Harrastamisen Suomen malli ja liikunnan rahoitus puhuttivat kansanedustajia

Liikunnan ja urheilun eduskuntavaalitavoitteet julkaistiin maanantaina 29.8. Julkaisutilaisuuden yhteydessä käytiin vilkas paneelikeskustelu liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) ja kansanedustajat Ville Kaunisto (kok) ja Noora Koponen (vihr) nostivat esiin erityisesti Harrastamisen Suomen mallin tärkeyttä ja liikunnan rahoituspohjan vahvistamista.

Sirpa Paateron mukaan liikunnan ja urheilun vaalitavoitteet kertovat niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.

– Erityisesti Harrastamisen Suomen malli on asia, jota on vietävä painokkaasti eteenpäin ja ulotettava koko Suomeen, Paatero painotti.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Myös Noora Koponen korosti mallin merkitystä.

– Perhetaustasta riippumatta jokaiselle lapselle on löydyttävä harrastus koulupäivän yhteyteen. Se tukee niin kansanterveyttä kuin muitakin liikunnan ja urheilun tavoitteita.

– Ennaltaehkäisevä liikunta on yhteiskunnan peruspilari. Sen avulla ihmiset saadaan siirtymään sotepalveluiden parista liikuntapalveluiden pariin, Koponen sanoi.

Ville Kauniston mukaan vaalitavoitteiden toteuttamiselle on poliittista tahtoa, mutta asioiden tekeminen hyvin vaatii resursseja, joiden löytyminen haastavassa taloustilanteessa ei ole itsestäänselvyys.

– Tavoitteiden joukossa erittäin hyvä nosto on rahoituskokonaisuuden monipuolistaminen. Liikunta ja urheilu eivät voi jäädä odottamaan, että joku muu taho hoitaisi rahoituksen kuntoon. Vaikuttamistyötä ja uusia avauksia tarvitaan jatkuvasti, Kaunisto sanoi.

Vuodesta 2024 alkaen liikunnan rahoitusmalli muuttuu, kun rahapelituotoilla rahoitetut toiminnot siirretään menokehykseen rahoitettavaksi yleiskatteellisista budjettivaroista.

– Rahoitusmuodon muuttuessa olemme uuden edessä ja toivon että asiasta keskustellaan priorisoinnin näkökulmasta. Mihin haluamme panostaa? Ei ole kysymys pelkästään liikkumattomuuden kustannuksista ja yhteiskunnan tilasta, vaan yksilöiden elämästä, työkyvystä ja hyvinvoinnista, Kaunisto huomautti.

Myös Paatero totesi, että rahoitustarve on päättäjien keskuudessa ymmärretty ja se otetaan vakavasti.

– Me kaikki toivomme, että liikunnalle löytyisi lisää rahoitusta. Meillä on parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että rahoituksen tulee säilyä nykytasolla. Kunnat ovat edelleen suurin rahoittaja, joten valtion ja kuntien yhteistyötä on vahvistettava liikunnan edistämisessä.

Paatero muistutti, että liikunnan ja urheilun järjestörakenteen muutos on vienyt paljon energiaa.

– Toiveissa on, että rakenteet ja resurssit saadaan pysyvästi sille tasolle, että voidaan keskittyä arjen työhön ja ihmisten hyvinvointiin.

Myös Noora Koponen näki liikunnan ja urheilun talouskeskustelun tärkeänä.

– Itse ajattelen, että liikuntaan satsattava rahoitus ei ole koskaan riittävä, koska liikunnan ja urheilun vaikutus yhteiskunnalle on niin merkittävä. Kuntien rooli on merkittävä, erityisesti liikuntapaikkojen rakentamisessa ja suunnittelussa.

Asiantuntijakommentaattorit: Liikunnasta ja urheilusta mahdollisuuksia kaikille

Paneelikeskusteluun osallistui kommenttipuheenvuoroillaan myös asiantuntijaraati. Liikunnan yhteiskuntatieteiden yliopistonlehtori Outi Aarresola Jyväskylän yliopistosta otti kantaa Harrastamisen Suomen malliin ja rahoituskysymyksiin.

– Harrastamisen Suomen mallin toteuttaminen on erinomainen tavoite. Koordinaatio, tilat ja ohjaaja- ja valmentajapula heittävät asialle haasteen. Miten tällä mallilla taklataan harrastamisen eriarvoistumista, jota etenkin korona-aikana on syntynyt?

– Valtion liikuntabudjetti on pieni osa rahoituskeskustelua. Liikuntamäärärahojen vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Mikä rooli on valtionosuudella ja mistä muista lähteistä rahoitusta voidaan hyödyntää? Aarresola kysyi.

Pyörätuolikelaaja, Olympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtaja Esa-Pekka Mattila korosti liikunnan ja urheilun vaikuttavuutta koko yhteiskunnan tasolla.

– Perheen sisäiset toimintamallit välittyvät sukupolvelta toiselle. On tärkeää tarjota mahdollisuuksia koko perheelle ja sitä kautta kaikille suomalaisille.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari korosti samaa asiaa omassa kommenttipuheenvuorossaan.

– Mitä jos meillä jonakin päivänä oikeasti liikkumattomuuspäätökset taklattaisiin kansallisen koordinaatioin voimin? Vahvempi valtioneuvoston kautta hoidettu liikkumattomuuden estämisen kokonaisuus olisi tapa tehostaa nykyisten resurssien käyttöä ja luoda elintapapolkuja, joilla koko Suomi saadaan paremmin liikkeelle, Vasankari summasi.

Katso keskustelu:

Tutustu vaalitavoitteisiin:

Liikunnan ja urheilun eduskuntavaalitavoitteet julkaistu