Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä

Liikuntaraportti puhutti eduskunnan liikuntaverkostoa

Eduskunnan liikuntaverkosto kokoontui 21.10. suomalaisten liikkumisen ajankohtaisen tiedon äärelle. UKK-instituutin tuoreimmassa Liikuntaraportissa 2022 merkittävä liikkumattomuuden haaste näyttäytyy mustana valkoisella.

Avauksessaan Olympiakomitean Liike ja liikunnallinen elämäntapa -yksikön johtaja Petri Keskitalo korosti, että huoli suomalaisten vähäisestä liikkumisesta on yhteinen. Liikettä on lisättävä vahvalla yhteistyöllä.

–Suomessa on suuri joukko liikunnan edistäjiä: julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. On tärkeää puhua yhdestä suomalaisesta liikuntakulttuurista, jossa kaikilla liikkumista edistävillä toimijoilla on oma tärkeä roolinsa, Keskitalo huomautti.

Uudenlaista yhteistyötä liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi rakennetaan monella rintamalla. Vuoropuhelun lisäksi tarvitaan yhteisten päämäärien hahmottamista ja konkreettisia tavoitteita, joihin yhdessä sitoudutaan.

–Liikunnan ekosysteemin vahvistamisen tavoitteena on luoda kohtaamisen paikkoja ja työstää yhdessä entistä vaikuttavampia toimintatapoja liikkeen lisäämiseksi, Keskitalo jatkoi.

Heikentyvä kunto ja työurien pidentyminen haastava yhtälö

Liikuntaraportin keskeisiä tuloksia ja johtopäätöksiä kansanedustajille esitteli UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

–Puhumme samanaikaisesti nuorten aikuisten kestävyyskunnon laskusta, lihaskunnon heikkenemisestä sekä painonnoususta. Fyysisen kunnon lasku jatkuu myös työvuosien aikana. Nämä näyttäytyvät tulevina vuosikymmeninä valtavana terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn haasteena, Vasankari totesi.

Suomalaisten vähäinen liikkuminen ja kuntotason laskeva trendi haastavat tavoitteet työurien pidentämisestä. Konkreettisia toimia tarvitaan välittömästi, jottei liikkumattomuuden hintalappu ehdi kasvaa liian suureksi. Liian vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo maksavat yhteiskunnalle jo nyt vähintään 4,7 miljardia euroa vuodessa.

Tupakointiin tai alkoholiin puree rajoittaminen, sakottaminen ja verokiila. Liikkumattomuuteen on tartuttava muilla tavoin. Vasankari kannusti vahvistamaan hyväksi todettuja malleja, mutta myös uudenlaisia toimia tarvitaan. Etenkin arkiliikkumista tulisi tukea entistä vahvemmin.

–Tulemme tarvitsemaan laajan arjen kulttuurin muutoksen: uusia tapoja tehdä töitä, opiskella ja käydä koulua. Meidän tulee olla kyvykkäitä tekemään ratkaisuja, jotka synnyttävät arkeen uudenlaisia toimintatapoja ja luovat liikettä, Vasankari painotti.

–Ihmisten liikkumista voidaan pyrkiä lisäämään verokohtelun keinoin, vaikuttamalla opetussuunnitelmiin ja kehittämällä elintapaohjausta. Paikallisella tasolla liikkumisen olosuhteisiin voidaan panostaa muun muassa kaavoituksella ja kevyen liikenteen väylillä.

Puheet eivät riitä – tarvitaan toimia

Kansanedustajat ovat huolissaan suomalaisten liian vähäisestä liikkumisesta. Ajankohtaiset luvut lasten, nuorten, työikäisten aikuisten ja ikäihmisten mitatusta liikkumisesta, paikallaanolosta ja fyysisestä kunnosta puhuvat puolestaan. Suomi tarvitsee liikettä.

Kansanedustaja ja eduskunnan liikuntaverkoston puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk) painotti, että nyt on aika toimia.

–Viimeistään nyt pitäisi olla kaikille selvää, ettei liikkumattomuuden haaste ratkea pelkillä puheilla. Siihen on tartuttava entistä vahvemmin myös poliittisin keinoin, Kosonen kannusti.

Alustusten siivittämänä käytiin vilkasta keskustelua poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeydestä ja lasten ja nuorten liikkumisesta.

Kansanedustaja Jenni Pitkon (vihr) mukaan liikunnan näkökulmat jäävät usein huomioimatta eri ministeriöiden alojen päätöksenteossa.

–Parannettavaa on siinä, miten pystymme arvioimaan lainsäädäntöämme ja kaikkea yhteiskunnan toimintaa myös liikunnan näkökulmasta. Liikunta-alan asiantuntijoita tulisi kutsua aktiivisesti mukaan eduskuntaan jo päätösten valmisteluvaiheessa, Pitko huomautti.

Kansanedustaja Kike Elomaa (ps) toivoi panostusten kohdentamista liikkeen lisäämiseen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Tässä Harrastamisen Suomen mallin ja iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen ovat avainasemassa.

–Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti myös aivojen kehitykseen ja oppimiseen. Sen lisäksi innostava koululiikunta voi parhaimmillaan toimia ponnistuslautana elinikäiselle liikunnalliselle elämäntavalle, Elomaa muistutti.

Eduskunnan liikuntaverkoston jäsenet kantavat huolta suomalaisten liikkumisesta. Muutos lähtee tosiasioiden tunnistamisesta, mikä edellyttää tietoisuuden levittämistä eduskunnassa yli puoluerajojen.

–Hyvinvointialueiden käynnistyminen ja kevään eduskuntavaalit ovat tärkeitä vaikuttamisen paikkoja ja mahdollisuuksia muutokselle. Yhteinen tahtotila on, että liikunnan edistäminen näkyy kansalais- ja vaalikeskusteluissa ja löytää paikkansa puolueiden vaaliohjelmissa, Kosonen haastoi.

Tutustu Liikuntaraporttiin.

Tutustu liikunta- ja urheiluyhteisön eduskuntavaalitavoitteisiin.

Eduskunnan liikuntaverkosto on kaikille eduskuntalaisille avoin verkosto, jonka tarkoituksena on parlamentaarisesti käsitellä ajankohtaisia liikunnan ja urheilun asioita ja edistää osaltaan liikuntapolitiikkaa.