Ikääntyneiden liikunnan lisääminen edellyttää yhteistyötä – seurojen ja yhdistysten aktiivisuus tärkeää

Ikääntyviin liittyviin mielikuviin on tärkeää saada muutos. Työelämän päättymisen jälkeen yksilöllä on jäljellä vielä runsaasti aktiivisia vuosia. Ikääntyneissä on valtava potentiaali niin harrastustoimintaan kuin vapaaehtoistyöhön. Liikunta sekä ylläpitää että parantaa yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä, ja samalla tuo sisältöä ikääntyvän elämään. Ikääntyneiden liikunnan lisääminen edellyttää yhteistyötä niin seurojen, kuntien, yhdistysten kuin järjestöjen kesken.

Väestön ikääntyminen ei ole enää uutinen, totesi Katja Borodulin tilaisuuden avauspuheenvuorossaan. Tästä kertoo jo iäkkäiden suuri osuus väestön rakenteesta.

– Ikääntyneitä on enemmän kuin lapsia ja nuoria yhteensä. Tällä hetkellä eläkeläisiä on väestöstämme joka neljäs, mutta tulevaisuudessa eläköityneitä on jo joka kolmas, Borodulin kuvasi.

Väestön keski-iän nousu on pitkän kehityskulun tulos. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa väestöllä on hyvät mahdollisuudet elää pitkään. Kun elinikä on noussut, elinkaaren keskelle on tullut lisää aktiivisia vuosia. Tätä elämän vaihetta nimitetään myöhäiskeski-iäksi.

Myöhäiskeski-ikä siirtää heikon toimintakyvyn elinvuosia yhä pidemmälle ja tuo keskelle elinkaarta lisää aktiivisia vuosia.

– Ihmiset haluavat tehdä, nähdä ja mennä. Tämä uusi elämän vaihe antaa mahdollisuuksia myös toimintaa järjestäville tahoille – tästä meidän on tartuttava kiinni, Borodulin kannusti.

Aktiivinen elämäntapa ylläpitää ja parantaa toimintakykyä

Vaikka työelämän päättyminen tarkoittaa yhden elämänvaiheen päättymistä, ei tämä tarkoita, että elämä pysähtyisi. Borodulin kuvaa eläköitymistä vaiheeksi elämän jatkumolla.

– Elämä ei pysähdy, eikä yksilön toimintakyky merkittävästi laske. Esimerkiksi suuri osa yli 75-vuotiaista asuu yhä kotona, he pärjäävät arjessaan hyvin ja ovat yhteiskunnassa aktiivisia.

Toimintakykyä ja jaksamista on mahdollista pitää yllä liikunnan avulla. Monipuolinen ja yksilölliset erot huomioivat liikunta edistää fyysisen kunnon ohella myös psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Liikuntaa järjestettäessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa yksilökohtaiset erot, esimerkiksi nivelvaivat ja muut liikkumista heikentävät tekijät.

Uusimman WHO:n (World Health Organization) suosituksessa on muun muassa nimetty lajeja ja liikunnan muotoja, jotka soveltuvat iäkkäille. Tällaisia ovat esimerkiksi lajit, jotka ylläpitävät ja kehittävät voima- ja tasapainoharjoittelua, ryhmäliikunta, porraskävely ja tanssi.

Sopivan liikunnan avulla sekä parannetaan että ylläpidetään iäkkäiden toimintakykyä kokonaisvaltaisesti.

– Hyödyt ovat suurimpia niille, joilla on liikuntaa aloittaessa toimintakyvyn vajauksia, mutta liikunnan hyötyjä voidaan tunnistaa lähes kaikkien iäkkäiden keskuudesta. Paremman fyysisen voinnin ja jaksamisen ohella liikunta tarjoaa iäkkäille myös paljon muuta; kohtaamisia, ihmisiä ja vuorovaikutusta.

Vuoropuhelu seurojen, yhdistysten ja järjestöjen kesken rakentaa siltoja

Työpajassa liikunnan helppo saatavuus nousi esiin useissa puheenvuoroissa. Nurmijärven kunnan hyvinvointipäällikkö Kaisa Laine näkee tärkeänä, että kunnat tarjoavat kokeilumahdollisuuksia eri lajeihin monipuolisesti.

– On äärimmäisen tärkeää, että iäkkäille tarjotaan erilaisia ”höntsämahdollisuuksia” ja seuratoiminnan monipuolisuutta tuodaan esiin. Liikunnan lisäksi seurat voivat tarjota paljon muuta hyvinvointia edistävää ja merkityksellistä tekemistä vaikkapa vapaaehtoistehtävissä, Laine kuvasi puheenvuorossaan.

Eläkeliiton Someron yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Tamminen toivoi erityisesti seuroilta aktiivisuutta.

– Seurojen olisi hyvä olla aktiivisesti yhteydessä liittoihin ja järjestöihin, ja tätä kautta tuoda esiin toimintansa monipuolisuutta. Näin saisimme varmasti rakennettua yhteisiä siltoja ja innostettua ihmisiä liikunnan pariin.

Myös Lena Salmi korosti innostuksen herättämisen merkitystä. Salmi edusti paneelissa liikkujan näkökulmaa. Hän on itse 69-vuotias ja harrastaa aktiivisesti muun muassa skeittausta ja valmentaa uimahyppääjiä.

– Toiminnan on innostettava ihmisiä mukaan. Jotta näin tapahtuu, on tehtävä rohkeita tekoja. Kun halusin aloittaa skeittauksen, päätin lähteä kokeilemaan lajia skeittipuistoon – siitä kaikki lähti. Kukaan ei dissannut. Ei saa miettiä, mitä muut ajattelevat, Salmi summasi.

Liikunta on vietävä helposti saataville

Katja Borodulinin mukaan iäkkäitä on pyrittävä tavoittamaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Liikuntaa on vietävä lähelle ja helposti saataville.

– On todettu, että liikunnan pariin innostaa muun muassa toimintakyvyn säilyminen, sosiaalisuus, innostava tapa liikkua ja se, että se on edullista ja siihen osallistuminen on vaivatonta.

– Jotta iäkkäiden liikuntaharrastamista saataisiin edistettyä, on yhteistyötä tehtävä laajalti. Liikuntaa on vietävä lähelle, jotta siihen osallistuminen on helppoa. Tähän tarvitaan sekä seurojen että muiden toimijoiden panosta, jotta lajikirjo saadaan näkyväksi ja myös seuratoiminnan muut mahdollisuudet esiin.

Jotta ikääntyneille olisi enemmän erilaisia liikunnan mahdollisuuksia ja niihin löydettäisiin aikaisempaa paremmin, tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Aikuisliikunnan työpaja 25.10.2022 toimi lähtölaukauksena yhteistyön lisäämiseksi ja työ jatkuu mm. Liikunnan aluejärjestöjen koordinoimilla alueellisilla tilaisuuksilla. Kannustamme jo tässä vaiheessa kaikkia tarttumaan yhteistyöhön yli toimialojen, jotta saamme ikääntyneitä liikkumaan ja lisättyä hyvinvointia tässä kasvavassa joukossa. Jokainen askel on tärkeä!

Lue lisää:

• Olympiakomitea yhdessä urheiluyhteisön kanssa haluaa edistää myös ikääntyneiden liikuntaa
• Tutustu Ikäinstituuttiin tästä.