Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
Blogi
28.10.2022 | Blogi

Janne Haapajoen vieraskynä: Kouluttautuminen on valmentajan kilpailuvaltti

Urheilijalle on luonnollista kaikkien kivien kääntäminen kehittyäkseen. Mutta entä valmentajalle? Onko yleinen olettamus, että valmentajalla on käsissään viimeisin tieto ja taito valmentaakseen urheilijoita maailman huipulle? Valmentajan tehtävänä on taata huipputason harjoittelu urheilijalle ja se vaatii valmentajalta opiskelua ja kouluttautumista.  

Suurin kilpailullinen etu valmentajana on panostaa omaan kehitykseen. Kilpakumppani, joka on valmis käyttämään loputtomasti aikaa kehittääkseen itsestään parempaa versiota, on pelottava vastustaja. Kaikilla tapaamillani huippuvalmentajilla on yhteistä se, että heillä on jatkuva oppimisen halu. He ovat uteliaita ja heitä kiinnostaa suuresti uudet asiat ja näkökulmat. Huippuvalmentajat hakeutuvat aktiivisesti seuraan, missä on heitä viisaampia ihmisiä ja heitä haastetaan. Heillä on ainutlaatuinen kyky uppoutua keskusteluihin.  

Tiedätkö miten huippu-urheilijat ja menestyneet valmentajat ajattelevat ja käyttäytyvät? Onko mahdollista mallintaa huippu-urheilun ympäristöä, ilmapiiriä ja tapoja ilman, että itse vierailee sellaisessa ympäristössä? Huippu-urheilua näkemällä ja hengittämällä saa selvemmän kuvan siitä, miltä vaatimustason ja harjoittelun pitäisi näyttää sinne päästäkseen. Usein valmentaja pääsee kokemaan ja oppimaan huippu-urheilusta vasta kun on valmentanut urheilijan sille tasolle. Olisiko valmentajan viisasta laajentaa näkemystään ja nostaa omaa tasoaan jo ennen kuin omat urheilijat pääsevät sille tasolle? Tavoitteeseen on sitä helpompi päästä, mitä selvempi kuva siitä ja sinne kuljettavasta reitistä on. Ylipäätään se, että poistuu hetkeksi omasta ympäristöstä ja valmentajan hetkisestä arjesta synnyttää ajatuksia. On sanonta, että pitää matkustaa kauas, jotta voi nähdä lähelle. Aina, kun käyn kouluttautumassa, huomaan ja tajuan asioita itsestäni valmentajana ja harjoittelusta aivan eri tavalla kuin arjen keskellä.  

Ei kannata jäädä odottelemaan, että joku kaataisi kaiken opin ja tiedon syliisi. Oppiminen on loppu viimein itsestään kiinni. Itselle toimivien oppimistyylien tunnistaminen on avain. Oppimishaluisen tulisi unohtaa egonsa ja olla valmis kuuntelemaan. Pitää olla sinut itsensä kanssa ja tuntea hyvin itsensä, mitä osaa hyvin ja missä on vielä parantamisen varaa. Näin koulutuksista on helpompi ottaa asioita omaan työhönsä, kun tiedostaa omat heikkoudet ja vahvuudet. Hyvä opiskelija tunnistaa oman työnsä punaisen langan ja pyrkii lisäämään siihen itselle toimivia asioita, eikä hypi laidasta laitaan.  

Resursseja valmentajaan 

Valmentajat haluavat urheilijoidensa kehittyvän jatkuvasti. Seurojen ja lajiliittojen on haluttava samaa heidän valmentajiltaan. Valmentajiin panostaminen on edellytys pitkän linjan menestykselle. Seurojen ja liittojen pitäisi scoutata omia valmentajiaan ja etsiä joukosta intohimoisia, motivoituneita ja oppimishaluisia valmentajia. Heidän koulutukseen satsaaminen on varmasti hyvä sijoitus, joka laadukkaan arkityön lisäksi voi joskus tulevaisuudessa tuoda menestystä. 

Kahdeksan vuotta sitten nuorena ja kokemattomana valmentajana muutin ympäristöön, missä työskentelin pitkälti yksin. Kaikki tulokset mitä tähän mennessä on tullut, on sen ansiota, että ymmärsin etten voi tehdä huipputuloksia yksin. Onnekseni Olympiakomitea, lajiliitto, seura ja urheiluakatemia ymmärtävät valmentajan kehittämisen arvon. Olen päässyt kokemaan huippu-urheilua ympäri maailmaa, nähnyt maailman parhaiden urheilijoiden sekä valmentajien arkea ja Suomeen on tuotu huippuosaajia. Olen kiitollinen, että minulla on mentoreita ja kollegoita, jotka ovat pyyteettömästi valmiina aina tarvittaessa auttamaan. Haluan omalla kehittymisen halulla näyttää esimerkkiä urheilijoilleni ja osoittaa, että myös minä olen valmis kehittymään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toivon, että pystyn inspiroimaan muita kehittämään itsestään parempia versioita. Mentorini Timo Holopainen sanoo, että opiskelemalla voi korvata kokemuksen puutetta. Urheilussa tämä voi olla ratkaiseva etu kilpailijoihin ja sitä yritän hyödyntää mahdollisimman hyvin.  

Olin onnekas, kun tulin valituksi Olympiakomitean järjestämään Tulevaisuuden huippuvalmentajat -koulutukseen. Teemana oli kehittyminen omalla valmentajan polulla ja matka kohti huippuvalmentajuutta. Koulutus oli tähän mennessä kaikista moniulotteisin koulutus, mihin olen päässyt osallistumaan. Vuoden prosessi koostui lähijaksoista, joissa jokaisessa oli puhumassa huipputuloksia tehneitä valmentajia. Prosessissa oli mukana henkilökohtainen mentori, joka vuoden ajan sparrasi ja auttoi löytämään kehityskohteita ja vahvuuksia. Koulutus huipentui Barcelonaan, missä pääsimme aistimaan huippu-urheilua ja näkemään kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön arvokkuuden valmentajan työssä. Koulutukseen osallistui monen eri lajin huippuvalmentajia ja heidän kanssaan syntyneet, monesti spontaanit keskustelut olivat erittäin hedelmällisiä ja opettavaisia. 

Ota ohjat omiin käsiisi omasta tulevaisuudestasi valmentajana ja saat huomata kuinka rikastuttavaa se on. Oppiminen inspiroi ja motivoi! 

Kirjoittaja on aviomies ja kahden lapsen isä Oulusta. Hän työskentelee Oulun Pyrinnössä miesten telinevoimistelun päävalmentajana, ja hänen päävastuullaan on siellä yli 15 vuotiaiden voimistelijoiden valmennus. Haapajoella on voimistelijoita sekä nuorten että miesten maajoukkueessa.

 

Lue lisää aiheesta