TEAviisarista laadukasta liikunta- ja hyvinvointitietoa
Liikkujan polku -verkostossa kokoonnuttiin TEAviisarin äärelle. TEAviisarista saatavat tiedot kuvaavat kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kyseessä on monipuolinen työväline, joka taipuu moneen – niin alueelliseen kehittämistyöhön, edunvalvonnan tueksi kuin keskustelun avaajaksi.
Yleisen katsauksen TEAviisarin käyttöön ja tuoreisiin tuloksiin loi THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl.
– TEA on lyhenne sanasta terveydenedistämisaktiivisuus. TEAviisarin tunnusluvut kertovat siitä, miten kunnan päätösprosesseissa, vastuukysymyksissä ym. kiinnitetään huomiota hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, Ståhl avasi.
Järjestelmän perustana on kattava aineisto kuntien luovuttamaa tietoa, jota kerätään säännöllisesti tiedonkeruulomakkeella.
– Viimeisimpään tiedonkeruujaksoon osallistui 98 % Manner-Suomen kunnista. Kuntien antamia tietoja täydennetään saatavissa olevista muista tilastoista. Auditoinneilla varmistetaan annettujen tietojen luotettavuus ja tehdään tarvittaessa korjauksia, Ståhl kuvaili.
Tietojen vertailua ja laajaa tilannekuvaa
Liikunnan osa-alue muodostuu seitsemästä ulottuvuudesta: sitoutuminen, johtaminen, yhteiset käytännöt, seuranta ja arviointi, voimavarat, osallisuus ja muut ydintoiminnat. Niihin liittyen voi hakea joko valtakunnallisen tai alueellisen tason tietoa.
– Yhdenmukaiset tunnusluvut takaavat tietojen vertailtavuuden. Kunnan tai hyvinvointialueen tietoja voi siis verrata helposti toisen samantyyppisen kunnan tai hyvinvointialueen vastaaviin tietoihin – vaihtoehtoisesti myös koko Suomen keskiarvoon, Ståhl esitti.
Tuloksista voidaan havaita suuren linjan kehityksiä. Trendien tunnistaminen auttaa ohjaamaan liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä oikeaan suuntaan.
– Uusimpia tuloksia tarkastellessa nähdään, että kuntien strateginen sitoutuminen liikunnan edistämiseen on hyvällä tasolla. Toisaalta huomataan huolestuttavaa kehitystä liittyen kuntien tarjoamien liikuntaryhmien määrään ja koulujen salien harjoitusvuorojen maksuosuuksien suuruuteen seuroille, Ståhl kuvasi.
Vaikka TEAviisari on suunnittelua ja johtamista tukeva työkalu ensisijaisesti kunnille, kouluille ja alueille, myös muut toimijat voivat hyödyntää tietoa esimerkiksi edunvalvonnan tai aluetyön tukena.
Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n pääsihteeri Johanna Mannisen mukaan TEAviisarista saa koppia ison kuvan kehityksestä, jonka perusteella kentällä voi tiedustella tarkempia näkemyksiä kunnilta ja liikuntatoimijoilta.
– Esimerkiksi liikuntasalien maksullisuus on puhututtanut. Ymmärryksen lisäämiseksi olemme kysyneet jäsenistöltämme kehityksen syitä sekä näkemyksiä liikuntatoimen kyvystä reagoida korotuksiin, Manninen kertoi.
Helppokäyttöinen työkalu johdonmukaiseen toiminnan kehittämiseen kunnassa
Olennaista on, että TEAviisarin mahdollisuudet saatetaan käytännön toimijoiden tietoon ja käyttöön. Kunnan näkökulmaa työkalun hyödyntämiseen esitteli Asikkalan kunnan hyvinvointijohtaja Matti Kettunen. TEAviisari auttaa hahmottamaan, missä mennään kunnan hyvinvointityössä.
– TEAviisari toimii ohjenuorana ja näyttää, mihin osa-alueisiin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta pystymme kuntatasolla nostamaan omaa arvosanaa. On motivoivaa, kun näkee kehitystä ja huomaa tekevänsä oikeita asioita, Kettunen korosti.
– Hyödynnämme tuloksia vahvasti vuosittaisessa hyvinvointikertomustyössä. Seuraavan vuoden tavoitteita lähdetään rakentamaan niiden pohjalta. Kunnan viranhaltijat ovat myös hyödyntäneet lukuja lautakunnissa ja valtuustoissa keskustelun herättäjinä ja kehityskohteiden nostajina, Kettunen kertoi.
Oulussa on iloittu järjestelmän pitkäjänteisyydestä.
– TEAviisarista on muodostunut kaupunkistrateginen mittari, joka on integroitu kaupungin mittaristoon ja seurantajärjestelmään. Kehityksen seuraaminen pitkällä jänteellä tuo jatkuvuutta liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, Oulun kaupungin liikuntajohtaja Niina Epäilys painotti.
10.11. järjestetty tilaisuus jatkoi tutkitun liikuntatiedon klinikoiden sarjaa, joka on osa Liikkujan polku -verkoston tutkimustiedon soveltamisen teemaryhmän toimintaa. Tilaisuuden laaja osallistujajoukko koostui niin kuntien, liikuntajärjestöjen, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, yksityisten toimijoiden kuin sairaanhoitopiirin edustajista.