Kristiina Jakobssonin vieraskynä: Ensikohtaaminen liikunnan alttarilla – tositarkoituksella liikuntasuhdetta etsimässä?

Parisuhteessa tärkeitä asioita ovat läsnäolo, avoimuus, uskollisuus, luottamus, rehellisyys, toisen kunnioittaminen ja halu kohdella toista hyvin. Pyydän sinua nyt mielessäsi vaihtamaan ”parisuhde” sanan ”liikuntasuhde” -sanaan. Aseta vielä muutama ihannetavoite itsellesi ja hyvälle liikuntasuhteellesi (esim. ilo, ystävät, elämykset, terveys, kunto). Muistele hetki, miten liikunnan pariin päädyit. Kannustivatko sinut liikunnan pariin vanhempasi, opettaja, valmentaja, lääkäri, kaverit… vai, oletko vielä liikuntasuhdetta vailla?  

TAHDON uskoa liikuntatarjonnassa ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan, toimiviin palveluketjuihin ja asiakaslähtöisyyteen. Tahtoon hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja kohdistaa toimenpiteitä kansanterveyden hyväksi liikkumisen kynnyksen madaltamiseen, silloin, kun sillä aikaansaadaan vaikuttavuutta.  Yksilö päättää, miten haluaa liikkua, me toimijat voimme tarjota erilaisia polkuja liikuntasuhteen kehittymiseen vauvasta vaariin.  Arvostetaan liikunnan monimuotoisuutta sen sijaan, että arvostamme vain sellaista liikuntaa, joka palvelee liikuntatoimijoiden omia motiiveja. 

USKON yhdessä tekemiseen, verkostojen yhteistyöhön ja erilaisten näkökulmien kuuntelemiseen. Kaikki viisaus ei asu meissä itsessämme, yhdessä lajissa tai yhdellä toimialalla. Elämä ja ihmisten arki koostuu monista pienistä palasista. Tehdään liikkumisesta ja liikkumisen aloittamisesta helppoa. Sallitaan liikunnan parissa jatkaminen jo kerran liikunnasta lähteneelle. Kannustetaan positiiviseen heimoutumiseen! 

YKSILÖT MUODOSTAVAT JOUKOT! Tarkastelu yleisellä tasolla antaa keskimääräisiä vastauksia. Pyrkimys keskimääräisen liikkumiseen lisäämiseen on kansanterveyden näkökulmasta hyvä asia, mutta keinot polarisaation ääripäistä ovat moninaiset.  Ikäluokkien tarkasteleminen ryhmänä ei tarkoita sitä, että ihmiset ovat samanlaisia osaamiseltaan, motivoitumistavoiltaan ja osallistumismahdollisuuksiltaan. Tarvitaan monenlaisia ja erilaisia ratkaisuja eri tavoin liikuntaan motivoituville. Opetus- ja valmennustyössä se voi tarkoittaa mm. voimavarakeskeistä lähestymistapaa, jossa yksilön tarpeet tunnistetaan ja liikuntaan motivoidaan vaikkapa sanoittamalla asiat konkreettisesti eri tavoin. Ja antamalla valinnanmahdollisuuksia.  

TOIVO – se usein unohtuu ongelmakeskeisessä maailmankuvassa. Toivo ei maksa mitään. Se on kannustamista omaehtoiseen hyvinvointiin. Koulujen opetussuunnitelmassa hyvinvointi määritellään psyykkisenä, sosiaalisena ja fyysisenä hyvinvointina. Kouluissa opitaan liikunnan avulla ja keinoin monenlaisia vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, pettymysten käsittelyä, onnistumisia, itsensä haastamista loppuelämää varten. Meillä on loppuelämä aikaa tehdä hyviä valintoja, jotka parantavat elämänlaatua. 

TRAUMAT – niinpä niin. Kukin palaa oman aikansa kokemuksiin, koska onnistumiset ja epäonnistumiset jättävät vahvan tunnejäljen. Pahin niistä on häpeän tunne ja nolaaminen. Epäonnistumisen hetkellä jää varmasti mieleen se, oliko ilmapiiri kannustava vaiko ivaava. Nähtiinkö minut ihmisenä, vai olinko vain epäonnistunut suoritus? Tunne- ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisissa liikuntasuhteissa. Yhtään yksilöä ei kannata menettää huonon tunnekokemuksen vuoksi. 

TIETO – meillä on iso haaste poisoppia vanhoista käytännöistä! Nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa asioihin, jotka koskevat heitä itsejään (itsemäärämisoikeus). Koululaiset ovat innokkaita toteuttamaan oman koulupäivänsä liikunnallistamisideoita, kun siihen annetaan mahdollisuus ja valinnanvaraa. Opiskelijat taas toivovat armoa ja tauotusta pitkiin opiskelupäiviin ja -määriin. Urheiluseuroissa kavereilla on iso merkitys. Emmehän hajota joukkueita lyhytnäköisillä tavoitteilla? Lapset ja nuoret eivät ole objekteja, vaan subjekteja! 

Tieteellisesti on osoitettu, että liikuntaläksyt tukevat yläkoululaisten vapaa-ajan liikkumista. Liikuntaläksyjä tehdään ahkerasti ja etenkin tyttöjen liikuntamäärät lisääntyvät. (Mari Kääpä LiT, Liikunta & Tiede 4-2022) Koulun mahdollisuudet vaikuttaa koko ikäluokan liikkumiseen ovat erinomaiset, vaikka pelkästään kouluaikana tapahtuva liikunta ei vielä kerrytä liikkumisen suosituksia kestoltaan. Tutkimuksen mukaan liikuntaläksyt tytöistä teki aina 80 % ja lähes aina 90 %. Tärkeitä havaintoja olivat itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus tehdä läksyt itselleen sopivaan aikaan yhdessä tai yksin – yksilön valintana. 

Onko pakko sitoutua vain yhteen liikuttavaan kumppaniin ja tapaan liikkua? 

Organisoitua vaiko omaehtoista liikuntaa – vaiko sekä että? Organisoitu liikunta lisää ja ylläpitää fyysistä aktiivisuutta, mutta lähes yhtä tärkeää ellei nykytietämyksellä peräti tärkeämpää on omaehtoinen ja omin ehdoin toteutettu liikunta. Suoritusvapaa, paineeton liikunta voi yhdistää ja lisätä sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Omaehtoinen liikunta on ratkaisu kiireisessä arjessa, varatuissa liikuntapaikoissa ja nousevissa kustannuksissa. Kaikille yhteiset liikuntapaikat ovat kätemme ulottuvilla -ulkona, luonnossa.  

Minkälaisia tulevaisuuksia sinä toivot oman ikäluokkasi liikunnalle? Mikä on sinun roolisi liikuntaan ja kokonaishyvinvointiin kannustamisessa? Mitä pitäisi tapahtua, että liikkuisit? Kuinka kauan tämä liikuntasuhteeni kestää? 

Siinä kysymyksiä liikuntaa järjestäville tahoille, lasten vanhemmille, liikkujille ja liikkumattomille. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös vastuu itsestä, läheisistä ja yhteisöistä. Liikuntaa ei voi loputtomasti ulkoistaa, vastuuttaa tai pakottaa jonkun tehtäväksi, eikä yhdelläkään toimijalla ole kaikkia ratkaisuja. Aina ei tarvitse liikkua liikkumisen vuoksi, vaan ilon, mielen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden hoitamisen tai jonkin muun positiivisen tavoitteen vuoksi! Me liikuntajärjestöissä voimme halutessamme vaikuttaa harrastamisen tulevaisuuksiin. Se voi tarkoittaa asioiden tekemistä eri tavoin. Kestääkö liikuntasuhteemme elämämme loppuun asti? Mitä pitäisi tapahtua, että niin tapahtuisi? 

Tositarkoituksella, 

Kristiina Jakobsson 

Koululiikuntaliitto KLL ry:n toiminnanjohtaja
Liikkujan polku / Vaikuttaja -verkoston toinen kuljettaja
KTM, MBA, BBA 

Minkälaisen tulevaisuuden sinä toivot suomalaisten toimintakyvylle? Mikä on sinun roolisi liikuntaan kannustamisessa? Suomen Olympiakomitea verkostoineen haastaa kaikki tutustumaan #LiikettäSuomeen -kampanjaan. Ryhdy liikuntaehdokkaaksi tai löydä oma ehdokkaasi.