Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Suomen olympiahistoria

Suomalaisia edustajia ei ollut paikalla, kun Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) perustettiin paroni Pierre de Coubertinin johdolla Pariisissa vuonna 1894. Suomalaisurheilijoita ei myöskään nähty ensimmäisissä olympiakisoissa Ateenassa 1896, Pariisissa 1900 ja Saint Louisissa 1904. Kilpaurheilu otti Suomessa vasta ensi askeleitaan, eikä sortokauden hallintovalta katsonut suopeasti järjestäytynyttä kansalaistoimintaa.

Neljä suomalaista urheilijaa matkusti yksityisin varoin vuonna 1906 Ateenaan kreikkalaisten järjestämiin olympiakilpailuihin, jotka ovat jääneet historiaan ”olympialaisina välikisoina”. Verner Weckman voitti kultamitalin painissa ja Verner Järvinen antiikin tyylin kiekonheitossa. Suomalaisten menestys herätti kotimaassa urheiluinnostusta, jota ruokki myös yhdistystoiminnan virkoaminen sortotoimien hellitettyä. Valtakunnalliseksi urheilun keskusjärjestöksi perustettiin keväällä 1906 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL). Samoihin aikoihin ajoittuu myös usean kansallisen lajiliiton synty.

Kansainvälinen Olympiakomitea päätti toukokuussa 1907 Haagin istunnossaan kutsua järjestön ensimmäiseksi suomalaiseksi jäseneksi paroni Reinhold Felix von Willebrandin. Paronin koolle kutsumat urheilujärjestöjen edustajat perustivat 2.12.1907 Suomen Olympialaisen Komitean valmistelemaan suomalaisurheilijoiden osallistumista vuoden 1908 Lontoon kisoihin. Lontooseen lähteneen joukkueen menestys jäi kuitenkin odotettua heikommaksi. Ainoan kultamitalin – Suomen ensimmäisen virallisissa Olympiakisoissa – voitti jälleen painija Verner Weckman.

Suomi olympiaurheilun suurmaiden joukkoon

Suomi nousi olympiaurheilun suurten maiden joukkoon jo seuraavissa kisoissa Tukholmassa 1912. Hannes Kolehmaisen johdolla suomalaiset voittivat yhdeksän kultamitalia yleisurheilussa ja painissa. Kisoja sävytti Suomen poliittisesti arkaluontoinen tilanne. Suomalaiset kilpailivat Venäjän lipun mutta oman maan nimikyltin alla. Vuoden 1914 olympiakongressissa Suomi menetti oikeutensa osallistua olympiakisoihin omana joukkueenaan, mutta tuomiota ei ehditty panna täytäntöön ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä ja Suomen itsenäistymistä.

Suomalaisurheilijat voittivat Antwerpenissä 1920 viisitoista kultamitalia, Pariisissa 1924 ennätykselliset 37 mitalia. Pariisin kisojen mitalitilastossa Suomen edelle mahtuivat vain Yhdysvallat ja Ranska, jälkimmäinen vain mikäli taidelajit laskettiin mukaan. Yhdeksän kultamitalia vuosien 1920–28 olympiakisoissa juossut Paavo Nurmi kuuluu yhä koko olympiahistorian suurimpiin nimiin. Mitalijuhlat jatkuivat vain hieman hiljaisempina 1930-luvun kisoissa, ja Suomen urheilun kuva alkoi samalla monipuolistua. Berliinissä 1936 kultamitalilajeiksi yleisurheilun ja painin rinnalle nousivat nyrkkeily ja voimistelu.

Vuonna 1924 aloitetuissa talviolympiakisoissa mitaleita toivat aluksi Clas Thunbergin johtamat pikaluistelijat, 1930-luvulta lähtien myös hiihtäjät. Suomen kisamenestystä sotia edeltävinä vuosina korostaa sekin, että vain runsaat puolet maan urheilijoista olivat olympiakelpoisia. Vuonna 1919 perustettu Työväen Urheiluliitto pysytteli syrjässä olympialiikkeestä vuoteen 1939 saakka.

Helsingistä olympiaisäntäkaupunki

Mitalimenestys nostatti Suomessa haaveita päästä myös isännöimään Olympiakisoja. Helsinki hävisi KOK:n äänestyksessä vuoden 1940 kisat Tokiolle, mutta sai ne vuonna 1938 jälkikäteen Japanin luovutettua isännyyden Kiinan-sotansa vuoksi. Helsingin Stadion oli vihitty käyttöön samana vuonna, ja kisavalmistelut pääsivät hyvään vauhtiin. Sopuun päästiin myös TUL:n urheilijoiden osallistumisesta olympiakisoihin. Talvisota ja toisen maailmansodan leviäminen Pohjoismaihin tekivät kuitenkin lopun Helsingin olympiahaaveista. Virallinen päätös kisoista luopumisesta tehtiin 23.4.1940.

Olympiaisännyystoiveet kaivettiin esiin heti sodan päätyttyä. KOK myönsi vuonna 1947 Helsingille vuoden 1952 olympiakisat. Sekä hakukampanjaa että kisajärjestelyjä johti Erik von Frenckell, josta tuli myös pitkäaikainen KOK:n jäsen (1948–76). XV olympiadin kisat Helsingissä 19.7.–3.8.1952 olivat suurimmat siihen asti järjestetyt Olympiakisat. Kilpailuihin osallistui 4925 urheilijaa 69 maasta, joiden joukossa olivat ensi kerran Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta. Kisojen järjestelyistä suomalaiset saivat laajalti kiitosta.

Sotien jälkeen etenkin talviurheilumenestystä

Suomen mitalimenestys kesäolympiakisoissa ei sotienjälkeisinä vuosina yltänyt entiselle tasolle kansainvälisen kilpailun kiristyttyä. 1950- ja 1960-luvun menestyneimpiä suomalaisia urheilijoita olivatkin hiihtäjät Veikko Hakulinen ja Eero Mäntyranta. Aikaan löivät leiman myös urheilupoliittiset riidat, jotka huipentuivat TUL:n urheilijoiden poisjääntiin Rooman kisoista 1960. Suomen Olympiakomitea ryhtyi Jukka Uunilan johdolla 1960-luvun lopulta lähtien kantamaan vastuuta olympiaurheilijoiden valmennuksesta. Varsinkin Suomen yleisurheilu koki 1970-luvulla renessanssin Lasse Virénin voittaessa neljä kestävyysjuoksun kultamitalia.

Vuosien 1980 ja 1984 boikottikisojen jälkeen Suomen menestys kesäolympiakisoissa on yleensä pysytellyt 3–5 mitalin tasolla, poikkeuksena Ateena 2004, josta saaliiksi tuli vain kaksi mitalia. Samalla katkesivat vuodesta 1906 saakka ehjinä pysyneet kesäkisojen kultamitali- ja yleisurheilun mitaliketjut. Lontoon kisoissa 2012 suomalaisurheilijat saavuttivat kolme mitalia.

Talviolympiakisoissa Suomen menestys on ollut paitsi vahvaa myös monipuolista. Esimerkiksi Torinon kisoissa 2006 suomalaisurheilijat voittivat mitaleita kahdeksassa eri urheilumuodossa, useammassa kuin mikään muu Euroopan maa.

Olympialajit

Talvilajit Pdf – kootaan lajit  yhteen pdf:ää?

  • Alppihiihto
  • Ampumahiihto
  • Curling
  • Freestylehiihto
  • Jääkiekko
  • Lumilautailu
  • Maastohiihto
  • Mäkihyppy
  • Ohjaskelkkailu
  • Pikaluistelu
  • Rattikelkkailu
  • Short track -luistelu
  • Skeleton
  • Taitoluistelu
  • Yhdistetty hiihto

Yhteensä 15 urheilumuotoa

Kesälajit – kootaan esittelyt yhteen pdf?

  • Ammunta
  • Baseball (ohjelmassa viimeksi Peking 2008 -kesäkisoissa)
  • Golf (ohjelmassa Rio 2016 -kesäkisoista lähtien)
  • Jalkapallo
  • Jousiammunta
  • Judo
  • Koripallo
  • Käsipallo
  • Lentopallo (lentopallo ja beach volley)
  • Maahockey
  • Melonta
  • Miekkailu
  • Nykyaikainen viisiottelu
  • Nyrkkeily
  • Paini
  • Painonnosto
  • Purjehdus
  • Pyöräily
  • Pöytätennis
  • Ratsastus
  • Rugby (ohjelmassa Rio 2016 -kesäkisoista lähtien)
  • Softball (ohjelmassa viimeksi Peking 2008 -kesäkisoissa)
  • Soutu
  • Sulkapallo
  • Taekwondo
  • Tennis
  • Triathlon
  • Uintiurheilu (uinti, taitouinti, uimahypyt, vesipallo)
  • Voimistelu (telinevoimistelu, rytminen kilpavoimistelu, trampoliinivoimistelu)
  • Yleisurheilu

Yhteensä 28 urheilumuotoa