Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Universiadihistoria

Talviuniversiadit

Ensimmäiset talviuniversiadit järjestettiin Torinossa vuonna 1960. Vuoden 2015 talviuniversiadit olivat historialliset, sillä ensimmäistä kertaa kisat oli jaettu kahden maan kesken. Slovakian Strbske Pleso vastasi pohjoismaisten hiihtolajien ja ampumahiihdon järjestelyistä kun taas rinne- ja jäälajit vietiin läpi Granadassa, Espanjassa. Talviuniversiadeihin on osallistunut enimmillään 52 maata (Erzurum 2011). Vuoden 2013 talviuniversiadeihin Italian Trentinossa osallistui ennätykselliset 1698 urheilijaa. Valmennus, huolto ja joukkueenjohto huomioiden kokonaisosallistujamäärä oli 2667 henkilöä.

Suomi on ainoana pohjoismaana isännöinyt talviuniversiadeja kertaalleen kun vuonna 1970 järjestettiin Polaruniversiadeiksi kutsuttu tapahtuma Rovaniemi keskuspaikkanaan.

Talviniversiadeissa kilpaillaan vakituisesti seuraavissa lajeissa: alppihiihto, ampumahiihto, lumilautailu, maastohiihto, curling, jääkiekko, kaukalopikaluistelu (short track) ja taitoluistelu (sis. muodostelmaluistelu). Useimmiten ohjelmassa nähtyjä valinnaisia lajeja ovat freestyle, mäkihyppy, yhdistetty ja pikaluistelu.

Suomalaisurheilijat ovat voittaneet talviuniversiadeista tähän mennessä 54 mitalia (7 kultaa, 18 hopeaa, 29 pronssia).

Mitalit lajeittain

Maastohiihto: 19
Jääkiekko: 9
Mäkihyppy: 6
Alppihiihto: 4
Lumilautailu: 4
Taitoluistelu & muodostelmaluistelu: 4
Freestyle: 3
Pikaluistelu: 2
Yhdistetty: 2
Ampumahiihto: 1

Urheilullinen taso

Darya Domracheva, Daisuke Takahashi, Justyna Kowalczyk, Martina Sablikova, Patrizia Kummer…olympiavoittajia ja/ tai MM-kultamitalisteja, mutta myös universiadivoittajia. Suomalaisurheilijoista tunnetuimpia 2000-luvun talviuniversiadiosallistujia ovat Kaisa Mäkäräinen ja Kiira Korpi. Suurin osa universiadeihin osallistuvista urheilijoista on kuitenkin vasta matkalla maailman huipulle. Universiadit on tarkoitettu korkea-asteella opiskeleville lajiliittojen maajoukkueisiin tai valmennusryhmiin kuuluville urheilijoille, joiden tavoitteet ovat kansainvälisellä huipputasolla. Useimpien urapolulla universiadit sijoittuvat nuorten kansainvälisten arvokilpailujen ja olympialaisten sekä oman lajin MM-kilpailujen väliin.

Sotšin talviolympialaisiin vuonna 2014 osallistui yli 450 urheilijaa, jotka olivat aiemmin urallaan kilpailleet talviuniversiadeissa. 65 talviuniversiadeihin osallistunutta urheilijaa ylsi Sotšissa mitaleille. Joulukuussa 2013 pidettyjen Trentinon talviuniversiadien osallistujista 175 kilpaili paria kuukautta myöhemmin Sotšissa ja heistä 15 nousi olympialaisissa palkintokorokkeelle.

Kesäuniversiadit

Kesäuniversiadeissa on kilpailtu vuodesta 1959 lähtien. Kisoja on järjestetty pääsääntöisesti kahden vuoden välein. Suomalaiset ovat olleet mukana alusta alkaen, ainoan poikkeuksen muodostavat vuoden 1963 kisat Brasilian Porto Alegressa.

Vuosien saatossa suomalaisurheilijat ovat saavuttaneet kesäuniversiadeista 33 mitalia: 11 kultaa, 12 hopeaa ja 10 kultaa.

Ensimmäinen suomalainen kultamitalisti oli estejuoksija Jouko Kuha Tokiossa vuonna 1967 ja sen jälkeenkin suurin osa suomalaismitaleista on tullut yleisurheilusta – tuoreimpana Hanna-Maari Latvalan hopeamitali 200 metrillä Kazanissa 2013. Kaikkien aikojen menestynein suomalainen universiadiurheilija on pikajuoksija Mona-Lisa Pursiainen kahdella kulta- ja kahdella hopeamitalillaan. Pursiaisen Moskovan olympialaisissa vuonna 1973 juoksema voittoaika 22,39 on edelleen naisten 200 metrin Suomen ennätys. Yleisurheilun lisäksi suomalaisurheilijat ovat tähän mennessä yltäneet mitalisijoille vain judossa, painissa, soudussa ja telinevoimistelussa.

Kesäuniversiadeissa kilpaillaan kolmessatoista vakituisessa lajissa. Lisäksi isäntämaa voi valita kisoihin muutamia lajeja. Vakituiset lajit ovat judo, miekkailu, pöytätennis, rytminen voimistelu, telinevoimistelu, tennis, uinti, uimahypyt ja yleisurheilu sekä joukkuelajeista jalka-, kori-, lento- ja vesipallo. Vuodesta 2017 alkaen myös taekwondo ja vuodesta 2019 alkaen jousiammunta kuuluu kesäuniversiadien vakio-ohjelmaan.

Lontoon olympiakisojen mitalisteista yli sata on aiemmin urheilu-urallaan osallistunut korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisiin arvokisoihin – universiadeihin tai opiskelijoiden MM-kilpailuihin.

 

 

Kesäuniversiadit

 

Aikaisemmat kilpailut ( kaikilla ei ole enää edes omia kotisivuja)