Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Maastohiihto

Maastohiihto on kuulunut olympiaohjelmaan aina ensimmäisistä Chamonix’n kisoista 1924 saakka. Aluksi hiihdettiin vain 18 ja 50 kilometrin matkoilla. Garmisch-Partenkirchenissä 1936 ohjelmaan lisättiin 4 x 10 kilometrin viestikilpailu. Naiset pääsivät mukaan olympialaduille 10 kilometrin matkalla Oslossa 1952. Miesten 30 kilometriä lisättiin ohjelmaan Cortina d’Ampezzossa 1956, ja samalla pikamatka lyhennettiin 18:sta 15 kilometriin. Toinen Cortinan kisojen uutuus oli naisten 3 x 5 kilometrin viesti. Naiset saivat 5 kilometrin pikamatkan 1964, neljännen osuuden viestiin 1976 ja 20 kilometrin kilpailun 1984.

Luistelutyylin läpimurto kaudella 1984/85 aloitti muutosten ajan maastohiihdon olympiaohjelmassa. Calgaryssä 1988 hiihdettiin perinteisellä tyylillä pika- ja keskimatkat, vapaalla tyylillä pitkät matkat ja viestit. Vuonna 1992 ohjelmaan lisättiin vapaalla tyylillä hiihdetty takaa-ajo, jonka lähtöasetelmat määräytyivät perinteisen pikamatkan perusteella. Viesteissä on samoista Albertvillen kisoista lähtien hiihdetty kaksi perinteisen ja kaksi vapaan tyylin osuutta. Salt Lake Cityn kisoissa 2002 ohjelmaan tuli henkilökohtainen sprinttikilpailu, Torinon kisoissa 2006 pariviestinä hiihdettävä joukkuesprintti. Yhteislähtöä käytettiin ensi kerran olympiakisojen henkilökohtaisilla matkoilla 2002. Takaa-ajo muutettiin vuonna 2006 yhteislähtönä hiihdettäväksi yhdistelmäkilpailuksi, jossa hiihtotyyliä vaihdetaan puolimatkassa. Muilla henkilökohtaisilla matkoilla on olympiamitaleista hiihdetty vuodesta 2002 lähtien vuoroin perinteisellä ja vuoroin vapaalla tyylillä.

Pyeongchangin talvikisojen ohjelmassa 2018 on kuusi miesten ja kuusi naisten maastohiihtokilpailua. Miehet hiihtävät yhdistelmäkilpailuna 2 x 15 km, naiset 2 x 7,5 km. Väliaikalähtökilpailut (miehet 15 km, naiset 10 km) hiihdetään Pyeongchangissa vapaalla, yhteislähtökilpailut (miehet 50 km, naiset 30 km) perinteisellä tyylillä. Henkilökohtaisissa sprinteissä noudatetaan perinteistä, joukkuesprinteissä vapaata hiihtotapaa. Viestikilpailut hiihdetään edelleen puoliksi perinteisellä, puoliksi vapaalla tyylillä.

Suomi olympialaduilla

Suomalaiset lähtivät suurin toivein Chamonix’n hiihtokilpailuihin 1924, mutta saivat pettyä pahemman kerran: parhaaksi sijoitukseksi jyrkillä alppirinteillä jäi Tapani Nikun pronssimitali pikamatkalla. St. Moritzissa 1928 Suomi jäi tyystin ilman hiihtomitalia, mikä tapahtui seuraavan kerran olympiakisoissa vasta vuonna 2002. Ensimmäisen hiihdon olympiakultamitalin Suomelle otti Veli Saarinen Lake Placidin 50 kilometrillä vuonna 1932 Väinö Liikkasen varmistaessa kaksoisvoiton. Garmisch-Partenkirchenissä 1936 Suomi voitti olympiahistorian ensimmäisen viestihiihtokilpailun Kalle Jalkasen huikean ankkuriosuuden ansiosta.

Oslossa 1952 Suomi oli ensimmäisen kerran olympiakisojen menestynein hiihtomaa: Veikko Hakulinen voitti kuninkuusmatkan kuuluisalla loppuajalla 3.33.33, viestikilpailusta tuli myös kultaa, ja Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen ottivat kolmoisvoiton historiallisessa ensimmäisessä naisten olympiahiihdossa. Cortinassa 1956 Veikko Hakulinen jatkoi kultajuhlia 30 kilometrillä, ja Siiri Rantanen taisteli ankkurina Suomelle voiton naisten ensimmäisessä olympiaviestissä. Squaw Valleyssä 1960 Kalevi Hämäläinen ja Hakulinen ottivat kaksoisvoiton 50 kilometrillä, Suomi voitti kultaa myös miesten viestissä. Tässä joukkueessa hiihtänyt Eero Mäntyranta hallitsi seuraavia olympiakisoja Innsbruckissa 1964: kultaa sekä 15:lla että 30 kilometrillä. Mirja Lehtonen jatkoi näissä kisoissa Suomen naishiihdon mitaliperinteitä 5 kilometrin hopeallaan.

Suomen naishiihtäjät jäivät ensi kerran ilman olympiamitalia Grenoblessa 1968, ja Sapporossa 1972 sama kohtalo koitui miesten osaksi. 1970- ja 1980-luvulla maastohiihdon olympiamenestyksestä vastasivat pääosin naiset: Marjatta Kajosmaa voitti kolme mitalia Sapporossa, Helena Takalo yhden kullan ja kaksi hopeaa Innsbruckissa 1976, ja Hilkka Riihivuori kaksi hopeaa Lake Placidissä 1980. Sarajevossa 1984 Marja-Liisa Hämäläinen puhdisti palkintopöydän voittamalla kaikki kolme henkilökohtaista kultamitalia. Kultajuhlia jatkoivat vielä Marjo Matikainen Calgaryssä 1988 ja Marjut Lukkarinen Albertvillessä 1992. Marja-Liisa Kirvesniemi päätti seitsemän mitalin olympiauransa kahteen pronssiin Lillehammerissa 1994. Suomen mieshiihtäjien ainoa kultamitali tältä ajalta tuli Innsbruckin kisojen viestistä 1976. Juha Mieto jäi tosin yhden sadasosan päähän henkilökohtaisesta olympiavoitosta Lake Placidin 15 kilometrillä 1980.

Miehet ottivat vastuun Suomen hiihdon mitalimenestyksestä 1990-luvulla. Mika Myllylä voitti kolme mitalia Lillehammerissa ja otti 30 km:llä Naganossa 1998 Suomen mieshiihdon ensimmäisen henkilökohtaisen olympiavoiton sitten vuoden 1960. Harri Kirvesniemi nosti samoissa kisoissa olympiamitaliensa määrän kuuteen, pronssisia kaikki. Vuoden 2001 Lahden MM-kisojen dopingtapahtumat merkitsivät kuitenkin jyrkkää murrosta Suomen maastohiihdolle. Mitalittomien Salt Lake Cityn kisojen jälkeen Torinon kisoista 2006 heltisi yksi ja Vancouverista 2010 kaksi pronssia. Kultamitalikantaan Suomen hiihto palasi vasta Sotšissa 2014, jolloin Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi ottivat olympiavoiton perinteisen tyylin parisprintissä. Aino-Kaisa Saarinen on saavuttanut vuosien 2006–14 kisoissa viisi olympiamitalia: kaksi hopeaa ja kolme pronssia.

Suomen olympiamitalit: 20 kultaa, 24 hopeaa, 32 pronssia

1924

Pronssia 18 km Tapani Niku

1932

Kultaa 50 km Veli Saarinen

Hopeaa 50 km Väinö Liikkanen

Pronssia 18 km Veli Saarinen

1936

Kultaa 4 x 10 km (Sulo Nurmela, Klaes Karppinen, Matti Lähde, Kalle Jalkanen)

Pronssia 18 km Pekka Niemi

1948

Hopeaa 4 x 10 km (Lauri Silvennoinen, Teuvo Laukkanen, Sauli Rytky, August Kiuru)

Pronssia 50 km Benjam Vanninen

1952

Kultaa 50 km M Veikko Hakulinen

Kultaa 4 x 10 km M (Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen, Tapio Mäkelä)

Kultaa 10 km N Lydia Wideman

Hopeaa 18 km M Tapio Mäkelä

Hopeaa 50 km M Eero Kolehmainen

Hopeaa 10 km N Mirja Hietamies

Pronssia 18 km M Paavo Lonkila

Pronssia 10 km N Siiri Rantanen

1956

Kultaa 30 km M Veikko Hakulinen

Kultaa 3 x 5 km N (Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies, Siiri Rantanen)

Hopeaa 50 km M Veikko Hakulinen

Hopeaa 4 x 10 km M (August Kiuru, Jorma Kortelainen, Arvo Viitanen, Veikko Hakulinen)

1960 

Kultaa 50 km M Kalevi Hämäläinen

Kultaa 4 x 10 km M (Toimi Alatalo, Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen)

Hopeaa 50 km M Veikko Hakulinen

Pronssia 15 km M Veikko Hakulinen

Pronssia 3 x 5 km N (Siiri Rantanen, Eeva Ruoppa, Toini Pöysti)

1964 

Kultaa 15 km M Eero Mäntyranta

Kultaa 30 km M Eero Mäntyranta

Hopeaa 4 x 10 km M (Väinö Huhtala, Arto Tiainen, Kalevi Laurila, Eero Mäntyranta)

Hopeaa 5 km N Mirja Lehtonen

Pronssia 50 km M Arto Tiainen

Pronssia 3 x 5 km N (Senja Pusula, Toini Pöysti, Mirja Lehtonen)

1968 

Hopeaa 15 km M Eero Mäntyranta

Pronssia 30 km M Eero Mäntyranta

Pronssia 4 x 10 km M (Kalevi Oikarainen, Hannu Taipale, Kalevi Laurila, Eero Mäntyranta)

1972 

Hopeaa 5 km N Marjatta Kajosmaa

Hopeaa 3 x 5 km N (Helena Takalo, Hilkka Kuntola, Marjatta Kajosmaa)

Pronssia 10 km N Marjatta Kajosmaa

Pronssia 10 km N Marjatta Kajosmaa

1976 

Kultaa 4 x 10 km M (Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto)

Kultaa 5 km N Helena Takalo

Hopeaa 10 km N Helena Takalo

Hopeaa 4 x 5 km N (Liisa Suihkonen, Marjatta Kajosmaa, Hilkka Kuntola, Helena Takalo)

Pronssia 15 km M Arto Koivisto

1980

Hopeaa 15 km M Juha Mieto

Hopeaa 50 km M Juha Mieto

Hopeaa 5 km N Hilkka Riihivuori

Hopeaa 10 km N Hilkka Riihivuori

Pronssia 4 x 10 km M (Harri Kirvesniemi, Pertti Teurajärvi, Matti Pitkänen, Juha Mieto)

Pronssia 10 km N Helena Takalo

1984

Kultaa 5 km N Marja-Liisa Hämäläinen

Kultaa 10 km N Marja-Liisa Hämäläinen

Kultaa 20 km N Marja-Liisa Hämäläinen

Hopeaa 15 km M Aki Karvonen

Pronssia 15 km M Harri Kirvesniemi

Pronssia 50 km M Aki Karvonen

Pronssia 4 x 10 km M (Kari Ristanen, Juha Mieto, Harri Kirvesniemi, Aki Karvonen)

Pronssia 4 x 5 km N (Pirkko Määttä, Eija Hyytiäinen, Marjo Matikainen, Marja-Liisa Hämäläinen)

1988

Kultaa 5 km N (p) Marjo Matikainen

Pronssia 10 km N (p) Marjo Matikainen

Pronssia 4 x 5 km N (Pirkko Määttä, Marja-Liisa Kirvesniemi, Marjo Matikainen, Jaana Savolainen)

1992 

Kultaa 5 km N (p) Marjut Lukkarinen

Hopeaa 15 km N (p) Marjut Lukkarinen

Pronssia 4 x 10 km M (Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä)

1994 

Hopeaa 50 km M (p) Mika Myllylä

Pronssia 30 km M (v) Mika Myllylä

Pronssia 4 x 10 km M (Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä)

Pronssia 5 km N (p) Marja-Liisa Kirvesniemi

Pronssia 30 km N (p) Marja-Liisa Kirvesniemi

1998 

Kultaa 30 km M (p) Mika Myllylä

Pronssia 10 km M (p) Mika Myllylä

Pronssia 4 x 10 km M (Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Sami Repo, Jari Isometsä)

2006 

Pronssia Parisprintti N (p) Virpi Kuitunen/Aino-Kaisa Saarinen

2010 

Pronssia 30 km N (p) Aino-Kaisa Saarinen

Pronssia 4 x 5 km N (Pirjo Muranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen)

2014

Kultaa Parisprintti M (p) Iivo Niskanen/Sami Jauhojärvi

Hopeaa Parisprintti N (p) Aino-Kaisa Saarinen/Kerttu Niskanen

Hopeaa 4 x 5 km N (Anne Kyllönen, Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Krista Lähteenmäki)