Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Mäkihyppy

Mäkihyppy on aina kuulunut talviolympiakisoihin. Vuosien 1924–60 kisojen ohjelmassa oli vain yksi erikoismäen kilpailu. Erilliset normaali- ja suurmäen kilpailut otettiin käyttöön Innsbruckin kisoissa 1964. Samoissa kisoissa mitalit ratkaistiin ainoan kerran olympiahistoriassa kolmen kierroksen kilpailuna. Joukkuemäen kilpailu lisättiin ohjelmaan Calgaryssä 1988. Naismäkihyppääjät tekivät olympiadebyyttinsä Sotšin kisoissa 2014.

Suomalaishyppääjät esiintyivät olympiamäissä aluksi vain sivurooleissa. Parhaita saavutuksia olivat Lauri Valosen kuudes sija 1936 ja Matti Pietikäisen neljäs sija 1948. Lake Placidiin 1932 ei edes lähetetty yhtään mäkihyppääjää ainoan kerran Suomen olympiahistoriassa. Kaikki mäkihypyn olympiavoitot olivat matkanneet Norjaan ennen kuin Antti Hyvärinen ja Aulis Kallakorpi ottivat Suomelle kaksoisvoiton Cortina d’Ampezzossa 1956. Mitalimenestystä jatkoivat tämän jälkeen Niilo Halonen hopealla Squaw Valleyssä 1960 ja Veikko Kankkonen kullalla ja hopealla Innsbruckin kisoissa 1964.

Vuoden 1964 jälkeen alkoi pitkä mitaliton kausi, joka olisi toki katkennut, jos Tauno Käyhkö olisi saanut 0,1 pistettä enemmän Sapporon suurmäessä 1972; neljänneksi jäänyt Käyhkö hävisi kultamitalinkin vain 0,7 pisteellä. Jouko Törmäsen kultamitali suurmäessä 1980 avasi uuden pitkän menestysjakson. Matti Nykänen aloitti olympiauransa kullalla ja hopealla Sarajevossa 1984. Calgaryssä 1988 Nykänen puhdisti pöydän voittamalla ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana hyppääjänä kaikki kolme kultamitalia samoissa kisoissa. V-tyylin läpimurto teki 16-vuotiaasta Toni Niemisestä sankarin Albertvillen kisoissa 1992. Nieminen toi Suomelle neljännen peräkkäisen suurmäen olympiavoiton ja ratkaisi kilpailun myös joukkuemäessä, jossa Ari-Pekka Nikkola otti toisen kultamitalinsa.

Mitalittomien Lillehammerin kisojen jälkeen Jani Soininen palautti Suomen mäkimiesten olympiamaineen Naganossa 1998. Salt Lake Cityssä 2002 Suomi hävisi joukkuemäen kultamitalin Saksalle vain 0,1 pisteellä. Suomen menestynein olympiahyppääjä 2000-luvulla on ollut Matti Hautamäki, jonka vain yksi piste erotti normaalimäen olympiavoitosta Torinon kisoissa 2006. Janne Ahonen hyppäsi vielä neljänneksi Vancouverin kisojen normaalimäessä 2010, mutta sen jälkeen suomalainen mäkimenestys on hiipunut. Sotšissa 2014 paras henkilökohtainen saavutus oli Anssi Koivurannan 11. sija suurmäessä.

Suomen olympiamitalit: 10 kultaa, 8 hopeaa, 4 pronssia

1956

Kultaa Antti Hyvärinen

Hopeaa Aulis Kallakorpi

1960

Hopeaa Niilo Halonen

1964

Kultaa Normaalimäki Veikko Kankkonen

Hopeaa Suurmäki Veikko Kankkonen

1980

Kultaa Suurmäki Jouko Törmänen

Pronssia Suurmäki Jari Puikkonen

1984

Kultaa Suurmäki Matti Nykänen

Hopeaa Normaalimäki Matti Nykänen

Pronssia Normaalimäki Jari Puikkonen

1988

Kultaa Normaalimäki Matti Nykänen

Kultaa Suurmäki Matti Nykänen

Kultaa Joukkuemäki (Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Tuomo Ylipulli, Jari Puikkonen)

1992

Kultaa Suurmäki Toni Nieminen

Kultaa Joukkuemäki (Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen, Risto Laakkonen, Toni Nieminen)

Pronssia Normaalimäki Toni Nieminen

1998

Kultaa Normaalimäki Jani Soininen

Hopeaa Suurmäki Jani Soininen

2002

Hopeaa Joukkuemäki (Matti Hautamäki, Veli-Matti Lindström, Risto Jussilainen, Janne Ahonen)

Pronssia Suurmäki Matti Hautamäki

2006

Hopeaa Normaalimäki Matti Hautamäki

Hopeaa Joukkuemäki (Tami Kiuru, Janne Happonen, Janne Ahonen, Matti Hautamäki)