Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä

Nykyaikainen viisiottelu

Nykyaikainen viisiottelu on olympialiikkeen isän paroni Pierre de Coubertinin keksintö. Antiikin olympiakisoissa kilpailtiin viisiottelussa, jonka lajeja olivat pikajuoksu, pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto ja paini. Coubertin kehitti tämän sijalle ”nykyaikaisen” kilpailulajin, jonka oli tarkoitus mitata ratsuväkisotilaan tarvitsemia taitoja. Osalajeiksi tulivat ratsastus, miekkailu, pistooliammunta, uinti ja maastojuoksu. Nykyaikainen viisiottelu tuli paronin ehdotuksesta mukaan olympiakisoihin Tukholmassa 1912. Vuosina 1952–92 olympiaohjelmaan kuului myös joukkuekilpailu. Naiset saivat oman olympiakilpailunsa Sydneyssä 2000.

Viisiottelun kilpailutapa ja osalajien suoritusjärjestys on muuttunut olympiahistorian aikana useaan kertaan. Gundersen-menetelmä kilpailun päättävässä maastojuoksussa otettiin käyttöön vuonna 1984. Vuoden 1992 kisoissa kilpailun kesto lyhennettiin viidestä päivästä neljään, ja esteratsastus sijoitettiin maastojuoksun sijaan päätöslajiksi. Vielä suurempi muutos tehtiin Atlantassa 1996, kun kilpailu typistettiin yhden päivän mittaiseksi. Lajien suoritusjärjestykseksi tuli ammunta, miekkailu, uinti, esteratsastus ja maastojuoksu.

Lontoosta 2012 lähtien nykyaikainen viisiottelu on suoritettu neliotteluna: miekkailua, uintia ja ratsastusta seuraa ampumajuoksu, jossa käytetään laserasetta. Kilpailuformaatista on käyty Tokion 2020 kesäkisojen jälkeen jälleen keskustelua, mutta Pariisissa 2024 kilpaillaan vielä aiemman formaatin mukaan.

Suomi lähetti ensi kerran edustajia olympiakisojen nykyaikaiseen viisiotteluun jo vuonna 1920: Emil Hagelberg sijoittui Antwerpenissä seitsemänneksi. Ensimmäisen mitalin, joukkuekilpailun pronssin, Suomi voitti kotikisoissa 1952, jolloin kilpailupaikkana toimi Hämeenlinna. Parhaimpaan olympiamenestykseensä suomalaiset viisiottelijat ylsivät Melbournessa 1956, josta kotiin tuomisina oli kolme mitalia. Paras suomalaisottelija sekä 1952 että 1956 oli Olavi Mannonen, jonka yhteissaaliiksi tuli yksi olympiahopea ja kaksi pronssimitalia. Suomi saavutti joukkuepronssia vielä Münchenissä 1972, mutta sen jälkeen ei menestystä ole tullut. Vuoden 1984 jälkeen ei suomalaisia viisiottelijoita ole olympiakisoissa nähty.

  • 1952
    Pronssia Joukkuekilpailu (Olavi Mannonen, Lauri Vilkko, Olavi Rokka)

    1956
    Hopeaa Henkilökohtainen kilpailu Olavi Mannonen
    Pronssia Henkilökohtainen kilpailu Wäinö Korhonen
    Pronssia Joukkuekilpailu (Olavi Mannonen, Wäinö Korhonen, Berndt Katter)

    1972
    Pronssia Joukkuekilpailu (Risto Hurme, Veikko Salminen, Martti Ketelä)