Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä

TKI-toiminta

Suomessa huippu-urheilun tutkimusta ja kehitystyötä tehdään mm. KIHUssa, yliopistoissa, liikuntalääketieteen keskuksissa, VTT:ssä, valmennuskeskuksissa ja erilaisissa teknologiayrityksissä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio osa-alueen tahtotilana on lisätä koordinaatiota ja resursseja sekä ohjata toimintaa oikeisiin kohteisiin kehittämällä yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Tavoitteet

  • Koordinoidaan TKI-toimintaa suomalaisen huippu-urheilun edistämiseksi
  • Tuetaan asiantuntija- ja valmennustoimintaa
  • Lisätään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä
  • Etsitään lisärahoituskanavia myös perinteisen liikunta- ja urheilututkimusrahoituksen ulkopuolelta

Toimenpiteet

  • Rakennetaan TKI-toiminnan suuntaviivat 2021-2024 (ja pidemmälle), mitkä huomioivat valittujen lajien kehittämisen sekä huippu-urheilun osaamistarpeet
  • Toteutetaan suuntaviivojen mukaista TKI-toimintaa osana lajien kehitys-, tuki- ja arvokisaprosesseja
  • Luodaan toimintatapamallit vuorovaikutteiseen TKI-ajattelun kehittämiseen asiantuntijoiden, eri alan tutkijoiden ja lajien välille
  • Edistetään suomalaisen huippu-urheilun datastrategiaa
  • Koordinoidaan Urheiluakatemia- ja Valmennuskeskusverkoston osaamisen kehittämisen erityistehtäviä ja ohjataan rahoitusta
  • Päivitetään missä huippu-urheiluun liittyvää TKI-toimintaa tehdään ja voidaan tehdä
  • Pyritään ohjaamaan resursseja tärkeimpiin kohteisiin ja osaavimpiin tekijöihin
  • Etsitään lisärahoitusmahdollisuuksia TKI-toimintaan (OKM, Suomen Akatemia, yhteistyöyritykset, sponsorit, muu rahoitus)

Ajankohtaisia urheilulääketieteen tutkimuksia

Huippu-urheiluyksikkö pyrkii edistämään tutkimustoimintaa verkostoissaan. Urheiluakatemiat, valmennuskeskukset ja maajoukkueet tarjoavat hyvää alustaa tutkimusaineiston keräykselle ja tutkitun tiedon saattamiselle nopeasti valmennuksen tueksi. Erityisen tärkeää on tieteen tekijöiden, valmentajien ja asiantuntijoiden välinen vuorovaikutus, jotta tutkimusaiheet ja tutkitun tiedon tarpeet nousevat kentältä. Kilpa- ja huippu-urheilijoita on mukana useissa meneillään olevissa tutkimusprojekteissa.

NoREDS – Urheilijan energiansaannilla on väliä

Jyväskylän Yliopiston ja KIHUn johtamassa ja OKM:n rahoittamassa urheilijan energiansaatavuutta tutkivan NoREDS tutkimuksen tarkastelee ravintomuuttujien yhteyttä suorituskyvyn, ulosteen mikrobiomiin, verimuuttujien ja kehonkoostumuksen muutoksiin sekä vamma- ja sairastumisalttiuteen sekä poikkileikkausasetelmassa, että kolmen vuoden seurantatutkimuksessa. Tutkimukseen on rekrytoitu lisää miestutkittavia saadun uuden kansainvälisen ampumahiihtoliiton rahoituksen avulla. Tutkimuksessa on menossa toinen datan keräysvuosi, joten tutkimuksesta kertyy vähitellen ymmärrystä energiansaatavuuden ja suorituskyvyn muutosten välisestä yhteydestä.

Alustavissa tuloksissa on noussut esille muun muassa se, että 1) suomalaisilla nais- , että miesurheilijoilla on haastetta on riittävässä energiansaannin ja etenkin hiilihydraattien saannissa, 2) suuri määrä urheilijoita on laihduttanut tai laihduttaa parhaillaan ja häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on valitettava yleistä suomalaisilla urheilijoilla, 3) matalaan energiansaatavuuteen liittyviä merkkejä on useita ja ne kuvastavat energiansaatavuuden muutoksia erilaisilla aikajänteillä. Urheilijan ravitsemustilan arviointi on haastavaa, mutta tärkeää.

Tutkimusryhmä on laajentunut ja tutkimuksessa tehdään hyvin moniammatillista yhteistyötä eri tieteenalojen välillä. Tutkimuksessa kerätään aineistoa liikuntafysiologian, ravitsemustieteen ja lääketieteenalan väitöskirjoihin.

Mind&Act – jotain kohti parempia tuloksia

KIHUn johtamassa ja OKM:n rahoittamassa Urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen väitöskirjatyössä tutkitaan urheilijan psykologisen joustavuuden vaikutuksia urheilijan suorituskykyyn ja hyvinvointiin satunnaistetussa ja kontrolloidussa asetelmassa. Ryhmämuotoisen interventio-ohjelman tavoitteena on omistajuuden, itseluottamuksen, keskittymisen taitojen sekä tunteiden säätelyn vahvistuminen.  Aineiston keräys on edennyt siten, että 104 urheilijaa on saanut intervention KIHUlla tai Urhealla.

Infektiot ovat yleisin syy kilpailujen väliinjäämiseen

KIHUn, Paavo Nurmi-keskuksen ja Turun Yliopiston Huippu-urheilijan infektioalttiustutkimuksen mukaan urheilijalla on talvikisoissa kontrolleihin verrattuna 7- kertainen riski ja muuhun joukkueeseen verrattuna 2-kertainen riski sairastua hengitystieinfektioon. Fyysisen ja psyykkisen rasituksen lisäksi lentomatkustaminen, univaje, energiavaje, ihmisjoukot ja yhdessä asuminen kilpailujen aikana lisäävät osaltaan infektioalttiutta. Tutkimus osoitti koronatoimenpiteiden hyödyn infektioiden ennaltaehkäisyssä. Monilajijoukkueiden infektiot laskivat kymmenesosaan verrattuna ennen pandemiaa, kun PyeongChangin talviolympialaisissa ja Seefeldin MM-kilpailuissa kerättyä aineistoa verrattiin vastaaviin löydöksiin Pekingin olympialaisissa ja Oberstdorfin MM-kilpailuissa.

Astma on hiihtäjälle tuttu haaste

Rikhard Mäki-Heikkilän hiihtäjän astmaa käsittelevässä väitöskirjatyössä osoitettiin, että astma oli selvästi yleisempää hiihtäjillä (25,9 % vs. 9,2 %) sekä ei-allergisen astman lisääntyminen hiihtäjillä 12-14-vuoden jälkeen verrattuna muuhun saman ikäiseen väestöön. Hiihtäjillä oli myös enemmän hengitysoireita kuin verrokeilla rasituksessa ja rasituksen jälkeen, mutta runsas oireiden määrä ei ilmeisesti haitanne urheilua. Huolestuttava löydös hiihtäjien harjoittelusta ja kilpailemisesta oli se, että joka toinen hiihtäjä oli harjoitellut flunssaisena ja joka neljäs oli kilpaillut kipeänä. Oireiden voimakkuutta ja haittaavuutta ei tutkimuksessa kysytty. Kesällä 2022 kerättiin seurantadata, jonka analysointi on käynnissä. Tutkimusta toteutetaan yhdessä Tampereen Yliopiston, UKK-instituutin, KIHUn ja Suomen Hiihtoliiton kanssa. Lisää tietoa tutkimuksesta: hengitystutkimus.fi.

Anti-doping ja urheilun integriteetti

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Sergei Iljukovin väitöskirjatyö käsittelee kilpailutulosten profilointia anti-doping tarkoituksella. Tutkimus myös tarjoaa laajempia sovellusmahdollisuuksia lahjakkaiden urheilijoiden kartoittamisesta (talent identification) ja isompiin maan kohtaisiin urheilujärjestelmien ja antidoping organisaatioiden arviointiin. Tutkimus toteutetaan WADA:n (World Antidoping Agency), IAF (International Athletic Foundation) ja HULA (Helsingin Urheilulääkäriaseman) yhteistyönä.

Ympäristön asettamat haasteet

HULAn johtama sekä OKM:n ja Urheiluopistosäätiön rahoittama HOTPOXIA-tutkimushanke selvittää kestävyysurheilijoilla uusia jaksoittaisen hypoksian ja lämpöadaptaation menetelmiä ergogeenisina (suorituskykyä parantavina) apuvälineinä palattaessa merenpinnan tasolle korkeanpaikan leiriltä. Pyrimme edistämään ymmärrystä siitä, miten edeltävä hypoksinen altistus alppimajassa tai vuoristossa (Living High-Training High and Low, LHTHL) hyödynnetään parhaiten. Hanke sisältää teoreettisen ja metodologisen asiantuntemuksen fysiologisten vasteiden tutkimiseksi sekä odotuksen edistää urheilijoiden harjoittelua ja suorituskykyä eettisillä, laillisilla ja turvallisilla menetelmillä. Hanke on käynnistynyt vuonna 2021 yhteistyössä HULAn, Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, KIHUn, Urhean, Olympiavalmennuskeskus Helsingin, Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan, Olympiavalmennuskeskus Pajulahden ja Huippu-urheiluyksikön kanssa.

Urheiluseurasta lisää terveyttä

Jyväskylän Yliopiston johtama, Liikuntalääketieteen keskusten toteuttama ja OKM:n rahoittama TELS- seurantatutkimus on seurannut ja verrannut urheiluseuroissa harjoitelleita urheiljanuoria ja samanikäikäsisiä ei-urheilijoita vuodesta 2013. Terveystarkastusten aineisonkeräys on toteutettu jo kolmeen kertaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten lasten ja nuorten liikuntaseurojen terveyden edistämistoimintaa sekä seuratoimintaan osallistuvien nuorten terveystottumuksia ja terveydentilaa. Tutkimuksen tuloksia on luettavissa: Liikkumisen ja urheilun erilaiset polut nuoruudesta varhaisaikuisuuteen – Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS3) -seurantatutkimus — Liikuntatieteellinen tiedekunta (jyu.fi)

Tutustu täällä lääketieteen tutkimusten lisäksi käynnissä oleviin muihin tutkimushankkeisiin.

16.12.2022