Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä

TKI-toiminta

Suomessa huippu-urheiluun liittyvää tai sivuavaa tutkimusta ja huippu-urheilun kehitystyötä tehdään mm. KIHUssa, yliopistoissa, liikuntalääketieteen keskuksissa, VTT:ssä, valmennuskeskuksissa ja erilaisissa teknologiayrityksissä. Eri osapuolet toteuttavat projektejaan omilla rahoituksillaan. Valtakunnallisesti ei ole kuitenkaan selvää käsitystä siitä, mitä tehdään ja missä. Lisäksi käyttämätöntä potentiaalia on piilossa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio osa-alueen tahtotilana on lisätä koordinaatiota, lisätä resursseja ja ohjata toimintaa oikeisiin kohteisiin (oikeanlaiset tutkimukset ja kehitysprojektit parhaille tekijöille) systemaattisesti etenemällä ja kehittämällä yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Tavoitteet

  • TKI:ta koordinoidaan suomalaisen huippu-urheilun edistämiseksi
  • Tuetaan asiantuntija- ja valmennustoimintaa
  • Kansainvälistä yhteistyötä lisätään laajentaen mahdollisuuksia TKI:hin
  • Lisärahoituskanavia etsitään myös perinteisen liikunta- ja urheilututkimusrahoituksen ulkopuolelta

Toimenpiteet

  • Rakennetaan TKI-toiminnan suuntaviivat 2021-2024 (ja pidemmälle), mitkä huomioivat valittujen lajien kehittämisen sekä huippu-urheilun osaamistarpeet
  • Toteutetaan suuntaviivojen mukaista TKI-toimintaa osana lajien kehitys-, tuki- ja arvokisaprosesseja
  • Luodaan toimintatapamallit vuorovaikutteiseen TKI-ajattelun kehittämiseen asiantuntijoiden, eri alan tutkijoiden ja lajien välille
  • Edistetään suomalaisen huippu-urheilun datastrategiaa
  • Koordinoidaan Urheiluakatemia- ja Valmennuskeskusverkoston osaamisen kehittämisen erityistehtäviä ja ohjataan rahoitusta
  • Päivitetään missä huippu-urheiluun liittyvää TKI-toimintaa tehdään ja voidaan tehdä
  • Pyritään ohjaamaan resursseja tärkeimpiin kohteisiin ja osaavimpiin tekijöihin
  • Etsitään lisärahoitusmahdollisuuksia TKI-toimintaan (OKM, Suomen Akatemia, yhteistyöyritykset, sponsorit, muu rahoitus)

Ajankohtaisia urheilulääketieteen tutkimuksia

Huippu-urheiluyksikkö pyrkii edistämään tutkimustoimintaa verkostoissaan. Urheiluakatemiat, valmennuskeskukset ja maajoukkueet tarjoavat hyvää alustaa tutkimusaineiston keräykselle ja tutkitun tiedon saattamiselle nopeasti valmennuksen tueksi. Erityisen tärkeää on tieteen tekijöiden, valmentajien ja asiantuntijoiden välinen vuorovaikutus, jotta tutkimusaiheet ja tutkitun tiedon tarpeet nousevat kentältä. Kilpa- ja huippu-urheilijoita on mukana useissa meneillään olevissa tutkimusprojekteissa. Tähän jotain metatekstiä että seuraavassa esitellään käynnissä olevia tutkimuksia..

NoREDS – Urheilijan energiansaannilla on väliä

Jyväskylän Yliopiston ja KIHUn johtamassa ja OKM:n rahoittamassa urheilijan energiansaatavuutta tutkivan NoREDS tutkimuksen tarkastelee ravintomuuttujien yhteyttä suorituskyvyn, ulosteen mikrobiomiin, verimuuttujien ja kehonkoostumuksen muutoksiin sekä vamma- ja sairastumisalttiuteen. Alustavissa tuloksissa on noussut esille muun muassa se, että 1) suomalaisilla kestävyysurheilijoilla on haastetta on riittävässä hiilihydraattien syömisessä, 2) lepoenergiankulutus näyttää olevan yhteydessä energiavajeen merkkien määrään, 3) miehillä muutokset libidossa ja naisilla kuukautiskierrossa ovat merkkejä matalasta energiansaatavuudesta.

Mind&Act – jotain kohti parempia tuloksia

KIHUn johtamassa ja OKM:n rahoittamassa Urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen väitöskirjatyössä tutkitaan urheilijan psykologisen joustavuuden lisääntymistä satunnaistetussa ja kontrolloidussa asetelmassa. Ryhmämuotoinen interventio-ohjelman tavoitteena on myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen, keskittymisen ja läsnäolon taitojen sekä tunteiden säätelyn vahvistuminen. Aineiston keräys on käynnistynyt tänä vuonna KIHUlla ja Urhealla.

Infektiot ovat yleisin syy kilpailujen väliinjäämiseen

KIHUn, Paavo Nurmi-keskuksen ja Turun Yliopiston Huippu-urheilijan infektioalttiustutkimuksen mukaan urheilijalla on talvikisoissa kontrolleihin verrattuna 7- kertainen riski ja muuhun joukkueeseen verrattuna 2-kertainen riski sairastua hengitystieinfektioon. Fyysisen ja psyykkisen rasituksen lisäksi lentomatkustaminen, univaje, energiavaje, ihmisjoukot ja yhdessä asuminen kilpailujen aikana lisäävät osaltaan infektioalttiutta. Tutkimus osoitti koronatoimenpiteiden hyödyn infektioiden ennaltaehkäisyssä. Monilajijoukkueiden infektiot laskivat kymmenesosaan verrattuna ennen pandemiaa, kun PyeongChangin talviolympialaisissa ja Seefeldin MM-kilpailuissa kerättyä aineistoa verrattiin vastaaviin löydöksiin Pekingin olympialaisissa ja Oberstdorfin MM-kilpailuissa.

Astma on hiihtäjälle tuttu haaste

Rikhard Mäki-Heikkilän hiihtäjän astmaa käsittelevässä väitöskirjatyössä osoitettiin, että astma oli selvästi yleisempää hiihtäjillä (25,9 % vs. 9,2 %) sekä ei-allergisen astman lisääntyminen hiihtäjillä 12-14-vuoden jälkeen verrattuna muuhun samanikäisen väestöön. Suuri harjoittelumäärä oli yhteydessä ei-allergiseen astmaan, kun taas vanhempien tai sisarusten astma sekä allerginen nuha olivat yhteydessä allergiseen astmaan. Astma ei kuitenkaan estä kilpailumenestystä, sillä astman yleisyys oli suurinta parhaiten menestyneiden joukossa. Tutkimusta toteutetaan yhdessä Tampereen Yliopiston, UKK-instituutin, KIHUn ja Suomen Hiihtoliiton kanssa. Lisää tietoa tutkimuksesta: Urheilijoiden hengitysterveys – Respiratory health in athletes – Tampereen yliopisto (hengitystutkimus.fi)

Doping

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Sergei Iljukovin väitöskirjatyö käsittelee kilpailutulosten profilointia anti-doping tarkoituksella. Tutkimus myös tarjoaa laajempia sovellusmahdollisuuksia lahjakkaiden urheilijoiden kartoittamisesta (talent identification) ja isompiin maan kohtaisiin urheilujärjestelmien ja antidoping organisaatioiden arviointiin. Tutkimus toteutetaan WADA:n (World Antidoping Agency), IAF (International Athletic Foundation) ja HULA (Helsingin Urheilulääkäriaseman) yhteistyönä.

Ympäristön asettamat haasteet

HULAn johtama sekä OKM:n ja Urheiluopistosäätiön rahoittama HOTPOXIA-tutkimushanke selvittää kestävyysurheilijoilla uusia jaksoittaisen hypoksian ja lämpöadaptaation menetelmiä ergogeenisina (suorituskykyä parantavina) apuvälineinä palattaessa merenpinnan tasolle korkeanpaikan leiriltä. Pyrimme edistämään ymmärrystä siitä, miten edeltävä hypoksinen altistus alppimajassa tai vuoristossa (Living High-Training High and Low, LHTHL) hyödynnetään parhaiten. Hanke sisältää teoreettisen ja metodologisen asiantuntemuksen fysiologisten vasteiden tutkimiseksi sekä odotuksen edistää urheilijoiden harjoittelua ja suorituskykyä eettisillä, laillisilla ja turvallisilla menetelmillä. Hanke on käynnistynyt vuonna 2021 yhteistyössä HULAn, Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, KIHUn, Urhean, Olympiavalmennuskeskus Helsingin, Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan, Olympiavalmennuskeskus Pajulahden ja Huippu-urheiluyksikön kanssa.

Urheiluseurasta lisää terveyttä

Jyväskylän Yliopiston johtama, Liikuntalääketieteen keskusten toteuttama ja OKM:n rahoittama TELS- seurantatutkimus on seurannut ja verrannut urheiluseuroissa harjoitelleita urheiljanuoria ja samanikäikäsisiä ei-urheilijoita vuodesta 2013. Terveystarkastusten aineisonkeräys on toteutettu jo kolmeen kertaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten lasten ja nuorten liikuntaseurojen terveyden edistämistoimintaa sekä seuratoimintaan osallistuvien nuorten terveystottumuksia ja terveydentilaa. Tutkimuksen tuloksia on luettavissa: Liikkumisen ja urheilun erilaiset polut nuoruudesta varhaisaikuisuuteen – Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS3) -seurantatutkimus — Liikuntatieteellinen tiedekunta (jyu.fi)

Tutustu täällä lääketieteen tutkimusten lisäksi käynnissä oleviin muihin tutkimushankkeisiin.

21.6.2022