KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Mari Holopainen ja Mikko Ollikainen

Toni Ahva: Tervetuloa OlympiaCastin seuraan. Tämä on Suomen Olympiakomitean tuottama podcast-sarja. Meidät löydät yleisimmiltä podcastin tarjoajilta. Tämä on kuntavaaliaiheinen erikoisjakso, joka täydentää OlympiaCastin tuotantoa. Kolmiosaisessa kuntavaalisarjassa eduskuntapuolueet keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Juontajana toimii Toni Ahvaa. Tervetuloa mukaan.

Toni Ahva: Kolmannessa kuntavaalijaksossa mukana on vihreät ja RKP. Vihreitä edustaa kansanedustaja Mari Holopainen. Holopainen valittiin eduskuntaan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Hän toimii Helsingin kaupunginvaltuutettuna ja Uudenmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa väitöskirjatutkijana Aalto yliopistossa. Holopainen on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä. RKP:n edustajana on kansanedustaja Mikko Ollikainen. Myös Ollikainen valittiin eduskuntaan vuonna 2019 ja hän toimii Finlands Svenska Idrottin puheenjohtajana. Aikaisemmin Ollikainen on toiminut Vöyrin kunnanjohtajana. Ollikainen on ehdolla kuntavaaleissa Maalahdella.

Toni Ahva: Tervetuloa mukaan OlympiaCastiin kansanedustajat Mari Holopainen ja Mikko Ollikainen.

Mikko Ollikainen: Kiitos.

Mari Holopainen: Kiitos paljon.

Toni Ahva: Aloitetaan kevyesti liikuntamuistoilla ennen kuin mennään syvälle liikuntapolitiikkaan. Eli oikeastaan tähän alkuun pyytäisin teitä molempia kertomaan elämän varrelta jonkun sellaisen sykähdyttävän liikuntamuiston, joka on jäänyt erityisesti mieleen. Voi olla ajallisesti mistä elämänvaiheesta tahansa. Olkaa hyvä, voitaisiin ottaa semmoisia noin minuutin tiiviitä muistoja. Haluaisitko vaikka Mikko aloittaa.

Mikko Ollikainen: Kiitoksia. Tässä on kyllä vuosien varrella kertynyt aika paljon tällaisia liikuntamuistoja. Toki penkkiurheilijan niitä on todella paljon. Yleensä olen sanonut myös kertonut Sari Essayahille, että olin EM-kisoissa 1994, kun hän voitti EM-kultaa, niin olen huutanut hänelle, niin se oli tällainen… Me ollaan laskettu leikkiä siitä. Se on sellainen liikuntamuisto penkkiurheilijana. Sitten on yksittäisiä otteluita, kun olen pelannut jalkapalloa, joka on muistona. Mutta ehkä se on päällimmäisenä tässä; olen hiihtänyt Vasaloppetin eli tämän 90 kilometrin hiihtokilpailun Sälenistä Moraan. En ollut paljon hiihtänyt etukäteen. Vähän päälle 200 kilometriä ja sehän on 90 kilometriä. Ensimmäiset 30 kilometriä meni hyvin. Sitten oli todella tuskaista 30 kilometriä ja en tiedä sitten, mistä se viimeiset 30, niin energiaa siihen viimeiseen löytyi, mutta se oli sellainen muisto kyllä – liikuntamuisto – joka varmaan jää mieleen.

Toni Ahva: Mahtavaa. Mahtava muisto. Kiitos. Sitten Mari, ole hyvä.

Mari Holopainen: Joo, muistoja on paljon ja tulee mieleen sellainen, kun oltiin Vierumäellä tennisleirillä ihan suunnilleen alkeiskurssilla, mutta meitä oli aika iso porukka silloin. Ystäviä ehkä seitsemän ja pelattiin siellä hiki hatussa tosi kuumana kesänä pitkät päivät tennistä, ja sai niin kuin melko uuteen lajiin tutustua. Sitten, kun aluksi kehittyy niin hyvin ja on paljon uusia taitoja mahdollista ottaa, niin se oli kyllä tosi mukava kokemus ja sen jälkeen on tullut käytyä Vierumäellä melkein joka vuosi. Sitten myös tällaisilla joogaleireillä aika monta kertaa eli siinä ehkä se liikunnan lisäksi yhteinen tekeminen ja ihmisten kanssa oleminen on se juttu.

Toni Ahva: Joo, kiitos. Kiitos paljon. Mahtavia elämyksiä. Muistuttaa hyvin sitä liikunnan riemua ja elämyspuolta. Siirretään nyt muistoista katseet tulevaisuuteen eli mennään meidän ensimmäiseen teemaan, joka on liikunnan edistäminen kuntapolitiikassa. Kunnathan on tällä hetkellä kotitalouksien ohella Suomen suurimpia liikunnan rahoittajia, joten se, miten kunnat suhtautuu tähän liikunnan edistämiseen on todella tärkeä kysymys. Tästä kysyisinkin teiltä, että miten tämä liikunta ja urheilu näkyy teidän puolueenne valtakunnallisissa kuntavaaliteemossa? Voisiko Mari aloittaa, että miten pitkään se näkyy vihreiden kuntavaaliteemoissa?

Mari Holopainen: Kiitos. Vihreiden kuntavaaliohjelmassa halutaan taata jokaiselle lapselle, jokaisessa kunnassa, mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä ja osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan. Elikkä tässä harrastustakuun yhteydessä on varmasti mahdollisuuksia harrastaa monenlaista liikuntaa myös – on yksi osa sitä. Nythän me ollaan saatu tämä harrastustakuu hallitusohjelmaan ja monessa kunnassa on siitä alkanut pilotit eli nyt vihdoin harrastustakuu etenee ja lapsilla on enemmän tekemistä sen koulupäivän jälkeen. Sen lisäksi halutaan taata, että harrastusmahdollisuudet ovat monipuolisia ja ylipäätään toteamme, että mielekäs liikuntaharrastus tai säännöllinen kuntoilu luo perustaa hyvinvoinnille. Me halutaan taata, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lähivirkistysalueita, luonnonmetsiä ja rakentamattomia rantoja, jotta jokaisella mahdollisuus liikkua myös luonnossa, niin se on yksi tärkeä tavoite vihreillä, että säästetään niitä ihmisille tärkeitä lähivirkistysalueita, joissa myös liikkuminen, vaikka se olisi tällaista – sanotanko ei niin suunniteltua eikä välttämättä edes organisoitua, niin mahdollistuisi ja sehän on nyt huomattu tämän korona-ajan aikana, että tämä on äärimmäisen tärkeätä ihmisille. Esimerkiksi moni, joka omistaa koiran, niin liikkuu ihan koiran kanssa lähiympäristössään ja silloin on tärkeätä varmistaa, että meillä on jäljellä niitä lähivirkistysalueita myös kaupungeissa. Haluamme tukea urheilu- ja liikuntaseuroja, parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja huolehtia matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksista. Tässä on nyt muutamia esimerkkejä.

Toni Ahva: Kiitos Mari. Sitten Mikko, miten liikunta ja urheilu näkyy RKP:n kuntavaaliteemoissa?

Mikko Ollikainen: Kiitos. Täytyy sanoa, että aika pitkälle samat näkemykset sitten siinä, että jos haluamme, että kuntalaiset voivat hyvin ja pysyvät terveinä ja olennainen osa tähän on just liikunta ja urheilu ja kulttuuri kanssa, että ollaan elinvoimaisia ja viihtyisiä. Se on nostettu esille. Ollaan myös nostettu esille seuratoiminta, että kunnat ja seurat tekevät yhteistyötä esimerkiksi toiminta-avustusten myötä seurat pystyvät toimimaan. Sitten toki tämä aamu- ja iltapäivätoiminta, niin sitä ollaan nostettu esille. Sitten tämä harrastustakuu. Meillä kanssa on koulupäivän yhteydessä hyviä pilottien kautta esimerkkejä. Sitten myös lähiliikkumispaikat – ei ainoastaan ehkä näitä isoja halleja, vaan myös leikkipuistoja, skeittiparkkeja, tälläisia… Niin, lähiliikuntapaikkoja erilaisia ja toki, että pystyy käymään luonnossa ja turvallisia teitä; kävely- ja pyöräilyteitä, niin ne edesauttaa aika paljon turvallista liikkumista myös. Tällaisia asioita meillä esimerkiksi on meidän kuntavaaliohjelmassa.

Toni Ahva: Kiitos, kuulostaa hyvältä ja itse asiassa tässä tulikin monta teemaa, johon mennään tässä nyt sitten vielä tarkemmin. Jos aloitetaan vaikka sillä, että tilastot on tällä hetkellä aika karuja. Merkittävä osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän ja itse asiassa vain kolmannes suomalaisista saavuttaa terveysliikuntasuosituksen. Oikeastaan haluaisin teiltä kysyä sitä, mitä kuntien pitäisi tehdä nykyistä paremmin, jotta ne vain vähän liikkuvat liikkuisi enemmän? Eli, jos mietitään nyt aluksi, lähdetään pohtimaan niitä, jotka liikkuu vain vähän tällä hetkellä, niin mitkä olisi teidän teidän reseptinne tähän haasteeseen? Voisiko Mikko aloittaa?

Mikko Ollikainen: No, siinä on just tämä Suomen Islannin malli on yksi vaihtoehto, että yhteistyössä esimerkiksi koulun yhdistyksen… Tai seurat ja sitten toki muut toimijat voivat olla yhteistyössä koulujen kanssa koulupäivän aikana, niin liikutaan ja sellaisen matalan kynnyksen, omalla tasolla liikkumista niin sanotusti, että sehän on yleensä niin, että ne jotka harrastaa, niin ne on mukana monessa asiassa. Että yritetään laajentaa sitten tätä, niin se on yksi asia, joka on tärkeä, josta me puhuttiin. Sitten toki Liikkuva koulu, että koulupäivän yhteyteen, että liikutaan koulupäivän aikana. Ei ainoastaan liikuntatunnilla, vaan myös välitunneilla ja niin edelleen, että on harrastustoimintaa sitten siinä yhteydessä. Aika monipuolista liikuntaa, että he, jotka eivät välttämättä liiku niin paljon, niin niillä voi olla muita vahvuuksia liikunnallisesti, jotka eivät välttämättä tule esillekään, niin pitää yrittää löytää tällaisia juttuja, niin se on mun mielestä aika tärkeä. Mutta sitten toki niin tässä tämä korona tettää sen, että on tärkeää, että pidetään kaikki vapaaehtoistyöntekijät, valmentajavalmentajat ja joukkueenjohtaja ja niin edelleen, että heillä on motivaatioita jatkaa, niin se on kanssa todella tärkeää, että tämä on aika laaja kysymys kyllä.

Toni Ahva: Kyllä me olemme erittäin laajan haasteen edessä. Sitten Mari, ole hyvä.

Mari Holopainen: Varmasti yksi osa on työmatkaliikkuminen ja työyhteisöjen liikunnan edistäminen ja se etenee, jos työpaikalla tarjotaan riittävät puku- ja pesutilat ja säilytykset polkupyörille. Tosi iso osa meidän liikkumisesta myös autolla on lyhyitä matkoja ja, jos me voidaan näille lyhyille matkoille enemmän saada kävelyä ja pyöräilyä aikaiseksi, niin se on yksi iso osa tätä arkiliikuntaa. Toki sitten myös ikäihmisten liikkumiseen olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota ja olen miettinyt, että voisiko olla jonkinnäköinen personal trainer -palvelu jopa ihmisille siinä vaiheessa, kun olisi tosi tärkeätä, että ei jäädä sinne kotiin, vaan liikutaan mahdollisimman paljon, jotta niitä terveitä ikävuosia on enemmän. Ehkä juuri tällainen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on vielä puutteellista ja siitä on tietysti puhuttu paljon, että satsaamalla siihen säästetään myös paljon kuluja ja totta kai niitä inhimillisiä kuluja myös. Tästä olisi varmasti hyvä pitää huolta ja miten sitä liikutaan taas sitten palvelutaloissa riittävästi. Sekin on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Sitten toki pitää olla niitä toimintamalleja, jotka turvaa liikkumismahdollisuuksia ja harrastusmahdollisuuksia sosiaalisesta taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Kun liikunnallinen elämäntapa on normaali osa elämää, niin parhaitenhan se onnistuu silloin, kun ollaan nuoria tai lapsia ja sen takia just olemme korostaneet tätä harrastusmallia, että se on saatava pikaisesti joka puolella Suomea ihan käytäntöön ja sille on varattava rahoitus.

Toni Ahva: Kiitos hyviä reseptejä. Mikko, haluatko tähän vielä jatkaa?

Mikko Ollikainen: Joo, mä huomasin tuossa, että keskityin enimmäkseen lapsiin ja nuoriin tuossa aluksi ja todella hyviä pointteja tuossa Mari nosti esille työpaikkaliikkumisesta ja niin edelleen. Tämä on nyt muuttunut myös koronan myötä, että kuinka me nähdään tätä liikkumista ja esimerkiksi luonnossa liikkuminen on tullut monen henkilön elämää, niin se on mun mielestä todella hyvä asia, että se ei ole ollut oikein luonnollista aikaisemmi. Sitten just tämä ennaltaehkäisevä työ ja sitten siinä on enemmän kotihoidon kautta, että pystyy liikkumaan kotona. Näen, että on tällaisia digitaalisia mahdollisuuksia; epäjumppia ja vastaavia. Että kyllä tällaisia mahdollisuuksia on, mutta se vaatii resursseja ja se vaatii ehkä enemmän kanssa sitä yhteisöllistä ajattelutapaa ja vähän niin kuin etsivää toimintaa kanssa, että ehkä joku muistuttaa, että joo, mutta hetkinen, että hänkin asuu… Ajattelen nyt iäkkäitä esimerkiksi niin, että otetaan hänetkin mukaan siinä. Että välitetään toisistamme, että yhteisöllisesti mietitään ja välitetään toisistaan, niin se on mun mielestä aia tärkeä juttu tässä kokonaisuudessa.

Toni Ahva: Joo, kiitos ja itse asiassa tästä päästään hyvin nyt seuraavaan teemaan, jota jo vähän tässä sivuttiinkin eli meillä toisena teemana on lapset, nuoret ja seuratoiminta. Tilannehan nyt on huolestuttava tällä hetkellä. Koronakriisillä on ollut merkittävä vaikutus lasten ja nuorten harrastamiseen ja itse asiassa olemme Olympiakomiteassa arvioineet, että isompien lajien harrastustoiminnasta on kadonnut aiempiin vuosiin nähden noin 25 000 lasta ja luku on siis tällä hetkellä, ja valitettavasti se uhkaa jatkuvasti kasvaa. Niin oikeastaan vielä tähän kysymykseen liittyen, koska lapset ja nuoret ovat todella tärkeä kohderyhmä, niin miten saataisiin heidät palaamaan seuroihin harrastusten pariin tämän koronan jälkeen? Oikeastaan tähän, jos teillä tulee omasta kunnasta mieleen joku keino tai resepti, niin kuulen tähän erittäin mielelläni. Haluaisiko Mari vaikka aloittaa?

Mari Holopainen: Erittäin suuri haaste. Liikuntamahdollisuudet ja harrastustoiminta on ollut katkolla monella ihmisellä ja lapsilla ja nuorilla myös. Nyt sitten tietysti varmasti semmoiseen aktiiviseen rekrytointiin täytyy kiinnittää huomiota sen jälkeen, kun palataan niin sanottuun normaaliin ja varmistaa, että lapset löytää ne seurat jälleen. Siinähän yhteydessä olisi sitten mahdollisuus löytää myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole ennen koronakriisiäkään on ollut mukana. Toivoisin, että yhteistyötä voitaisiin tehdä koulujen kanssa. Uskoisin, että sen jälkeen, kun on mahdollista harrastaa normaalimmin, niin on myös sitä intoa ja sitä patoutunutta tarvetta tehdä ja mennä. Myös näyttää siltä, että mikäli kesällä voidaan järjestää näitä erilaisia lasten leirejä, niin niille on kyllä kysyntää. Mutta tosi tärkeä tavoite ja totta kai sitten myös se liikunnan budjetointi on tärkeä asia kunnassa. Helsingissä on ollut se tilanne, että liikuntainvestointeihin ei ole riittävästi panostettu ja on siitä tehnyt aloitteenkin eli meillä on kasvava kaupunki ja vaikka Helsingissä on tosi monipuolisia liikuntapaikkoja, niin kuitenkin suhteessa siihen, että miten nopeasti kaupunki on kasvanut ja miten isoja uusia kaupunginosia on rakennettu, niin siinä määrin ei ole kuitenkaan sitten nämä liikuntapaikat lisääntyneet. Elikkä nyt sitten tietysti tämän koronakriisin aikana on erityinen kysyntä ollut myös näille ulkoliikuntapisteille ja niille ulkokuntosalipisteille. Myös sitten jatkuvasti teemme aloitteita esimerkiksi juoksuportaista ja monenlaisille investoinneille olisi kysyntää eli se on varmasti tärkeätä kanssa, että saadaan ihmiset liikkeelle tämän koronakriisin jälkeen, että meillä on myös mahdollisuus harrastaa. Että ihan niin kuin perusteltua se ei tunnu olevan, että näin niukiksi on jätetty nämä liikuntainvestoinnit ja siihen kyllä täytyy panostaa myös.

Toni Ahva: Kiitos. Sitten Mikko, ole hyvä.

Mikko Ollikainen: Joo, kiitoksia. Tämä on kyllä aika iso haaste kyllä kai kaikille tämä drop out -ilmiö ja se on sitä etsivää toimintaa ja rekryjä. Tässä on varmaan suuria eroja niin kuin kanssa, että mistä kunnasta on kyse. Että pienessä yhteisössä ehkä pystyy paremmin etsimään näitä henkilöitä ja se on aika yksittäisten ihmisten rekrytointia niin sanotusti, niin se on hyvä. Sitten tämä just, josta Mari nosti esille, että tämä mahdollistaa liikkumismuotoja juoksuportaat, niin se itse asiassa meilläkin oli tossa, että ne on todella suosittua ja ne ovat hyviä. Mutta se on sitten jossakin suhteessa, niin kyllä näitä mahdollisuuksia liikkua on, että se on enemmänkin se, että jaksaa ja haluaa lähteä kotoa liikkeelle, niin se on ehkä se suurin haaste, vaikka lenkille tai kävelylle tai pyöräilylle, niin se on niin kuin ehkä se suurin kynnys kyllä se, että lähtee kotoa, niin siinä vaan nyt sitten pitää löytää yhteistyömalleja kuntien, yhdistysten ja muiden toimijoiden välillä. Ja itse asiassa nyt – tää nyt ei ehkä Helsingissä näyttäydy niin paljon – mutta tämän uusi soten hyvinvointialueiden suhteen kuntien rooli tulee muuttumaan. Toki hallinnollisesti on kaksi eri myös Helsingissä joo, mutta kuitenkin niin mä luulen, että just tämä elinvoima ja kuntien rooli tulevaisuudessa, niin on entistä enemmän panostaa liikuntaan, urheiluun, kulttuurin, nuorisotyöhön ja niin edelleen, ja siinä tarvitaan kumppanuuksia. Itse olen ruotsinkielisin neuvottelukunnan puheenjohtaja tuolla kuntaliitossa ja me ollaan pyöreän pöydän keskusteluun pyydetty eri organisaatiota miettimään, että kuinka rakennetaan tulevaisuuden kumppanuuksia, koska haaste tulee olemaan aikamoinen esimerkiksi rahoituksen suhteen, niin se on se on aika tärkeää. Tämä on kyllä suuri haaste, että saadaan väki taas mukaan remmiin. Mä tiedän, että seuroissa mietitään jo aika paljon tätä. Ja sitten, kuten mainitsin tuossa aikaisemmin, niin vapaaehtoistyöntekijät, joka on kuitenkin se perusta monissa seuroissa, niin että heidän motivaatio – niin kun sitä ylläpidetään, niin se mun mielestä tulee olemaan haaste. Varsinkin, jos näitä rajoituksia on kauan, että ei kerta kaikkiaan jaksa pienissä ryhmissä pitää kuuden henkilön ryhmissä jalkapalloharjoituksia ja ehkä jopa kolme kertaa peräkkäin samat harjoitukset, niin kyllä siinä pitää olla aikamoista luonnetta, jos päivittäin sitä vetää, että tämä kyllä tulee olemaan aikamoinen haaste kanssa.

Toni Ahva: Joo, kiitos. Tässäkin ollaan selvästi suuren haasteen äärellä ja jäädään odottamaan sitä koronan jälkeistä aikaa ja paaluuta seuratoimintaan. Oikeastaan nyt tähän seuroihin liittyen haluaisin kysyä tällaisen pikakysymyksen. Toivoisin tähän ehkä sellaist hyvin tiivistä, ehkä noin lauseen vastausta. Tämä liittyy nimittäin näihin seurojen resursseihin, jota seurat siellä arjessa päivittäin kohtaa. Tulisiko lasten ja nuorten liikuntapaikkojen, esimerkiksi salien, olla seuratoimijoille kunnissa maksuttomia? Mitä mitä mieltä olette? Kyllä, ei ja ihan tiiviit perustelut. Mikko, ole hyvä.

Mikko Ollikainen: No, jos mä lyhyesti otan, niin tämä on ehkä edellisiin kysymyksiin kanssa, että ei saa olla liian kallista olla mukana urheilutoiminnasta. Se on niin kuin A. Ja O. myös, että se on myös tällainen tasa-arvokysymys. Kyllä mun mielestä, jos ne on ilmaisia, niin en tiedä, jos niiden tulee olla ilmaisia täysin. Totta kai toivotaan näin, mutta ne pitäisi olla todella alhaisella tasolla eli muun muassa minun kotikunnassani se on… Mä luulen, että se on 10 euroa tunti tai 7 euroa tunti urheiluseuroille, että se on ehkä enemmän monessakin suhteessa näennäinen se summa. Että todella alhaisella tasolla sen tulee olla mun mielestä ja tätä kautta kunnat voivat tukea nuorten ja lasten liikuntaa.

Toni Ahva: Kiitos, sitten Mari.

Mari Holopainen: Kyllä täytyy olla hyvä saavutettavuus näihin liikuntapaikkoihin, jotka koulut ja toivon mukaan myös tulevaisuudessa enemmän päiväkodit avaavat ovet. Tämän pitää olla joko maksutonta tai sitten hyvin edullista, että siinä olen samoilla linjoilla, mutta totta kai jokainen kunta myös tekee ne päätökset, että en voi lähteä sitten täältä arvioimaan, että mitä kunkin kunnan juuri täytyy tehdä, että kunnissa lopulta sitten päätetään, mutta täytyy olla edullista.

Toni Ahva: Hienoa. Hyvä kiitos paljon ja mennään itse asiassa nyt sitten keskustelussa eteenpäin tästä ja meidän kolmanteen teemaan, joka on huippu-urheilu. Suomalaisethan arvostaa urheilua. 72 prosenttia suomalaisista kokee, että huippu-urheilijat tarjoaa myönteisiä esimerkkejä, joita muut voivat seurata. Eli vahva kannatus ja tuki on suomalaisella urheilulla. Haluaisin oikeastaan ensin Marilta kysyä sitä, että miten näen; Onko huippu urheilun edistäminen ylipäänsä kunnan tehtävä?

Mari Holopainen: Kyllä kunnan tehtävä on totta kai edistää huippu-urheilua. Ylipäätäänhän ne lajien edellytykset syntyy vähintään yhteistyössä kuntien kanssa, minkälaisia harjoitusmahdollisuuksia rakennetaan. Juuri esimerkiksi uimahallit on hyvä esimerkki siitä, että on välttämätöntä olla se paikka, jossa treenataan, mutta sitten samaan aikaan uimauimahallit on ihan yhtä lailla tai enemmän kaikille ihmisille avoimia ja myös käytössä. Tämä on valitettavaa, että esimerkiksi uimahallit eivät ole lisääntyneet ainakaan omassa kotikunnassani siinä määrin, kun asukasluku lisääntyy ja uusia kaupunginosia perustetaan. Jotenkin se kunnan vastuu on siinä tosi keskeinen, koska kaikki lajithan ei kerää samalla tavalla rahoitusta, mutta tarvitaan silti se kalliskin investointi, jotta voidaan harjoitella. Niin onhan se aivan keskeistä tämä kunnan rooli ja kunta on ainakin omassa kotikunnassani myös tarjonnut hyvin edullista lainaa erilaisille toimijoille. Sen lisäksi kunnan täytyy itsekin resurssoida näihin investointeihin, että on totta kai keskeistä monin tavoin huippu-urheilun edellytysten luominen, ja sehän lähtee sieltä lapsista ja nuorista sekin liikkeelle, että meillä on huippu-urheilua. Siinä sitten tietysti lasten ja nuorten innostaminen mukaan on tärkeätä, mutta silti toki muistettav,a että liikkumismahdollisuuksia on oltava tarjolla myös ilman kilpailullista elementtiä ja liikunnan ilo täytyy olla myös siellä mukana ja mahdollisuus sitten lapsille. Sitä kautta myös varmasti sitä huippu-urheilua syntyy, että asiat on onneksi siinä mielessä muuttuneet ainakin niistä ajoista, kun itse oli lapsi, että ihan samalla tavoin ei ehkä sitten aina olla, niin suorituskeskeisiä, ettei se ole niin joko tai, Että olet mukana tai sitten et ole mukana, että sellaisia välimallejakin on nykyään enemmän.

Toni Ahva: Joo, kiitos. Sitten kysyisin Mikolta, että mitä kunnat voi sitten tehdä tämän huippu-urheilun edistämiseksi? Minkälaisia ajatuksia?

Mikko Ollikainen: No esimerkiksi mahdollistaa just harjoitteluolosuhteita, joka voi olla sekä huippu-urheilijoille että sitten harrastelijoille, niin ihan mahdollista. Se on mun mielestä kaikista tärkeintä, että harjoitusedellytykset ovat hyviä, jos ei omassa kunnassa niin lähialueella. Sitten toki, jos opiskelu liittyy kokonaisuuteen, että se on joustavaa se opiskelu huippu-urheilijalla, jos se kuuluu siihen kokonaisuuteen. Sitten toki monet kunnat käyttävät sitten näitä huippu-urheilijoita kunnon kasvona kanssa, että he ovat aika tärkeitä esikuvia ja tälläisiä kuntien suurlähettiläitä sitten ehkä pienemmillä paikkakunnilla, että sitä kautta voivat sitten tukea taloudellisesti näitä stipendien muodossa esimerkiksi näitä urheilijoita. Kuten mainitsit, niin tämä urheilu on todella… Huippu-urheilu on todella tärkeä meille ja suomalaisen tämmöisen identiteetin luojana ja monella paikkakunnalla nämä yksittäiset urheilijat ovat todella tärkeitä ja, jos liikkuu esimerkiksi ympäri Suomea, niin tietää, että okei tämä urheilija tulee just siltä paikkakunnalta. Muuten ehkä ei välttämättä tietäisi, että koko paikkakuntaa on olemassakaan, niin ne on aika tärkeitä identiteetin luojia myös.

Toni Ahva: Hienoa, kiitos paljon vastauksista.

Mikko Ollikainen: Ja jos mä vielä joo, että mä haluan jatkaa tässä antaa anteeksi joo, Matti Myöhäinen tässä nyt herää, mutta just, että se on mun mielestä tärkeätä, että se lasten ja nuorten urheilu mahdollista tai, että huippu-urheilijat ovat esikuvia ja, että periaatteessa kenestä tahansa voi tulla se huippu-urheilija. Mun mielestä se on todella todella tärkeää. Sen takia nämä harjoitusmahdollisuudet pitää olla kunnossa ja, että niiden ei tule olla rahastakaan kiinni, vanhempien tuloistaan kiinni, että se pitää olla mahdollista harjoitella myös niin kuin sosiaalisesta näkökulmasta.

Mari Holopainen: Jos itsekin voin vielä lisätä, niin kunniallahan on tosi tärkeä rooli siinä, että meillä on liikuntapainotteisia lukioita esimerkiksi. Ja että tarjotaan just näitä joustavia opintomahdollisuuksia ja liikuntapainotteisuutta voidaan lisätä myös kouluissa ja erityisesti sitten niissä kouluissa, jotka on siihen keskittynyt. Ja kyllä tämän eteen on omassakin kunnassa tehty töitä. Se on yksi keskeinen juttu. Sitten toki se, että et voi olla huippu-urheilija, niin täytyy pystyä myös elämään ja se on tosi erilaista, ja voisiko sanoa eriarvoista sitten lajista riippuen. Mutta se on myös eriarvoista sukupuolesta riippuen eli meillä kuitenkin on erittäin selvää näyttöä siinä, että naisurheilijat keskimäärin ansaitsevat vähemmän eli se on semmoinen tärkeä asia, johon on kiinnitetty huomiota viime vuosina, mutta sen osalta on edelleen tosi paljon tekemistä.

Toni Ahva: Juuri näin. Kiitos paljon, tässä tuli monta kohtaa, joten mennään tässä nyt vielä keskustelussa eteenpäin loppusuoralle. Oikeastaan voitaisiin nousta tässä vielä lopussa sieltä kuntotasolta nyt valtakunnan tasolle ja haluaisin teiltä kysyä sen kysymyksen, jota moni tällä hetkellä liikuntayhteisössä pohtii. Eli valtion rahoitus liikunnalle ja urheilulle. Rahapelituotot on romahtanut ja nyt on kysymys ja huoli siitä, että miten tulevaisuudessa sitten liikunnan ja urheilun rahoitus voitaisiin turvata. Haluaisin tähän liittyen nyt tähän loppuun kysyä teitlä, että miten näette ja miten puolueenne näkee, että miten rahoitus voitaisiin turvata ja ylipäänsä vielä se, että mitä mieltä olette siitä, että tulisiko valtion rahoitus kunnalle säilyttää vähintään nykyisellä tasolla? Mari, ole hyvä.

Mari Holopainen: Erittäin tärkeä kysymys ja hallitusohjelmasta lähtien on haluttu pitää huolta siitä, että Veikkauksen tulojen väheneminen ei sitten tapahdu toimijoiden kustannuksella ja hallitusohjelmassaan on kirjaus, että kompensoidaan Veikkauksen edunsaajille tulevalla hallituskaudella arpajaislain vaikutuksen johdosta mahdollisesti vähenevät määrärahat kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan osalta. Olemme sitoutuneet hallitusoman mukaisesti turvaamaan myös liikunnan rahoituksen. Nythän hallitus päätti kompensoida täysimääräisesti vuoden 2021 rahapelituottojen vähenemisen edunsaajille ja sitten seuraavien vuosien kompensaation osalta valmistelu on aloitettu hallituksessa. Tott akai täytyy löytää mielellään sellainen kestävämpi malli niin liikunnan, kulttuurin kuin nuorisotoiminnan osalta, jossa sitten ei olla niin riippuvaisia niistä Veikkausvaroista, vaan harkitaan, että mitkä kuuluvat sinne valtion budjettivaroihin ja mikä sitten muualle. Eli tää on tosi iso haaste, kuten tiedetään, mutta nyt ainakin tälle vuodelle tiedämme, että kompensointi on tehty, mutta ei vielä ole lopullisia vastauksia, että tästähän on työryhmätyö menossa tällä hetkellä. Toivottavasti löytyy kestävä ratkaisu ja niin kuin totesin, niin ollaan sitouduttu tähän hallitusohjelmaan, jossa halutaan turvata toimijoiden rahoitus.

Toni Ahva: Oikein hyvä. Sitten Mikko, ole hyvä.

Mikko Ollikainen: Kiitoksia. Tässä me istutaan samassa hallituksessa, niin en lähde toistamaan tätä Marin vastausta. Se oli todella tyhjentävä ja hyvä. Kestäviä rahoitusmalleja tarvitaan pitkäjänteisen suunnittelunkin kannalta. Se on todella tärkeää ja meillä on iso haaste, millä tavalla tätä rahoitetaan. Nyt on kompensoidaan tänä vuonna, mutta uskon kyllä kuitenkin niin, että tässä on – johon myös Mari viittasi – eli tässä on Erkki Liikasen vetämä asiantuntijaryhmä, joka nyt sitten on työstänyt tätä ja esittänyt näitä eri malleja ja ymmärtääkseni nyt sitten tämän kevään aikana hallitus tulee miettimään, että mitä rataa nyt sitten mennään eteenpäin. Mutta jos katsotaan liikunnan näkökulmasta, niin on todella tärkeää, että nostetaan esille tämä merkitys. Ei ainoastaan niin kuin urheilun kannalta, vaan myös kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnin kannalta ja ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin kannalta. Luulen, että me joudutaan kuitenkin miettimään pitkässä juoksussa myös, että millä tavalla kokonaisvaltaisesti katsotaan koko tätä hyvinvointialaa ja miten järjestöt ovat mukana, kunnat ovat mukana yhteistyössä, valti on mukana ja niin edelleen. Tässä suhteessa liikunnan osalta kanssa, että kuinka sponsorit toimivat tulevaisuudessa. Se on aika tärkeää myös tässä kokonaisuudessa. Toki Veikkauksen tuotot ovat olleet hyvät ja nyt ne on laskenut, ja nyt sitten pitää yrittää kompensoida tätä ja kestäviä malleja tässä tarvitaan, vaikka se siirtyisi myös talousarvion alaisuuteen niin kuin ehkä tässä tämä työryhmä on nostanut esille

Toni Ahva: Kiitos paljon ja tämä on varmasti teema, jota liikuntayhteisössä seuraamme ja jäädään odottamaan rahoitusratkaisua. Ihan viimeisenä kysymyksenä tästä vakavasta rahoitusteemasta mennään eteenpäin ja haluaisin kysyä näin vähän rennommin, että nyt, kun korona on haastanut tätä liikuntaharrastamista monella tavalla ja on noussut erilaisia liikuntamuotoja, niin haluaisin kysyä, että mikä on teidän oma liikuntavinkki tähän korona-aikaan? Haluaisitko Mikko vaikka kertoa ensin?

Mikko Ollikainen: No kiitoksia. Onneksi meillä on ollut hieno ja hyvä talvi, niin itse olen hirveän paljon luonnossa tänä talvena lähimaastossa, niin se on ollut ihan täysin mahtavaa, ja esimerkiksi viime keväänä me oltiin todella paljon lasten kanssa tai perheen kanssa liikuttiin luonnossa vaellusreittejä pitkin ja siellä oli paljon ihmisiä. Mä luulen, että tämä saisi sellaisen boostin nyt sitten, että tämä kotimaan luontomatkailu, niin ulos luontoon. Ehkä se ois se sellainen vinkki.

Toni Ahva: Kiitos, hyvä ja sitten Mari, ole hyvä.

Mari Holopainen: Täysin samoilla linjoilla ja on myös ilo todeta, että ollaan satsattu ennätyksellisesti kansallispuistojen ja luontoretkeilyn infran kunnostamiseen tällä hallituskaudella. Eli nyt on oikeaan aikaan osunut nämä panostukset, kun ihmiset on päässyt nauttimaan lähiluonnosta ja olen itsekin käynyt hiihtämässä Helsingissä silloin aina, kun on ehtinyt eduskuntatyöltä ja on ollut upea talvi siihen, ja nyt sitten varmasti siirrytään upeaan kevääseen myös, kun lunta on ollut näin pitkään ja kevät sieltä kolkuttelee ja päästään aurinkoiseen ulkoilmaan sitten taas lenkkeilemään ja käymään meidän kansallispuistoissa ja upeilla retkeilyalueilla.

Toni Ahva: Hienoa, kiitos. Eli liikuntaa luonnossa ja se on varmasti hyvä vinkki nyt, kun kevät ja kesä tässä häämöttää, ja varmasti joku tätä podcastia sieltä ulkoa saattaa parhaillaan kuunnellakin. Hei tässä oli meidän podcast tällä kertaa. Lämmin kiitos kansanedustajat Mari Holopainen ja Mikko Ollikainen tästä keskustelusta ja menestystä kuntavaaleihin.

Toni Ahva: Ja tämä oli viimeinen osa kolmiosaisessa kuntavaalisarjassamme. Kiitokset vielä kaikille kansanedustajavieraillemme liikuntakeskustelusta, joka varmasti jatkuu niin kuntavaaleissa kuin Arkadianmäellä. OlympiaCastit tästä kuitenkin vielä jatkuvat, joten käyt tilaamassa tämä podcast sieltä, missä podcastisi kuuntelet. Arvostamme kovasti, jos käyt myös heittämässä arvion meistä. Se auttaa meitä kehittymään. Kiitän seurastanne, jäädään seuraamaan kuntavaalikeskustelua ja pidetään liikunta ja urheilu niissä pinnalla.