Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Toiminnan aloittaminen ja kehittäminen

Hyvä etukäteissuunnittelu helpottaa kerhotoiminnan käynnistämistä

Laadukkaaseen kerhotoimintaan liittyvät huolellinen etukäteissuunnittelu sekä toiminnan dokumentointi ja tulosten sekä laadun mittaaminen. Tälle sivuille on kerätty kerhotoiminnan suunnittelun avainkohtia ja valmiita työkaluja ja materiaaleja helpottamaan kerhotoiminnan aloittamista.

Toiminnan käynnistäminen

Mikäli kerho jatkaa toimintaansa ja edellisen kerhokauden suunnitelmat, palautteet ja kehitysideat ovat olemassa, on uuden kerhovuoden suunnittelu helppo aloittaa käymällä ne läpi.

Kerhotoimintaa järjestettäessä kolmansien tahojen kanssa yhteistyössä, esim. koulujen ja urheiluseurojen tai muiden paikallisten yhdistysten kanssa, on hyvä käydä tarkasti yhdessä läpi kerhotoiminnan askelmerkit ja vastuut. Apuna voit käyttää Kerhotoiminnan  käynnistämisen mallia. Koulujen on hyvä miettiä myös omat toiveet seurayhteistyölle ja määritellä reunaehdot toiminnan toteuttamiselle, esimerkiksi tämän mallipohjan avulla. Näin myös seurojen tai muiden kolmansien osapuolten on helppo päästä kartalle mitä ja millaista toimintaa heiltä odotetaan ja tehdä suunnitelmat sen mukaan.

Kerhojen ajankohtia, kestoja ja kerhokausien pituuksia voi rohkeasti vaihdella:

  • Entä jos kerho kokoontuisikin aamun ensimmäisellä välitunnilla koulun pihalla?
  • Mitä, jos lukukauden sijaan kerhon kesto olisikin kuusi viikkoa?
  • Voisiko neljä eri seuraa tai yhdistystä järjestää toimintaa 2 viikkoa/taho, jolloin resursointi ei käy liian raskaaksi yksittäiselle seuralle?

Kausi- ja tuokiosuunnitelmat

Kauden kerhotoimintaa suunniteltaessa on hyvä aloittaa kerhotoiminnan kokonaisuuden hahmottelussa. Kerhotoiminnan kausisuunnitelma auttaa jäsentyneen ja monipuolisen kerhokauden suunnittelussa. Tuokiosuunnitelmalla varmistetaan tavoitteiden suuntainen toiminta jokaisessa tapaamisessa.

Toiminnan laadun mittaaminen ja dokumentointi

Kerhokauden materiaalit aina lähtötilanteen kartoittamisesta tuokiosuunnitelmiin on hyvä säilyttää. Toteutuneiden kokonaisuuksien läpikäynti toimii apuna paitsi toiminnan kehittämisessä myös uusien kerho-ohjaajien tukemisessa seuraavien kerhojen alkaessa. Palautetta on hyvä kysyä kaikilta toiminnassa mukana olleilta tahoilta.

Kerhokauden jälkeen kannattaa kirjata ylös seuraavaa toimintakautta varten:

  • Toimintakauden onnistumiset ja hyväksi todetut käytänteet
  • Mahdolliset muutostarpeet ja toiminnan parannusehdotukset
  • Muut huomiot ja ajatukset, joita kerhokauden aikana on syntynyt

Laatukriteerit

Tärkein laatukriteeri on lasten viihtyminen kerhossa. Jo kerhokauden aikana voi seurata

Ohjaajan kannattaa kysellä joka kerhotapaamisen jälkeen lasten ja nuorten mielipiteitä kerhosta ja tarvittaessa muokata suunnitelmia vastaamaan toiveita. Ohjaajan kannattaa myös itse arvioida kerhotoiminnan onnistumista joka kerran jälkeen. Yksittäisen kerhotunnin arvioinnin voi tehdä esimerkiksi hyödyntämällä kerhotunnin arviointikyselyä.

Kokonaispalautetta kerhokauden jälkeen voi pyytää osallistujilta lasten palautelomakkeella ja kerhoa organisoivat tahtot voivat täyttää kerhon järjestäjien palautelomakkeen.

Opetushallituksen määrittämät kerhotoiminnan laatukriteerit

Opetushallitus on laatinut koulun kerhotoiminnan arviointiin ja kehittämiseen Perusopetuksen kerhotoiminnan laatukriteerit. Materiaalia kannattaa hyödyntää koulun kerhotoiminnan kehittämisessä.

Liikuntakerhotoiminnan kehittäminen

Laatukriteerit auttavat osaltaan liikuntakerhojen toiminnan kehittämisessä. Alla on listattu lisäkysymyksiä toiminnan kehittämistyön avuksi.

  • Onko toiminnan lähtökohtana lasten ja nuorten innostaminen?
  • Pääsevätkö kerholaiset vaikuttamaan kerhon toimintaan?
  • Innostuvatko myös vähän liikkuvat lapset mukaan kerhon toimintaan?
  • Ovatko kerhon sisällöt monipuolisia?
  • Onko kerhoissa erilaisia ohjaajia?
  • Voisiko aikuisen ohjaajan tukena hyödyntää esimerkiksi vertaisohjaajaa?
  • Onko kerhoja tarjolla myös muulloin kuin iltapäivisin?
  • Voisiko kerhoja pyöriä esimerkiksi välitunneilla?
  • Miten erilaisia tiloja ja ympäristöjä voisi hyödyntää kerhotoiminnassa?
  • Onko lähiympäristö hyödynnetty parhaalla tavalla?
  • Voisiko motoriikkaa kehittävän radan rakentaa koulun käytävälle tai metsään koulupäivän päätyttyä?
  • Voisiko kerhokumppani löytyä lähialueen seuroista ja järjestöistä, jotta kerhosta siirryttäisiin sujuvasti muuhun toimintaan?
  • Löytävätkö lapset koulun kerhotoiminnasta seuroihin jatkamaan liikunnallista harrastusta?

“Paras välitön palaute toiminnan onnistumisesta on hymy ja punaiset posket.”

Kerhotoiminnan suunnittelijan muistilista
1. Määrittele kohderyhmä/ikäluokat jolle toimintaa halutaan järjestää. Huomioi kuljetusoppilaan.
2. Määrittele ajanjakso, jolloin kerho toimii.
3. Mieti kerhotoiminnalle tarvittavat tilat. Tarvittaessa varmista, että ympäristö on esteetön.
4. Suunnittele tiloihin sopiva kerhosisältö koko kerhojaksolle. Huomioi, että kerhopaikka voi vaihdella (esim. ulkona, sisällä, luokassa, salissa).
5. Valitse tavat, joilla osallistat lapset sisällön suunnitteluun.
6. Mieti miten toiminnasta viestitään lapsille ja vanhemmille.
7. Tee suunnitelma kerhon ohjaajaresursseista (oppilaat, opettajat, koulunkäyntiavustaja, kolmas taho). Varmista osaaminen ja koulutustarve.
8. Määrittele kerhon vastuutahot (vakuutukset, kenen toiminnasta on kyse: koulun, seuran, muun tahon).
9. Suunnittele, miten kerhoviestintä perheiden kanssa hoidetaan ja miten kerhoon ilmoittaudutaan. Mieti myös, miten palautetta toiminnasta.
10. Selvitä kerhotoiminnan rahoitusvaihtoehdot.

27 %

lapsista ja nuorista osallistuu liikuntakerhotoimintaan. Valtion liikuntaneuvoston kansallinen Liitu-tutkimus 2016.