Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Toiminnan mallit

Tavoitteena on, että koulujen yhteydessä tarjotaan mahdollisimman monipuolista liikunnallista harrastustoimintaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus löytää itselleen sopiva tapa liikkua ja harrastaa. Alle on koottu muutamia esimerkkejä erilaisista kerhomalleista.

Matalan kynnyksen liikuntakerho

Matalan kynnyksen kerhotoiminta voi painottua leikkeihin, peleihin, perusmotoristen taitojen harjoitteluun tai eri liikuntalajien kokeiluun. Toiminnan tarkoituksena on sytyttää innostus liikkumista kohtaan sekä mahdollistaa koululaisille tilaisuus liikkua ilman kilpailun tuomia paineita lähellä kotia ja koulua.

Matalan kynnyksen kerhoissa ei edellytetä liikunnallista taustaa tai erikoistaitoja. Toiminnan ohjaajat innostavat aktiivisuuteen ja mahdollistavat liikunnan ilon syttymisen sopivantasoisin tehtävin.

Liikuntakerhon voi suunnitella kaikille avoimeksi, jolloin kuka tahansa voi tulla mukaan. Kerho voi olla myös suljettu kutsukerho, jolloin osallistujat kutsutaan mukaan juuri heille sopivaan toimintaan. Lasten mahdolliset erityistarpeet on hyvä ottaa huomioon kerhon suunnittelussa ja toteutuksessa.

Matalan kynnyksen toiminnan tunnuspiirteitä on mm. se, että toiminta

+ on edullista tai maksutonta

+ järjestetään lähellä arkiympäristöä

+ on monipuolista, hauskaa ja vapaamuotoista

+ auttaa lisäämään liikunnan perustietoja ja -taitoja

+ tarjoaa paikan kehittää sosiaalisia taitoja

+ mahdollistaa lapselle kuulumisen ryhmään

Yhden lajin kerho

Yhden lajiin kerhoissa kaikki kerhokerrat suunnitellaan saman lajin ympärille. Kyseinen kerhomalli mahdollistaa lajitaitojen pitkäjänteisemmän harjoittelun, kun pelkän lajikokeilun sijaan osallistuja pääsee tutustumaan lajiin syvemmin.

Lajikerhon toimintakausi voi olla lyhyt tai pitkä. Lumisella kaudella hiihtokerho voi kokoontua kerran viikossa helmikuun ajan tai kevätjuhlaan tanssia suunnittelevat voivat nähdä kerhossa kerran kuukaudessa kevätlukukauden ajan. Suosituimmat ideat kerhoihin saa kerättyä lapsilta ja nuorilta.

Vaikka kyseessä on lajikerho, ei toiminnan tarvitse olla kilpailullista. Muihin vertailun ja ”kuka voitti, kuka hävisi” -keskustelun sijaan voi kerhoryhmää ohjata kohti ”mitä tänään opittiin” -ajattelua. Kaikkein tärkein kysymys kerholaisille on kuitenkin ”oliko kivaa”. Vastaus on samalla palaute ja ohjenuora ohjaajalle – hyvin rakennetut kerhosisällöt innostavat osallistujat pysymään mukana koko kerhokauden.

Monilajikerho

Monilajikerhot rakennetaan nimensä mukaan useiden lajien ympärille. Ne tarjoavat paikan kokeilla ja tutustua useampaan eri lajiin tutussa toimintaympäristössä. Parhaimmillaan kerholaiset innostuvat jostakin lajista kerhokauden aikana ja löytävät itselleen uuden harrastuksen.

Vaikka monilajikerhoissa pääsee kokeilemaan useita eri lajeja, on hyvä varmistaa, että kerhotoiminta on innostavaa ja takaa oppimisen elämyksiä. Kerhon eri lajeja opettavien ohjaajien onkin hyvä asettaa kerhokauden tavoitteet yhdessä, jotta lapsille muodostuu yhtenäinen kerhokokemus. Apuna voi käyttää tätä pohjaa.

Monilajikerhoa suunniteltaessa kannattaa lähtötilanteen kartoituksessa miettiä myös mitä liikuntaseuroja alueella toimii, jotta laji-innostuksen synnyttyä kerholaiset voi ohjata suoraan seuran toimintaan. Yhteistyö seurojen kanssa mahdollistaa lajiin koulutettujen ohjaajien saamisen kerhojen ohjaajiksi. Se myös laskee kynnystä siirtyä seuratoimintaan kerhokauden jälkeen.

Monilajikerhojen suunnittelua varten kannattaa koulujen ja seurojen tehdä kerholukujärjestys, joka selkeyttää vastuita ja helpottaa mm. resursointia.

Harjoittelu koulupäivän yhteydessä

Kerhotoiminta voi sisältää myös tavoitteellisesti harjoittelevien lasten ja nuorten omia kerhoja. Koulupäivän aikana tapahtuva harjoittelu säästää ilta-aikaa ystäviä ja läksyjentekoa varten helpottaen samalla monen perheen arkea.

Kerhot voivat olla kaikille avoimia tai ne voi suunnitella kutsukerhoiksi. Kokoontumisia voi olla muutamia lukuvuoden aikana tai ne voivat jatkua säännöllisesti koko kouluvuoden.

Koulu voi suunnitella kerhon yleisvalmennuksen ympärille ja tarjota esimerkiksi Kasva urheilijaksi -kerhon kaikille halukkaille. Tällöin tärkeimpänä tavoitteena on tukea jokaista osallistujaa heidän omalla liikkujan ja urheilijan polulla eteenpäin. Harjoittelu voi olla myös jonkin lajin spesifiä harjoittelua ja sitä voidaan tarjota yhteistyössä paikallisseurarn kanssa.

Kerhosisällöt suunnitellaan asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Painopisteet ja kehitettävät asiat voivat vaihdella kuukausittain, esim. tammikuussa teemana voi olla syöttäminen, helmikuussa havaintomotoriset taidot, maaliskuussa kehonhallinta ja huhtikuussa kehonhuolto.

Kerhotavoitteita voivat olla esimerkiksi

+ monipuolinen harjoittelu (esim. fyysinen tai taitoharjoittelu)

+ urheilullisiin elämäntapoihin opettelu: seurataan kerran kuussa toteutunutta liikuntamäärää, ravintoa, unta ja pohditaan, miten koulun ja harjoittelun yhdistäminen on onnistunut (työkaluna esimerkiksi Kasva urheilijaksi elämänrytmitesti)

+ yleistaidot (motoriset perustaidot)

+ lajiharjoittelu (lajitekniset ja -taktiset harjoitteet sekä muu lajiharjoittelu)

“Mitä laajemmin ja monipuolisemmin erilaista toimintaa on tarjolla, sitä suurempi joukko lapsia on mahdollista innostaa liikkumaan.”

Monipuolisuutta ja apua kerhotoimintaan

+ Monet lajiliitot ovat tuottaneet valmiita sisältöjä kerhotoimintaa varten. Lajiliittojen palvelut -sivulta löydät lisää lajien kouluihin tarjoamista esittelytunneista.

+ Voit ottaa yhteyttä myös liikunnan aluejärjestöön tai suoraan paikalliseen urheiluseuraan ja tiedustella erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa kerhotoimintaa koululla.

ILO

ja innostus liikkumiseen syttyy, kun lapsilla on hauskaa, kun he saavat leikkiä ja kisailla, kun heitä kannustetaan oppimaan ja kun he tuntevat kuuluvansa ryhmään.