Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä

Ajankohtaiset teemat

Liikunnan ja urheilun rahoitus

Valtion liikuntabudjetti on viime vuosien aikana ollut noin 150-160 miljoonaa euroa. Suurimpia eriä liikuntabudjetissa ovat liikunnan kansalaistoiminnan tukeminen (noin 45 M€), liikuntapaikkarakentamisen avustaminen (noin 30 M€) sekä kuntien valtionosuudet liikuntatoimintaan (noin 20 M€). Lisäksi liikuntabudjetilla rahoitetaan mm. liikunnan koulutuskeskuksia, huippu-urheilua sekä liikunnan tutkimusta.

Liikunnan rahoituksesta yli 90 prosenttia tulee rahapelitoiminnan tuotoista. Rahapelitoiminnan tuotto on koronapandemian johdosta vähentynyt selvästi. Valtioneuvosto päätti kehysriihessä 2021, että rahapelituottojen alenemisen kompensaatiota jatketaan vuosina 2022 ja 2023. Kompensaatio kuitenkin vähenee, mikä tarkoittaa myös liikuntabudjetin pienenemistä. Päätöksen myötä liikunnan rahoitusta leikataan noin 11,4 miljoonalla eurolla vuodelle 2022. Vuodelle 2023 leikkaus on arviolta noin 15 miljoonaa euroa. Olympiakomitea tekee parhaillaan vaikuttamistyötä, jottei esitettyjä säästöjä liikunnan ja urheilun rahoituksesta toteutettaisi.

Osana kehysriihtä valtioneuvosto päätti käynnistää jatkotyön uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2024 alkaen. Tavoitteeksi on asetettu malli, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö on tarkoitus tehdä yhteistyössä edunsaajien kanssa.

Tulevien vuosien rahoitushaasteiden lisäksi koronatilanne on heikentänyt äkillisesti taloudellisia edellytyksiä liikunnan toimialalla. Hallitus sopi huhtikuussa 2021 koronatukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle. Paketin tarkoituksena on tukea elpymistä koronapandemiasta. Liikunnan toimialalle esitetään 18,5 miljoonan euron määrärahaa.

Harrastamisen malli

Valmistelutyöryhmä luovutti 12.6.2020 esityksensä harrastamisen Suomen mallista tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle. Olympiakomitean näkemyksen mukaan harrastamisen malli tarvitaan, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle saadaan mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen helposti, koulupäivän yhteyteen. Mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö. Harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä mahdollistaa yhdenvertaisen harrastamisen mahdollisuuden ja antaa lapsille ja nuorille enemmän aikaa perheen, kavereiden ja koulutöiden parissa. Suomen mallin mukaisen harrastustoiminnan käynnistämisessä urheiluseuroilla on keskeinen rooli.

Huippu-urheilun lainsäädäntöselvitys

Ministeri Lauri Tarasti luovutti 10.6.2020 huippu-urheilun lainsäädäntöselvityksensä urheilusta vastaavalle ministeri Hanna Kososelle. Selvityksen mukaan Suomeen ei tarvita erillistä huippu-urheilulakia. Sen sijaan huippu-urheilumenestyksen ja koko liikuntatoimialan toimintaedellytysten vahvistamiseksi tarvitaan täsmennyksiä liikuntalakiin. Ministeri Tarasti esittää liikuntalakiin huippu-urheilun edistämisen tavoitteiden kuvaamista ja Olympiakomitean roolin kirjaamista näiden tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi koko toimialan kannalta tärkeä muutos olisi poistaa liikuntalaista rahoituksen kytkeminen pääasiassa rahapelivoittovaroihin.

Ammattilaisuuden vahvistaminen

Olympiakomitea on käynnistänyt tarpeen ja toimien kartoituksen ammattilaisuuden vahvistamiselle liikunnassa ja urheilussa. Tavoitteena on, että seuratoiminnan työntekijä- ja ammattiurheilijamäärät kasvavat vapaaehtoisten rinnalla ja ammattilaisuus huippu-urheilussa kasvaa.

Tulevaisuudessa seuratoiminnan vapaaehtoisten tueksi tarvitaan entistä enemmän ammattilaisia, jotka voivat hoitaa esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallintoa, viestintää ja markkinointia sekä uusille kohderyhmille suunnattua toimintaa. Ammattimaisuuden lisääntyminen voi avata yhdistykselle kasvu-uran, joka mahdollistaa uusia toimintoja ja tarjoaa jatkossa myös työllistämismahdollisuuksia liikunnan parissa. Samalla urheilussa entistä useamman urheilijan ja valmentajan tavoitteena on ammattilaisuus. Huippu-urheilu kehittyy kansainvälisesti kasvavissa määrin ammattilaisvoimin. Kansainvälisen tason menestys kovenevassa kilpailussa edellyttää jatkossa entistä vahvempaa ammattilaisuutta.