Ajankohtaiset teemat

Liikunnan ja urheilun rahoitus

Valtioneuvosto päätti syksyn 2020 budjettiriihessä kompensoida täysimääräisesti yleishyödyllisiä toimijoita vuonna 2021 uhanneen rahoituksen laskun. Näin vältettiin liikunnan ja urheilun järjestöjä uhannut jopa yli neljänneksen määrärahaleikkaus. Kuitenkaan vuoden 2021 jälkeen kompensaatio ei tule olemaan täysimääräinen, joten liikunnan ja urheilun rahoituksen tulevaisuudesta on epävarmuutta. Olympiakomitea tekee parhaillaan vaikuttamistyötä liikunnan ja urheilun rahoituksen turvaamiseksi. 

Lisäksi koronatilanne on heikentänyt äkillisesti taloudellisia edellytyksiä liikunnan toimialalla. Siksi eduskunta myönsi huhtikuun lopulla 2020 toisessa lisätalousarviossa liikunnalle 19,6 miljoonan euron tukipaketin, josta merkittävin osa kohdennettiin seuroille ja liikunnan koulutuskeskuksille.  

• Tietopaketti liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisesta perustelusta
• Olympiakomitea rahapelituottojen selvitysryhmälle: liikunnan ja urheilun rahoitus turvattava (uutinen)
• Muistio: Liikunta työurien pidentäjänä (PDF)

Harrastamisen malli

Valmistelutyöryhmä luovutti 12.6.2020 esityksensä harrastamisen Suomen mallista tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle. Olympiakomitean näkemyksen mukaan harrastamisen malli tarvitaan, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle saadaan mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen helposti, koulupäivän yhteyteen. Mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö. Harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä mahdollistaa yhdenvertaisen harrastamisen mahdollisuuden ja antaa lapsille ja nuorille enemmän aikaa perheen, kavereiden ja koulutöiden parissa. Suomen mallin mukaisen harrastustoiminnan käynnistämisessä urheiluseuroilla on keskeinen rooli.

• Uutinen: Esitys Suomen mallista julki

Huippu-urheilun lainsäädäntöselvitys

Ministeri Lauri Tarasti luovutti 10.6.2020 huippu-urheilun lainsäädäntöselvityksensä urheilusta vastaavalle ministeri Hanna Kososelle. Selvityksen mukaan Suomeen ei tarvita erillistä huippu-urheilulakia. Sen sijaan huippu-urheilumenestyksen ja koko liikuntatoimialan toimintaedellytysten vahvistamiseksi tarvitaan täsmennyksiä liikuntalakiin. Ministeri Tarasti esittää liikuntalakiin huippu-urheilun edistämisen tavoitteiden kuvaamista ja Olympiakomitean roolin kirjaamista näiden tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi koko toimialan kannalta tärkeä muutos olisi poistaa liikuntalaista rahoituksen kytkeminen pääasiassa rahapelivoittovaroihin.

• Uutinen: Lakiselvityksestä hyvä lähtökohta huippu-urhilun edistämiseen

Ammattilaisuuden vahvistaminen

Olympiakomitea on käynnistänyt tarpeen ja toimien kartoituksen ammattilaisuuden vahvistamiselle liikunnassa ja urheilussa. Tavoitteena on, että seuratoiminnan työntekijä- ja ammattiurheilijamäärät kasvavat vapaaehtoisten rinnalla ja ammattilaisuus huippu-urheilussa kasvaa.

Tulevaisuudessa seuratoiminnan vapaaehtoisten tueksi tarvitaan entistä enemmän ammattilaisia, jotka voivat hoitaa esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallintoa, viestintää ja markkinointia sekä uusille kohderyhmille suunnattua toimintaa. Ammattimaisuuden lisääntyminen voi avata yhdistykselle kasvu-uran, joka mahdollistaa uusia toimintoja ja tarjoaa jatkossa myös työllistämismahdollisuuksia liikunnan parissa. Samalla urheilussa entistä useamman urheilijan ja valmentajan tavoitteena on ammattilaisuus. Huippu-urheilu kehittyy kansainvälisesti kasvavissa määrin ammattilaisvoimin. Kansainvälisen tason menestys kovenevassa kilpailussa edellyttää jatkossa entistä vahvempaa ammattilaisuutta.