Ajankohtaiset teemat
Liikunnan ja urheilun rahoitus
Valtion liikuntabudjetti on viime vuosien aikana ollut noin 150-160 miljoonaa euroa. Suurimpia eriä liikuntabudjetissa ovat liikunnan kansalaistoiminnan tukeminen (noin 45 M€), liikuntapaikkarakentamisen avustaminen (noin 30 M€) sekä kuntien valtionosuudet liikuntatoimintaan (noin 20 M€). Lisäksi liikuntabudjetilla rahoitetaan mm. liikunnan koulutuskeskuksia, huippu-urheilua sekä liikunnan tutkimusta.
Liikunnan rahoituksesta yli 90 prosenttia on katettu rahapelitoiminnan tuotoista. Tuotto on kuitenkin koronapandemian aikana vähentynyt selvästi. Valtioneuvosto on päättänyt, että rahapelituottojen alenemisen kompensaatiota jatketaan täysimääräisesti vuonna 2022. Vuoden 2023 osalta rahoitus on vielä auki. Valtioneuvosto on käynnistänyt jatkotyön uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2024 alkaen. Tavoitteeksi on asetettu malli, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö on tarkoitus tehdä yhteistyössä edunsaajien kanssa.
Olympiakomitea kannattaa mallia, jossa jatkossa kytkös rahapelitoiminnan tuottojen ja liikunnan rahoituksen välillä katkaistaan. Tällöin siirryttäisiin selkeään, normaaliin budjettimenettelyyn liikuntabudjetista päätettäessä.
Tulevien vuosien rahoitushaasteiden lisäksi koronatilanne on heikentänyt äkillisesti taloudellisia edellytyksiä liikunnan toimialalla. Koronapandemian aikana eduskunta on myöntänyt liikunnalle ja urheilulle kaksi tukipakettia: kesällä 2020 19,6 miljoonaa euroa ja keväällä 2021 18,5 miljoonaa euroa. Lisärahoitus on suunnattu seuroille, valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille, liikunnan koulutuskeskuksille, sarjoille ja tapahtumien tukemiseen.
- Olympiakomitea: Liikuntaleikkausten peruminen oikein – rahoitukseen seuraavaksi vakautta
- Liikuntabudjetti 2021
- Tietopaketti liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisesta perustelusta
- Uutinen: Liikunnalle ja urheilulle lähes 20 miljoonan euron koronatukipaketti
- Uutinen: Olympiakomitea rahapelituottojen selvitysryhmälle: liikunnan ja urheilun rahoitus turvattava
- Muistio: Liikunta työurien pidentäjänä (PDF)
Harrastamisen malli
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastustoiminnan luomisessa seuroilla on keskeinen rooli. Lukuvuonna 2021–22 mallin mukaista harrastustoimintaa järjestetään 235 kunnassa ja mukana on 400 000 lasta ja nuorta. Olympiakomitea on mukana harrastamisen Suomen mallia kehittävässä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä, jota johtaa valtiosihteeri Tuomo Puumala.
Olympiakomitea kannattaa harrastamisen Suomen mallin vakiinnuttamista.
Liikuntalain päivittäminen
Ministeri Lauri Tarasti luovutti kesällä 2020 huippu-urheilun lainsäädäntöselvityksensä urheilusta vastaavalle ministeri Hanna Kososelle. Selvityksen mukaan Suomeen ei tarvita erillistä huippu-urheilulakia, mutta huippu-urheilumenestyksen ja koko liikuntatoimialan toimintaedellytysten vahvistamiseksi tarvitaan täsmennyksiä liikuntalakiin. Ministeri Tarasti esittää liikuntalakiin huippu-urheilun edistämisen tavoitteiden kuvaamista ja Olympiakomitean roolin kirjaamista näiden tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi koko toimialan kannalta tärkeä muutos olisi poistaa liikuntalaista rahoituksen kytkeminen pääasiassa rahapelivoittovaroihin. Liikuntalain päivitystä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.