Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Euroopan parlamentin vaalit 2019

Euroopan unioni vaikuttaa liikuntaan ja urheiluun etenkin rahoituksen kautta. Uusi parlamentti voi vaikuttaa siihen, millaisiin asioihin EU-rahoitusta voidaan hakea. Tarvetta olisi täsmähankkeiden lisäksi voida rahoittaa seura- ja yhdistystoiminnan yleisiä edellytyksiä - esimerkiksi talous-, viestintä- ja hallinto-osaamista sekä valmennusosaamista. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 26.5.


Tavoite europarlamentaarikoille: vahvempia seuroja ja yhdistyksiä

Vaaleissa valittavilla europarlamentaarikoilla on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti liikunnan ja urheilun puolesta. Tavoite tulee olla: kanavoidaan EU-tason rahoitusta jatkossa myös seurojen toiminnan ammattimaistamiseen ja seuran rakenteiden vahvistamiseen erityisesti hallinnossa, viestinnässä ja valmennuksessa.

Euroopan unioni tukee nyt liikuntaa erityisesti rakennerahastojen ja Erasmus+ sport –ohjelman kautta. Hankerahoitusraha on tärkeä keino kansalaisjärjestötoiminnan kehittämisessä. Jatkossa rahoitusta olisi syytä saada selkeämmin myös seura- ja yhdistystoiminnan rakenteiden vahvistamiseen ja ammattimaistamiseen.

Nyt valittava Euroopan parlamentti voi vaikuttaa rakennerahastojen ja ohjelmarahoituksen kohdennukseen. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019 valmistelu on kiivaimmillaan.

Lisätietoja EU-rahoituksesta liikunnalle ja urheilulle eurooppalainen liikuntapolitiikka -sivulta.

 

Seuratoiminnan yleisiä edellytyksiä on vahvistettava

Ennen muuta yhdistysten yleiset edellytykset liittyvät talous- ja yleishallintoon sekä digitalisaatioon, varainhankintaan sekä viestintään, markkinointiin ja tuotteistamiseen. Tämä ei tarkoita vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaistoiminnan korvaamista ammattimaisella toiminnalla. Yhdistysten yleisten edellytysten vahvistaminen voi päinvastoin innostaa enemmän vapaaehtoisia mukaan, kun vapaaehtoiset voivat luottaa siihen, että yhdistyksen talous ja hallinto ovat hyvin järjestettyjä ja ihmiset tavoitetaan tarkoituksenmukaisella viestinnällä.

Tällainen yleisten toimintaedellytysten rahoittaminen on nykyisillä rahoitusmuodoilla vaikeaa.

Yhdistystoiminnalle on tarvetta, mutta toiminta on haastettuna

Yhdistystoiminnalle on vahva tarve. Se on kuitenkin haastettuna. Jos yhdistystoiminnan yleisiä edellytyksiä voidaan vahvistaa, on yhdistysten nykyistä helpompaa kannustaa mukaan myös vapaaehtoistoimijoita.

Yhdistystoiminnalle on vahva tarve yhteisöllisyyden rakentajana, mielekkään tekemisen tarjoajana sekä julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden täydentäjänä. Urheiluseurat ovat keskeinen liikunnan järjestäjä Suomessa. Kuvaavaa on, että suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa jossain vaiheessa seurassa liikuntaa. Noin 1,2 miljoonaa suomalaista on mukana seuratoiminnassa. Palkattuja ammattilaisia seuroissa toimii nykyisin vain noin 5000.

Yhdistystoiminta on haastettuna, sillä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kasvaa. Ilmiö liittyy työn ja perhe-elämän yhdistämiseen sekä digitaalisen viihteen ja tiedonvälityksen räjähdysmäiseen kasvuun. Yhdistystoiminnan kentältä kuuluva alituinen huoli on: miten varmistamme riittävän vapaaehtoisten määrän, jotta toiminta voi sujuvasti jatkua?

 

Seuratoiminta vahvistaa yhdenvertaisuuttaja sosiaalista pääomaa

Tavoitteena EU-rahoituksen kehittämisessä tulee olla, että seuratoiminta voi vastata ihmisten tarpeisiin entistä yhdenvertaisemmin sekä alueellisesti että ihmisryhmäkohtaisesti. Siten seuratoiminta voi vastata syrjäytymisen ja eriarvoistumisen haasteisiin. Seurat ja yhdistykset voivat oppia eurooppalaisissa hankkeissa muualta jäsenmaista.

Kohdennus yhdistystoiminnan rakenteiden vahvistamiseen tarkoittaisi investointia yhteiskunnan sosiaaliseen pääomaan. Se voi tarkoittaa myös taloudellista investointia: viitettä antaa Helsingin yliopiston tutkimus (2011), jonka mukaan vapaaehtoistyön arvo nousee kuusinkertaiseksi siihen sijoitettuun rahaan nähden.

EU-rahoitus on perusteltu tapa vahvistaa yhdistystoiminnan yleisiä edellytyksiä. Ensinnäkin yhdistystoiminnan yleisten edellytysten vahvistamisessa voidaan oppia paljon eurooppalaisista esimerkeistä. Toiseksi, yhdistystoiminnalla vastataan useisiin rakennerahastojen tarkoituksiin. Erityisesti yhteisöllisyyden, yhteiskunnallisen koheesion, syrjäytymisen ehkäisyn ja merkityksellisyyden kokemuksen mahdollistaminen yhdenvertaisesti kaikille ovat yhdistystoiminnan vahvuuksia.

 

Artikkelin kuva: Greg Montani / Pixabay