Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Liikuntapolitiikan tietopankki

Nopea tieto

Nopea tieto on suunnattu lukijalle, joka ei ehdi tutustua kokonaisiin tutkimuksiin, mutta haluaisi saada niiden tulokset ja tärkeimmät viestit lyhyessä muodossa.

 

Vaalikoneen kertomaa

 

Liikunnan ja urheilun vaalikone paljastaa kiinnostavia asioita eduskuntavaaliehdokkaiden ja äänestäjien suhtautumisesta liikuntaan ja urheiluun. Tätä kirjoittaessa vaalikoneeseen on vastannut lähes 7000 ihmistä. Heistä ehdokkaita on 1034 (48 % kaikista ehdokkaista). Eduskuntapuolueet edustavat 84 prosenttia vastanneista ehdokkaista. Ahkerimpia ovat olleet keskustalaiset ja kokoomuslaiset, 63 prosenttia näiden puolueiden ehdokkaista vastasi vaalikoneeseemme. Myös vihreät, perussuomalaiset, vasemmistoliittolaiset ja sosialidemokraatit pääsivät vähintään 50 prosenttiin.

Koneesta tehtiin helppo ja nopea täyttää – tiedossa oli, että ehdokkaat joutuvat urakoimaan kymmeniä vaalikoneita. Emme halunneet rasittaa mutkikkailla nippelitiedoilla vaan lähestyimme aihetta pitkälti henkilökohtaisen liikuntasuhteen kautta. Tästä kepeydestä saimme myönteistä palautetta.

Vaalikone laadittiin sillä ajatuksella, että ihmiset havahtuisivat miettimään omaa liikuntasuhdettaan. Henkilökohtainen oivallus liikunnan merkityksestä synnyttää toivottavasti myös uudenlaista liikuntamyönteistä päätöksentekoa tulevalla eduskuntakaudella. Arjen aktiivisuudella on suuri merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.

Motivaatio

Vaalikoneeseen on syötetty kahdeksan erilaista syytä liikkumiselle tai urheilemiselle. Näistä sai valita itselle sopivimmat, joko yhden tai vaikka kaikki kahdeksan. Vaihtoehtona oli myös tarjolla paikallaanpysyminen (”en liiku ellei ole ihan pakko”).

Ehdokkaiden joukossa selkeästi suosituin syy liikkumiselle on, että se ”auttaa pysymään terveenä” (86 %). Tämä oli listaykkönen jokaisen puolueen kohdalla. Toiseksi tärkein liikuntamotiivi ehdokkaille on, että ”saa happea ajatustyöhön” (74 %). Vain pakon edessä liikkuu 2 prosenttia ehdokkaista.

Äänestäjien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin motiivi liikkumiselle on terveys (55 %). Seuraavaksi suosituin vaihtoehto on ”haluan olla tiukassa kunnossa”, jonka valitsi 27 prosenttia vastaajista. ”En liiku ellei ole ihan pakko”, ilmoitti 3 prosenttia äänestäjistä.

Urheiluseurat

Äänestäjien enemmistö (30 %) ei kuulu urheiluseuraan, mutta pitää toimintaa tärkeänä. Lähes yhtä suuri osuus (27 %) äänestäjistä on valinnut vaihtoehdon ”nautin seuratoiminnassa olemisesta ja yhdessä tekemisestä”. Ehdokkailla on sama kahden kärki luvuin 36 ja 28 prosenttia. Ehdokkaista kolme prosenttia ja äänestäjistä 11 prosenttia on valinnut vaihtoehdon ”seuratoiminta tuottaa iloa, mutta tuntuu hetkittäin raskaalta tehtävien kasautuessa”.

Puoluekohtaiset erot ovat kiinnostavia. Vaihtoehdon ”en kuulu urheiluseuraan, mutta pidän toimintaa tärkeänä” on valinnut enemmistö Itsenäisyyspuolueen, Piraattipuolueen, Suomen Kommunistisen puolueen, Kristillisdemokraattien, Vasemmistoliiton ja Vihreiden ehdokkaista. Muutos2011-puolueen ehdokkaiden enemmistö on aiemmin ollut mukana seuratoiminnassa. Suomen Työväenpuolueen ehdokkaiden enemmistö on valinnut vaihtoehdon ”lapseni harrastaa seurassa mutta en osallistu toiminnan pyörittämiseen”.

Kokoomuksen, Keskustan, RKP:n ja SDP:n ehdokkaiden enemmistö vastaa nauttivansa seuratoiminnassa olemisesta ja yhdessä tekemisestä. Perussuomalaisten ehdokkaiden enemmistö jakautuu tasan kahden vaihtoehdon (”en kuulu urheiluseuraan mutta toiminta on tärkeää” ja ”nautin seuratoiminnassa mukana olemisesta”) kesken.

Liikkumistottumukset

Ilahduttavan suuri määrä ehdokkaista ja äänestäjistä ilmoittaa olevansa aktiivinen lapsen harrastuksen aikana. 79 prosenttia äänestäjistä ja 81 prosenttia ehdokkaista sijoittaa itsensä vaalikoneen vastausjanan siihen päähän, missä lukee ”ulkoilee lähimaastossa lapsen treenien aikana” Vain 19 prosenttia äänestäjistä (16 prosenttia ehdokkaista) kertoo istuvansa pahvimukikahvin kanssa katsomossa treenejä seuraten.

Kävelykokouksen valitsee 71 prosenttia ehdokkaista ja palaveripullan kokoustilassa istuen vain 28 prosenttia. Äänestäjien kohdalla luvut ovat kävelykokouksen hyväksi 59 – 39.

Miten lisää liikettä?

Ehdokkaat ovat hyvin yksituumaisia liikkeen lisäämisen keinoista. Valmiista vaihtoehdoista sai valita kolme. Kärki erottui selvästi: 82 prosenttia ehdokkaista valitsi yhdeksi vaihtoehdoksi ”päiväkoti- ja koulupäivien sekä työpaikkojen toimintakulttuurin uudistaminen liikkumiseen kannustavaksi ja 71 prosenttia rastitti ”houkuttelevien lähiliikuntapaikkojen ja -ympäristöjen rakentamisen”. ”Oman aktiivisen esimerkin antaminen kotona ja lähipiirissä” sai kannatusta 61 prosentilta ehdokkaista.

Äänestäjien suosikkivaihtoehto oli toimintakulttuurin uudistaminen (41 %). Lähes yhtä suosittu vaihtoehto oli lähiliikuntapaikat (37 %) ja oman aktiivisen esimerkin antaminen keräsi 34 prosentin kannatuksen.

Toimintakulttuurin uudistaminen keräsi eniten kannatusta Vihreiden, Vasemmistoliiton, SDP:n, RKP:n, Kristillisdemokraattien, Keskustan, Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Itsenäisyyspuolueen ehdokkailta. Muutos2011:n, Piraattipuolueen ja Suomen Kommunistinen puolueen ehdokkaiden enemmistö liputti lähiliikuntapaikkojen puolesta. Suomen Työväenpuolueen ehdokkaiden enemmistö jakautui lähiliikuntapaikkojen, oman aktiivisen esimerkin antamisen sekä liikunnan myönteisistä vaikutuksista tiedottamisen kesken.

Ketä urheilijaa muistutat?

Kepeänä luonteenpiirteitä määrittävänä kysymyksenä sai valita yhdeksästä vaihtoehdosta sopivimman. Ehdokkaiden joukossa suosituin vaihtoehto oli ”Olen iloinen kuin Teemu Selänne”, jonka valitsi neljännes ehdokkaista. Joka viides ehdokas ilmoittaa olevansa ”päättäväinen kuin Eva Wahlström”. Äänestäjien keskuudessa suosituin vaihtoehto oli ”olen sitkeä kuin Toni Piispanen” (13 %), heti seuraavana Teemu Selänne (12 %). Kymmenen prosenttia ehdokkaista koki olevansa ”loikoilusta pitävän kissa Karvisen kaltainen”. Äänestäjistä seitsemän prosenttia rastitti karvisvaihtoehdon.

Vasemmistoliiton, vihreiden ja Itsenäisyyspuolueen ehdokkaat samastuivat useimmin Eva Wahlströmiin. Sosialidemokraatit, kokoomuslaiset, perussuomalaiset, keskustalaiset, kristillisdemokraattiset ja Muutos2011-puolueen ehdokkaat samastuivat useimmin Teemu Selänteeseen. RKP:n ja Suomen Työväenpuolueen ehdokkaista yhtä suuri osa samastui Selänteen ja Wahlströmiin. Piraattipuolueen ja SKP:n ehdokkaista useimmat valitsivat kissa Karvisen.

Huippu-urheilu

Vaalikoneessa kysytään, onko samaa vai eri mieltä väitteestä ”suomalaisten huippu-urheilumenestys on minulle tärkeää”. Vastaus merkitään janalle parhaaksi katsomaansa kohtaan. Ehdokkaista 78 prosenttia ilmoittaa olevansa samaa mieltä ja 21 prosenttia eri mieltä (1 prosentti ei osaa sanoa, tai pitää asioita yhtä tärkeinä, kun on jättänyt oman merkkinsä janan keskipisteeseen). Äänestäjistä 83 prosenttia on väitteen kanssa samaa mieltä, 17 prosenttia eri mieltä.

Puolueittain prosenttijakaumat ovat seuraavat (samaa mieltä olevien luku ensin): Itsenäisyyspuolue 76 – 22, Kokoomus 93 – 7, Muutos 2011 74 – 23, Perussuomalaiset 83 – 15, Piraattipuolue 47 – 49, Keskusta 89 – 11, Suomen Kommunistinen Puolue 37 – 63, Kristillisdemokraatit 82 – 16, RKP 74 – 21, SDP 88 – 12, Suomen Työväenpuolue 100 – 0, Vasemmistoliitto 69 – 31, Vihreä liitto 66 – 34. Ainoastaan Piraattipuolueen ja SKP:n ehdokkaiden enemmistö ei pidä huippu-urheilumenestystä itselleen tärkeänä.

Koululiikunta

Väitteeseen ”Koululiikunnan numeroarvostelusta on luovuttava” oli vastattava siirtämällä kursori janalla (samaa mieltä – eri mieltä) sopivaksi katsomaansa kohtaan. Ehdokkaista 63 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä, 36 prosenttia eri mieltä ja 1 prosentti ei osannut määrittää kantaansa janalla. Äänestäjien enemmistö oli väitteen kanssa eri mieltä (54 %).

Puolueittain prosenttijakaumat ovat seuraavat (samaa mieltä olevien luku ensin): Itsenäisyyspuolue 51 – 49, Kokoomus 43 – 57, Muutos 2011 48 – 52, Perussuomalaiset 57 – 41, Piraattipuolue 84 – 16, Keskusta 52 – 48, Suomen Kommunistinen Puolue 87 – 13, Kristillisdemokraatit 46 – 51, RKP 62 – 36, SDP 71 – 29, Suomen Työväenpuolue 33 – 67, Vasemmistoliitto 79 – 20, Vihreä liitto 87 – 13.

Numeroarvostelusta luopumista kannattaa siis enemmistö Itsenäisyyspuolueen, Perussuomalaisten, Piraattipuolueen, Keskustan, Suomen Kommunistisen Puolueen, RKP:n, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton ehdokkaista. Numeroarvostelun säilyttämistä kannattaa enemmistö Kokoomuksen, Muutos 2011:n, Kristillisdemokraattien ja Suomen Työväenpuolueen ehdokkaista.

Kestävyysvaje

Vaalikoneessa otettiin kantaa väitteeseen ”Kestävyysvaje voidaan taklata jos yhä useampi omaksuu fyysisesti aktiivisen elämäntavan”. Ehdokkaista 90 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä, äänestäjistä 87 prosenttia.

Lupaus

Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 99 prosenttia sitoutuu väitteeseen ”Lupaan lisätä liikettä pienilläkin teoilla omassa arjessani. Haluan rakentaa liikkuvampaa Suomea. #TuntiPäivässä”. Äänestäjistä väitteen kanssa samaa mieltä on 93 prosenttia.

Vaikka vaalikoneet ovat ajanvietettä, on niiden dataa purkamalla mahdollisuus löytää kiinnostavia näkökulmia ehdokkaiden ja äänestäjien ajatteluun. Sen lisäksi tietysti, että ne voivat auttaa löytämään sopivan ehdokkaan. Liikunnan ja urheilun vaalikoneen aineistoa tutkimalla syntyy väistämättä mielikuva liikunnallisista, teemaan myönteisesti suhtautuvista ehdokkaista. Tämä lupaa hyvää tulevalle eduskuntakaudelle – tähänkin tietopankkiin palataan varmasti vielä moneen otteeseen.

Laura Andersson, yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija, Valo ja Olympiakomitea