Kansalaisjärjestöt tukevat ihmisten hyvinvointia, edistävät demokraattisia arvoja ja osallisuutta, rakentavat luottamusta ja vahvistavat kokonaisturvallisuutta. Kuitenkin järjestöjen toimintaympäristö on muutoksessa ja muuttuvat osallistumisen muodot haastavat niiden toimintaa. Jos halutaan, että suomalainen yhteiskunta menestyy, se vaatii toimia sekä kansalaisjärjestöiltä itseltään että julkiselta vallalta. Siksi viisi kansalaisjärjestöjen kattojärjestöä on hahmotellut vision tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnasta sekä listan toimia, joilla kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan.

Kansalaisyhteiskuntavision tavoitteena on herättää keskustelua järjestöjen roolista, suunnasta ja mahdollisuuksista. Tavoitteena on, että vuonna 2040 Suomessa toimii elinvoimainen ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta, joka rakentuu ihmisten arvoista, osallisuudesta ja yhteisvastuusta. Se vaatii järjestöjen ja julkisen sektorin välisen kumppanuuden vahvistamista, jotta järjestöjen on mahdollista entistä paremmin osallistua päätösten valmisteluun ja toteutukseen. 

-Jotta kansalaisyhteiskunta voi tulevaisuudessakin hyvin, se vaatii julkisen vallan tuen lisäksi järjestöiltä uudistumiskykyä, perustehtävänsä terävöittämistä ja toiminnan kehittämistä, jotta se jatkossakin vastaa yhteiskunnan tarpeisiin, muistuttaa Nuorisoala ry:n va. toiminnanjohtaja Silla Kakkola.

Jotta kansalaisyhteiskuntavisio voi toteutua, järjestöjen toimintaedellytyksiä täytyy tukea monipuolisesti niin avustusjärjestelmän kehittämisen, varainhankinnan mahdollistamisen kuin hallinnollisen taakan vähentämisen osalta. Lisäksi on tärkeää mahdollistaa ihmisten osallistuminen järjestötoimintaan. Edellä mainittujen teemojen alle kattojärjestöt ovat laatineet 14 ehdotusta, joiden avulla varmistetaan, että järjestöillä on mahdollisuus entistä paremmin toteuttaa perustehtäväänsä. 

-Järjestöjen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on hyödyksi koko yhteiskunnallemme. Jotta järjestöt voivat tehdä työtään pitkäjänteisesti ja kestävästi, tulee kaikkien valtionapuviranomaisten sitoutua monivuotisiin yleisavustuksiin ja säilyttää kohdentamattomat yleisavustukset sekä mahdollisuudet hankerahoitukseen, kommentoi Olympiakomitean toimitusjohtaja Riku Tapio.

-Yksi kansalaisjärjestöstrategian tavoitteista on järjestöjen oman varainhankinnan vahvistaminen. Siksi kansalaisjärjestöillä tulisi olla mahdollisuus käyttää tiettyä määrää yleisavustuksestaan varainhankinnan kustannuksiin, sanoo pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.

-Verovähennysoikeuden ulottaminen kansalaisjärjestöille tehtäviin lahjoituksiin on tärkeää säätää lakiin vielä tämän hallituskauden aikana siten, että se ei kasvata merkittävästi järjestöjen hallinnollista taakkaa, sanoo Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.

-Jotta EU-rahoitus olisi paremmin myös pienten järjestöjen saavutettavissa, Suomen tulee edistää EU-rahoitusohjelmien yksinkertaistamista, tarjota neuvontaa ja kanavoida uusia avustusmäärärahoja EU-hankkeiden omarahoitukseen, arvioi johtaja Ilmari Nalbantoglu Fingo ry:stä.

Muiden toimintaedellytysten vahvistamisen ohella edellytyksiä osallistua kansalaistoimintaan tulee aktiivisesti tukea ja kansalaisyhteiskunnan merkitys demokratian toteutumisen kannalta tunnustaa. Kansalaisyhteiskunta tekee meistä vahvempia ja siksi sitä pitää aktiivisesti tukea ja kehittää. 

Tutustu visioon ja ehdotuksiin:

Lisätiedot

Suomalaiset kehitysjärjestöt − Finnish Development NGOs Fingo ry, Ilmari Nalbantoglu, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi, 050 317 6693

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Rosa Meriläinen, rosa.merilainen@kulttuurijataide.fi, 050 432 6679

Nuorisoala ry, Silla Kakkola, silla.kakkola@nuorisoala.fi, 044 902 2451

Suomen Olympiakomitea, Riku Tapio, riku.tapio@olympiakomitea.fi, 050 340 5550
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Vertti Kiukas, vertti.kiukas@soste.fi, 040 592 4287