Olympiatietoa

Suomalaisen olympiahistorian kohokohdat

Suomi ei ollut mukana, kun Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) perustettiin vuonna 1894, eikä suomalaisia nähty myöskään ensimmäisissä olympialaisissa 1896, 1900 ja 1904. Ensimmäisen kerran suomalaismenestystä saatiin Ateenan olympiakilpailuissa 1906, joissa Verner Weckman voitti kultaa painissa ja Verner Järvinen kiekonheitossa.

Vuonna 1907 KOK kutsui paroni Reinhold Felix von Willebrandin järjestön ensimmäiseksi suomalaiseksi jäseneksi, ja Suomi perusti Olympiakomitean 2.12.1907. Ensimmäinen virallinen olympiakulta saatiin Lontoossa 1908, kun Verner Weckman voitti jälleen painissa.

Suomi olympiaurheilun suurmaiden joukkoon

Suomi nousi olympiaurheilun suurmaiden joukkoon 1912 Tukholman kisoissa, joista Hannes Kolehmainen toi yhdeksän kultamitalia. Suomi kilpaili Venäjän lipun alla, mutta oman maan nimikyltillä.

Itsenäistymisen jälkeen suomalaisurheilijat saavuttivat vuonna 1920 Antwerpenissä 15 kultamitalia, ja Pariisissa 1924 ennätykselliset 37 mitalia, joista yhdeksän Paavo Nurmen juoksemana. Mitalisaldo pysyi korkeana 1930-luvulla, ja Berliinissä 1936 Suomi voitti kultaa myös nyrkkeilyssä ja voimistelussa.

Vuonna 1924 aloitetuissa talviolympiakisoissa mitaleita toivat aluksi Clas Thunbergin johtamat pikaluistelijat, 1930-luvulta lähtien myös hiihtäjät.

Helsingistä olympiaisäntä

Mitalimenestys nostatti Suomessa haaveita päästä myös isännöimään Olympiakisoja. Helsinki hävisi KOK:n äänestyksessä vuoden 1940 kisat Tokiolle, mutta sai ne vuonna 1938 Japanin luovutettua isännyyden Kiinan-sotansa vuoksi. Helsingin Stadion oli vihitty käyttöön samana vuonna, ja kisavalmistelut pääsivät hyvään vauhtiin. Talvisota ja toisen maailmansodan leviäminen Pohjoismaihin tekivät kuitenkin lopun Helsingin olympiahaaveista.

Olympiaisännyystoiveet kaivettiin esiin heti sodan päätyttyä, ja KOK myönsi Helsingille vuoden 1952 olympiakisat. XV olympiadin kisat Helsingissä 19.7.–3.8.1952 olivat suurimmat siihen asti järjestetyt Olympiakisat. Kilpailuihin osallistui 4925 urheilijaa 69 maasta, joiden joukossa olivat ensi kerran Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta. Suomalaiset saivat laajalti kiitosta kisojen järjestelyistä.

Sotien jälkeen etenkin talviurheilumenestystä

Sotien jälkeen Suomi menestyi etenkin talviurheilussa, mutta kesäolympialaisten mitalimäärä ei yltänyt entiselle tasolleen. Hiihtäjät Veikko Hakulinen ja Eero Mäntyranta olivat 1950- ja 1960-luvuilla menestyneimpiä suomalaisurheilijoita. Lasse Virénin neljä kultaa kestävyysjuoksussa 1970-luvulla nostivat yleisurheilun profiilia.

Vuosien 1980 ja 1984 boikottien jälkeen Suomen mitalimäärä kesäolympialaisissa oli pitkään 3-5 mitalin tasolla, poikkeuksena Ateenan kisat 2004, joista saaliiksi saatiin vain kaksi mitalia.

Talviolympiakisoissa Suomen menestys on ollut paitsi vahvaa myös monipuolista. Esimerkiksi Torinon kisoissa 2006 suomalaisurheilijat voittivat mitaleita kahdeksassa eri urheilumuodossa, useammassa kuin mikään muu Euroopan maa.

Kaikki olympialaiset

1896 Ateena, Kreikka
1900 Pariisi, Ranska
1904 St. Louis, Yhdysvallat
1908 Lontoo, Britannia
1912 Tukholma, Ruotsi
1916 Isäntäkaupunkina Saksan keisarikunta Berliini, Saksa; 1916 ei voitu järjestää ensimmäisen maailmansodan takia
1920 Antwerpen, Belgia
1924 Pariisi, Ranska
1928 Amsterdam, Alankomaat
1932 Los Angeles, Yhdysvallat
1936 Berliini, Saksa
1940 Isäntäkaupunkina Suomi Helsinki, Suomi; 1940 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia
1944 Isäntäkaupunkina Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo, Britannia; 1944 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia
1948 Lontoo, Britannia
1952 Helsinki, Suomi
1956 Melbourne, Australia
1960 Rooma, Italia
1964 Tokio, Japani
1968 México, Meksiko
1972 München, Saksan liittotasavalta
1976 Montreal, Kanada
1980 Moskova, Neuvostoliitto
1984 Los Angeles, Yhdysvallat
1988 Soul, Etelä-Korea
1992 Barcelona, Espanja
1996 Atlanta, Yhdysvallat
2000 Sydney, Australia
2004 Ateena, Kreikka
2008 Peking, Kiina
2012 Lontoo, Britannia
2016 Rio de Janeiro, Brasilia
2021 Tokio, Japani
2024 Pariisi, Ranska
2028 Los Angeles, Yhdysvallat
2032 Brisbane, Australia

               

1924 Chamonix, Ranska
1928 St. Moritz, Sveitsi
1932 Lake Placid, Yhdysvallat
1936 Garmisch-Partenkirchen, Saksa
1940 Isäntäkaupunkina Japani Sapporo, Japani; 1940 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia.
1944 Isäntäkaupunkina Italia Cortina d’Ampezzo, Italia; 1944 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia.
1948 St. Moritz, Sveitsi
1952 Oslo, Norja
1956 Cortina d’Ampezzo, Italia
1960 Squaw Valley, Yhdysvallat
1964 Innsbruck, Itävalta
1968 Grenoble, Ranska
1972 Sapporo, Japani
1976 Innsbruck, Itävalta
1980 Lake Placid, Yhdysvallat
1984 Sarajevo, Jugoslavia
1988 Calgary, Kanada
1992 Albertville, Ranska
1994 Lillehammer, Norja
1998 Nagano, Japani
2002 Salt Lake City, Yhdysvallat
2006 Torino, Italia
2010 Vancouver, Kanada
2014 Sotši, Venäjä
2018 Pyeongchang, Etelä-Korea
2022 Peking, Kiina
2026 Milano–Cortina d’Ampezzo, Italia

Rakastatko tilastoja? Tulit oikeaan paikkaan

Suomalaiset olympialaisissa lajeittain, mitalit ja suomalaistulokset kaikista kisoista, KOK:n suomalaisjäsenet ja kaikkea mahdollista muuta olympiatietoa tarjoaa Olympedia, olympialaisten ystävien tietokanta.

Menestysseuranta

Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO & Huippu-urheilun instituutti KIHU ylläpitävät tilastoja suomalaismenestyksestä olympialaisissa, paralympialaisissa, Euroopan kisoissa (European Games), PM-, EM- ja MM-kisoissa. Tarjolla runsaasti tilastotietoa vuodesta 2005 alkaen.

Suomalaiset olympiavoittajat

Olympiakultamitalisteja – täältä niitä löytyy!

Kohtaa Pohjoisen tähdet

Arvi Savolainen

Kreikkalais-roomalainen paini