Suomen ampumahiihtomaajoukkueen matka olympialaisiin rakentui määrätietoisesti kahden keskeisen periaatteen varaan: vaatimustason nostamiseen ja parempaan valmennustiimin koordinointiin. Lopputuloksena syntyi joukkue, joka ei ainoastaan toiminut yhdessä, vaan pystyi myös nostamaan suoritustasoaan olympiadin pääkilpailuissa Milano-Cortinassa.  

Suomen ampumahiihtomaajoukkueen matka kohti Milano-Cortinaa lähti neljä vuotta sitten liikkeelle perusasioista. Harjoitusleireillä panostettiin ennen kaikkea laadukkaaseen tekemiseen, mutta myös yhteishenkeen.  

– Meille oli tärkeää, että joukkue pelaa yhteen. Ei niin, että esimerkiksi leireillä käydään harjoituksissa ja vetäydytään omiin huoneisiin, vaan rakennetaan oikeasti toimiva joukkue, kuvaa ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentaja Erik Torneus-Kulstad. 

Urheilijat vastasivat vaatimustason nousuun 

Yksi keskeisimmistä muutoksista tehtiin arjen vaatimustasossa. Joukkue harjoitteli kovempaa ja tavoitteet asetettiin korkealle. Tavoitteena oli muuttaa urheilijoiden ajattelutapaa. Kun uskallettiin tehdä enemmän, alettiin nähdä myös konkreettista muutosta.  

– Halusimme luoda ympäristön, jossa kaikki ovat valmiita, keskittyneitä ja ajoissa valmiina. Jokaisen urheilijan täytyy ottaa vastuu omasta roolistaan, koska koko joukkueen taso rakennetaan yhdessä. Urheilijat ovat vastanneet näihin odotuksiin todella hyvin.

Valmennustiimin koordinointi toi selkeyttä

Toinen tärkeä kehitysaskel oli selkeämmän rakenteen luominen valmennusprosessin ympärille. Aiemmin urheilijan ympärillä saattoi työskennellä useita asiantuntijoita samanaikaisesti, joskus ilman selkeästi määriteltyä kokonaiskoordinaatiota.

– Kaikki toimivat aina urheilijan parhaaksi, mutta olemme parantaneet sitä, miten eri osa-alueet toimivat yhdessä. Valmennusjohdolla on nyt selkeämpi kokonaiskuva koko prosessista.

Torneus-Kulstad korostaa, että lääkärit, fysioterapeutit ja muut asiantuntijat ovat edelleen keskeisessä roolissa, mutta viestintä ja koordinointi joukkueen sisällä on muuttunut johdonmukaisemmaksi.

– Olemme kehittäneet tiedonkulkua joukkueen sisällä ja selkeyttäneet vastuita arjen työssä. Tämä auttaa sekä valmennustiimiä että urheilijoita.

Harjoittelun osalta valmennuksen kiintopiste kohdistui ammuntaan. Koska lajin suoritukset ratkaistaan paineen alla, oli tärkeä simuloida tätä myös harjoituksissa.  

– Esimerkiksi siirtyminen hiihdosta ampuma-asentoon ja sen toistettavuus muodostui tärkeäksi painopistealueeksi. Tavoitteena on olla rauhallinen ja valmis nopeasti myös paineen alla. Olemme nähneet siinä selkeää kehitystä, ja yhä useampi urheilija pystyy suoriutumaan korkealla tasolla vaativissa tilanteissa.

Tiimi yksilön onnistumisen taustalla 

Vaikka ampumahiihto on yksilölaji, näkee Torneus-Kulstad joukkueen onnistumisent Milano-Cortinassa rakentuneent tiimin varaan. Urheilijat toimivat hyvin yhteen ja ympärillä työskenteliee tiivis ryhmä valmentajia ja asiantuntijoita.

– Kukaan ei pärjää yksin. Ympärille tarvitaan toimiva tiimi.  

Torneus-Kulstad huomauttaa, että tiivis yhteispeli on myös muuttanut asetelmia. Aluksi valmennus vaati urheilijoilta enemmän, mutta nyt myös urheilijat kaipaavat laatua.  

– Urheilijat vaativat korkealaatuista valmennusta. On tärkeää, että pysymme heidän vauhdissaan ja saamme heistä kaiken irti.  

Torneus-Kulstad nostaa esimerkiksi Milano-Cortinassa takaa-ajokilpailussa pronssia napanneen Suvi Minkkisen. 

– Hänen kehityksensä on ollut merkittävää niin hiihtonopeudessa kuin ammunnassa. Hän on valmis tekemään kaiken onnistumisensa eteen. Olympialaisia varten hän on laittanut kirjaimellisesti kaiken peliin.  

Vaikka joukkueen onnistumiset olivat merkittäviä, nimeää Torneus-Kulstad myös selkeitä kehityskohteita.  

– Huippusuoritukset ovat jo hyvällä tasolla, mutta heikoin taso on vielä liian matala. Tekemiseen on saatava vielä tasaisuutta. Esimerkiksi fyysinen taso on noussut useilla urheilijoilla, mutta vaikkapa sprinttimatkojen vaatimaa nopeutta pitää kehittää.  

– Tulevaisuuden osalta yhteistyö ja arjen toimivuuden merkitys korostuvat entisestään. Meillä on tällä hetkellä kaikki edellytykset toimia sillä tasolla kuin tällä hetkellä olemme. Mutta jos haluamme kehittyä, on tiettyjä asioita tehtävä myös yhä paremmin.