Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään urheilijoiden kaksoisuraa. Kaksoisuratoimien tavoitteena on, että huipulle tähtäävä urheilija pystyy yhdistämään tavoitteellisen valmentautumisen ja koulutuksen sekä rakentamaan samalla edellytyksiä urheilu-uran jälkeiselle työuralle. Aiheesta keskusteltiin pyöreän pöydän ääressä 29.9.

Opetusministeri Anders Adlercreutz ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala kokosivat 29.9. yhteen urheilijoita sekä urheiluoppilaitosten, urheiluakatemioiden ja kaupunkien edustajia pyöreän pöydän keskusteluun urheilijoiden kaksoisuran kehittämisestä. 

Pyöreän pöydän keskustelussa nousi esiin tarve vahvistaa kaksoisuran suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta urheilijan koulutuspolun eri vaiheissa. Keskustelijat korostivat myös osaamisen kokoamisen ja keskittämisen tärkeyttä sekä eri toimijoiden vastuiden ja roolien selkeyttämistä. Huippu-urheilun instituutti KIHUn selvityksen suosituksena todettiin esimerkiksi, että alueellisesti saavutettava urheiluakatemiaverkosto on turvattava pitkäjänteisellä rahoituksella. 

– Monille nuorille urheilu on erittäin tärkeä osa elämää ja arkea. Keskustelussa todettiin, että monet asiat toimivat hyvin, mutta kehittämistyötä tarvitaan edelleen. Erityisesti esiin nousivat joustavuuden tarve koko koulutuspolun ajan ja pitkäjänteiset ratkaisut. Suomalainen urheilijoiden kaksoisuran malli on kansainvälisesti verrattuna aika hyvä. Mallin keskiössä ovat urheilijat, ja kehittämisessä tavoitteena on oltava heidän tukensa vahvistaminen, sanoo opetusministeri Adlercreutz.
 
Keskustelussa nähtiin tärkeäksi myös tunnistaa nykyistä selvemmin tavoitteellisen huippu-urheilun ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen erilaiset tavoitteet oppilaitoksissa. Huipulle tähtäävä urheilija tarvitsee opiskelun rinnalle laadukasta valmennusta, asiantuntijapalveluita sekä riittävästi joustavuutta harjoittelun ja kilpailemisen mahdollistamiseksi.

Urheilijat Nathalie Blomqvist, Elmo Lakka ja Nette Kiviranta toivat keskusteluun omat kokemuksensa opiskelun ja huippu-urheilun yhdistämisestä. Olennaista on heidän mukaansa esimerkiksi se, että oppilaitoksissa ymmärretään huippu-urheilijan arjen vaatimuksia ja urheilu-uran erityispiirteitä. Tarvitaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat sekä tavoitteellisen urheilun että opintojen etenemisen. Eri lajien vaatimukset sekä harjoittelu- ja kilpailukaudet sijoittuvat eri tavoin lukuvuoteen, minkä vuoksi kaikille urheilijoille eivät sovellu samanlaiset järjestelyt.

– Urheilijoiden kaksoisurajärjestelmä toimii hyvin ja sitä on tärkeää jatkokehittää urheilu- ja koulutussektorien saumattomalla yhteistyöllä. Keskustelussa saimme erinomaisia näkemyksiä kaksoisuran edistämisen haasteista ja tulevaisuuden ratkaisuista. Työtä urheilijoiden kaksoisuran ja ammattilaisuuden edistämiseksi on nyt jatkettava päättäväisesti, toteaa itsekin urheilijataustainen ministeri Poutala.

Hallituksen tavoitteena on helpottaa urheilu-uran sekä opiskelun ja työn yhteensovittamista. Hallitus on mm. kaksinkertaistanut urheilijoiden ammatillisen koulutuksen rahoituksen sekä turvannut urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten rahoituksen. Lisäksi jatkossa opintotuessa tavoitteellinen kilpaurheilu tunnistetaan perusteeksi opintotukiajan harkinnanvaraiselle pidentämiselle.

Lisätietoja:
Opetusministerin erityisavustaja Anita Westerholm, p. 0295 330 085
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin erityisavustaja Toni Ahva, p. 0295 330 036 

Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriön uutinen 2.10.2026