Viite: VN/7088/2026-VNK-7

Yleiset näkemykset työryhmäraportista

Suomen Olympiakomitea haluaa kiittää valmistelijoita laajasta raportista ja osallistavasta valmistelusta. Toivomme, että jatkossa kansalaisjärjestöjä osallistetaan eri tavoin työhön mukaan, jotta erilaiset yhteiskunnan äänet kuuluvat tässä merkittävässä valmistelutyössä.

Näkemykset kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta (esim. aikataulu, menettelyt, kumppanuuslähestymistapa, säädösvalmistelu, suunnitelman rakenne)

Kannatamme työryhmän esittämää kaksijakoista mallia, jossa kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelu ja toimeenpano organisoidaan erillisinä vaiheina. Ratkaisu tukee suunnitelman strategista valmistelua ja mahdollistaa sen, että toimeenpanorakenteita voidaan tarkentaa myöhemmin EU-säädöspohjan ja kansallisten linjausten täsmentyessä.

Katsomme, että opetus- ja kulttuuriministeriön roolia tulisi vahvistaa erityisesti kumppanuussuunnitelman sisällöllisessä valmistelussa. Työryhmän raportissa on nostettu esiin monia teemoja ja tavoitteita, jotka liittyvät keskeisesti myös OKM:n toimialaan. Näitä ovat mm. osaaminen, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, osallisuus, elämänlaatu ja hyvinvointi. Kaikkien näiden teemojen merkitys Suomen pitkän aikavälin kehitykselle on huomattava, ja tämän tulisi näkyä myös suunnitelman rakenteessa sekä vastuunjaossa. OKM:n tulisi olla keskeisessä asemassa vähintään yhden merkittävän temaattisen kokonaisuuden valmistelusta vastaavana tahona.

Valmisteluun tulee ministeriöiden lisäksi osallistaa laajasti alueellisia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

Kumppanuusrahaston tavoitteiden huomiointi ja painottaminen kumppanuussuunnitelman valmistelussa

Työryhmä esittää, että kumppanuussuunnitelmassa priorisoitaisiin erityisesti niitä investointeja ja uudistuksia, jotka tukevat Suomen EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa korostamia tavoitteita, kuten kilpailukykyä ja turvallisuutta. Suomen Olympiakomitea pitää erittäin kannatettavana eri tavoitteiden ja toimien synergioiden löytämistä. Haluamme ehdottaa, että yksi NRPP-rahoituksen kulmakivitoimista Suomen kumppanuussuunnitelmassa olisi valtakunnallinen liikunta- ja hyvinvointi-infrastruktuurin uudistamisohjelma, joka yhdistää useita EU:n erityistavoitteita sekä maakohtaisia suosituksia.

Ohjelman tavoitteena olisi Suomen liikuntapaikkaverkostoon kertyneen noin miljardin euron suuruisen korjausvelan vähentäminen, olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, liikuntapalvelujen alueellisen saavutettavuuden vahvistaminen sekä tarpeenmukainen uudisrakentaminen. Kokonaisuus edistäisi mm. sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallisuutta, hyvinvointia, alueellista elinvoimaa, vihreää siirtymää, julkisen infrastruktuurin kehittämisen tavoitteita.

Pidemmällä aikavälillä tällainen ohjelma voisi muodostaa yhden Suomen kumppanuussuunnitelman näkyvimmistä ja vaikuttavimmista kokonaisuuksista, jopa toimia omana temaattisena lukunaan. Se tarjoaisi konkreettisen, koko maan kattavan investointikehyksen, jonka vaikutukset ulottuisivat kansanterveyteen, aluekehitykseen, työllisyyteen, energiatehokkuuteen ja hyvinvointiin.

Investoinnit liikunta- ja hyvinvointi-infrastruktuuriin myös tukisivat EU:n energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa. Ne edistäisivät kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman sekä rakennusten energiatehokkuutta koskevan lainsäädännön tavoitteiden toteutumista käytännössä. Samalla ne edistävät oikeudenmukaista siirtymää varmistamalla, että kaikilla alueilla ja väestöryhmillä säilyy mahdollisuus laadukkaisiin liikunta- ja hyvinvointipalveluihin energiamurroksen aikana.

Ehdotamme siis, että mikäli rahoitusta kohdennetaan ensisijaisesti kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä tukeviin investointeihin ja uudistuksiin, tulee myös liikunta- ja hyvinvointi-infrastruktuurin uudistaminen arvioida yhtenä mahdollisena strategisena painopisteenä. Liikuntapaikkaverkoston korjausvelan vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä liikuntapalvelujen saavutettavuuden turvaaminen muodostavat valtakunnallisen investointikokonaisuuden, jolla voi olla merkittäviä hyvinvointi-, elinvoima- ja tuottavuusvaikutuksia pitkällä aikavälillä. Hankkeella voitaisiin edistää myös alueiden houkuttelevuutta, jonka kautta oikeutta jäädä kotiseudulle tuettaisiin.

Tätä liikunta- ja hyvinvointi-infrastruktuurin uudistamisohjelmaa on jo valmisteltu yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, eri kunta- ja järjestötoimijoiden sekä kuntaliiton kanssa. Olympiakomitea on saanut tähän työhön hankerahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Tätä ehdotusta puoltaa myös se, että kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat tammikuussa 2026 tavoitteeseen parantaa suomalaisten fyysistä toimintakykyä 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää pitkäjänteisiä investointeja ja eri hallinnonalojen yhteistyötä. Yksi keskeinen toimi toimintakyvyn vahvistamiseksi on liikunta- ja hyvinvointi-infrastruktuurin kehittäminen, sillä saavutettava liikuntapaikkaverkosto vahvistaa työ- ja toimintakykyä, hyvinvointia, alueiden elinvoimaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta – tekijöitä, jotka tukevat suoraan sekä kilpailukykyä että kokonaisturvallisuutta.

Helsingissä 6.8.2026
Petri Keskitalo
varatoimitusjohtaja
Suomen Olympiakomitea