Viite: VM:n verojaoston selvitys liikunnan tukemisesta verotuksen keinoin

Suomen Olympiakomitea kiittää mahdollisuudesta lausua valtiovarainministeriön selvitykseen liikuntapalveluiden arvonlisäverokohtelusta.

Hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman yhtenä toimenpiteenä on selkeyttää liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelua liikkumiseen kannustavaksi.

Keskeinen tulkintahaasteita aiheuttaneista kysymyksistä on alennetun verokannan alaisen ohjatun liikunnan ja yleisen verokannan alaisen koulutuksen välinen rajanveto.

Voimassa oleva arvonlisäverodirektiivi ei mahdollista alennetun verokannan soveltamista opetukseen tai koulutuspalveluihin. Arvonlisäverolain mukaan pääsystä urheilutapahtumiin tai kyseisten tapahtumien suoratoistoon tai molempiin, urheilutilojen käytöstä ja urheilu- tai liikuntatuntien tarjoamisesta, myös suoratoistona suoritettava vero on 13,5 prosenttia veron perusteesta. Sen sijaan koulutuspalveluna pidettäviin liikuntapalveluihin, joissa opetuksella on oleellinen merkitys, sovelletaan yleistä 25,5 %:n verokantaa.

Selvityksessä ehdotetaan, että rajanvedon selkeyttämiseksi arvonlisäverolakiin lisättäisiin momentti, jossa täsmennettäisiin, että urheilu- tai liikuntatuntien tarjoamisena pidettäisiin myös palvelua, jolla annetaan mahdollisuus ohjatun liikunnan harjoittamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi, että personal trainerin harrastajalle antama ohjaus olisi alemmassa verokannassa, kun taas ammattilaiselle tarjottu palvelu olisi yleisessä kannassa. Selvityksen mukaan ammattiurheilulla tarkoitettaisiin urheilun harjoittamista päätoimisemmin siten, että urheilija saisi siitä esimerkiksi palkkaa, palkintorahoja tai sponsorituloja.

Toisena vaihtoehtona selvitys esittää, että luovuttaisiin alemmasta verokannasta ja kaikki liikuntapalvelut verotettaisiin ylemmässä verokannassa, jolloin vältyttäisiin tulkintaongelmilta.
Vaikka arvonlisäverolakia muutettaisiin, Suomen Olympiakomitea katsoo, että edelleen jää laajasti tulkinnanvaraa koulutuksen ja ohjatun liikunnan väliseen rajanvetoon. Muun muassa ammattilaisuutta ei ole verotuksessa yhtenäisesti tai yksiselitteisesti määritelty, joten esimerkiksi ammattilaiselle tarjotun personal trainer -palvelun ja muun ohjauksen välinen rajanveto jää edelleen tapauskohtaiseen harkintaan.

Kaikkeen fyysiseen aktiivisuuteen, oli sitten kyse liikunnasta tai urheilusta, tulisi kannustaa myös verotuksen keinoin. Lisäksi eri lajeja tulisi kohdella samoin periaattein. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi valtioneuvosto voisi asettaa vaikuttamisen yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa arvonlisäverodirektiivin muuttamiseen siten, että jäsenvaltiolla olisi mahdollisuus halutessaan soveltaa kaikkeen fyysiseen aktiivisuuteen (liikunta ja urheilu) alempaa verokantaa.

Suomen Olympiakomitea pitää verrattain erikoisena, että selvityksessä, joka liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen lisätä liikkumista, ehdotetaan yhtenä vaihtoehtona siirtymistä kaikilta osin yleiseen verokantaan.

Helsingissä 11.6.2026
Petri Keskitalo
varatoimitusjohtaja
Suomen Olympiakomitea