Urheilijoiden Ammatinedistämissäätiö (URA) jakoi 208 urheilijalle opiskeluapurahan lukuvuodelle 2025–2026. Apurahaa haki 633 urheilijaa. 

URA-säätiön opiskeluapurahan saajien joukossa on maailmanmestareita ja olympiaurheilijoita, nykyisiä ja jo uransa lopettaneita huippu-urheilijoita yhteensä 59 eri lajista, Paralympiakomiteasta ja 16 urheiluakatemiasta. Apurahan suuruus on 3 000 tai 1 500 euroa koko lukuvuodelle. Tänä vuonna apurahaa haki 633 urheilijaa. 

Suomen naisten cheermaajoukkueen kapteeni Ronja Nyholm kuvasi Olympiastadionilla järjestetyssä apurahojen jakotilaisuudessa opintojen antaneen paljon myös urheilu-uralle.

– Opiskelu vaatii paljon suunnitelmallisuutta ja aikatauluttamista, jota hyödyntää myös urheilussa. Opettajaopinnoista olen saanut myös paljon oppia ryhmätyöskentelyyn, vuorovaikutukseen ja pedagogiikkaan. Koska lajiamme, ei ainakaan vielä, voi tehdä ammatikseen, ohjaa tämä rakentamaan uraa myös urheilun oheen.

– URA-apurahan merkitys on äärimmäisen tärkeä. Se on vähentänyt taloudellista painetta ja olen pystynyt panostamaan urheiluun niin, ettei minulla ole ollut tarvetta jatkuvasti miettiä paljonko urheilu-ura kustantaa, Nyholm avasi.  

Vuoden URAteko-palkinto myönnettiin tilaisuudessa Emil Ruusuvuorelle. Ruusuvuori on kerännyt kiitosta kertoessaan avoimesti mielenterveyden vaikeuksistaan, jotka lopulta veivät hänet tauolle ammattilaisurastaan. Hän on korostanut, etteivät urheilijat ole koneita ja mielenterveyden hoitaminen on aivan yhtä tärkeää kuin fyysinen harjoittelu. Ruusuvuori on toivonut, että hänen tarinansa rohkaisisi muita hakemaan apua ajoissa sekä puhumaan mielen hyvinvoinnista avoimesti. Ruusuvuoren palkinnon vastaanotti tilaisuudessa manageri Lassi Karjalainen. 

URAteko-kunniamaininnat myönnettiin kirjailija Miika Nousiaiselle teoksestaan Ratakierros ja rovasti, urheilijapappi, Leena Huoviselle Suorituksesta vapaa alue muistelmateoksesta.

Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen pitää URA-säätiön tekemää työtä tärkeänä. 

– URA-säätiö on tärkeä toimija puhuttaessa urheilun ja koulutuksen yhdistämisestä. Tietysti urheilussa laitetaan kaikki peliin, mutta kaksoisura on elämän pitkällä aikajänteellä merkittävässä roolissa. Koskaan ei tiedä, mitä urheilun jälkeen tapahtuu. 

– On tärkeä satsata myös koulutukseen, koska jossakin vaiheessa urheilu-ura päättyy – joskus se voi tapahtua myös yllättäen. Haluan kiittää URA-säätiötä mahtavasta työstä ja onnitella jokaista apurahan saajaa, Kilpinen kiitteli puheenvuorossaan.

Myös Mika Poutala, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, onnitteli apurahan saajia.

– Huippu-urheilijan opiskelu vaatii arjen joustoja ja omanlaisia toimintamalleja. Haluan onnitella apurahan saajia ja kiittää sekä URA-säätiötä että Olympiakomiteaa tekemästänne kaksoisuratyöstä.

Poutala korosti, ettei huippu-urheilijaksi tulla sattuman kautta.

– Urheilun, kuten muidenkin alojen, huipuksi kehittymiseksi sanotaan vaadittavan 10 000 tuntia harjoittelua tai 10 vuotta työtä. Osalle apuraha on kannustin valmistautua urheilun ohella myös tulevaan toiseen uraan, toisille taas URA-säätiö on kannustin itse siirtymässä. Apurahojen hakijamäärä kertoo siitä, että tarve apurahalle on urheilijoiden keskuudessa suuri, Poutala summasi. 

URA-säätiö edistää urheilijoiden ammattiin valmistumista ja turvaa aktiiviuransa päättäneiden urheilijoiden koulutusta. Säätiö jakaa vuosittain opiskeluapurahoja kansainväliseen menestykseen tähtäävien tai aktiiviuransa jo päättäneiden huippu-urheilijoiden ammattiin valmistavaan ja tutkintoon tähtäävään opiskeluun.