Seurakenttä tarvitsee vapaaehtoisia. Puhuttiin sitten jokapäiväisestä seura-arjesta tai suuremmista tapahtumista. Lokakuussa 2025 järjestetyssä Tähtiseurapäivässä vapaaehtoistoimintaan pureutuvassa paneelikeskustelussa teemaan perehdyttiin vuoden 2025 Kalevan Kisojen pääsihteerin Harri Lammin, Jukolan Viestin 2025 tukitoimintojen johtajan Niina Liukkosen ja Flow Festivalin vapaaehtoisvastaavan Liisi Jukan kanssa.

Kun puhutaan vapaaehtoistoiminnan muutoksista, nostavat Harri Lammi ja Niina Liukkonen esiin sitouttamisen haastavuuden. Sitoutuminen pitkäksi aikaa on Lammin ja Liukkosen mukaan vähentynyt merkittävästi. 

– Henkilöitä, jotka osallistuvat vapaaehtoistehtäviin aktiivisesti tai pidemmäksi aikaa seura-arjessa, on vuosi vuodelta vähemmän. Yksittäiset kilpailut ja tapahtumat vetävät vapaaehtoisia helpommin, Liukkonen kertoo.

– Yleisurheilun osalta esimerkiksi toimitsijatehtävät edellyttävät toimitsijakoulutusta. Tarvitaan tietyt pohjataidot, jotta vapaaehtoiset voivat osallistua lajitehtäviin. Voidaan siis ajatella, että polku tiettyihin rooleihin on yleisurheilun osalta hieman pidempi, Lammi kuvaa. 

Toisaalta myös lajikohtaiset erot korostuvat. 

Lammi ja Liukkonen ovat yhtä mieltä siitä, että työtehtävät on oleellista kuvata jo hakuvaiheessa mahdollisimman tarkasti. Tätä puoltaa myös Liisi Jukka. Flow Festivalin kokoisessa festivaalitapahtumassa kävijämäärät ovat päivittäin jopa 32 000. 

– Vaikka olemme sikäli onnekkaassa asemassa, että hakemuksia runsaasti, on itse festivaalipäiville ollut haastava saada tekijöitä. Toisaalta on ollut hienoa huomata, että mukaan tulee vuosittain paljon tuttuja kasvoja, mutta myös uusia innokkaita. Panostamme siihen, että kuvaamme tehtävämme niin perusteellisesti kuin pystymme, Jukka pohtii. 

Yhteistyötahojen kartoittaminen tärkeässä roolissa 

Sekä Lammi, Liukkonen että Liisi tunnistavat urheilu- ja kulttuuritapahtumissa paljon yhtäläisyyksiä. Merkittävin ero havaitaan ikäjakaumassa. Seuratoiminnan osalta nuorten innostaminen mukaan on nähty haastavaksi.

– Espoon Tapioissa olemme antaneet vahvan suosituksen, että jokainen SM-ikäinen nuori käy toimitsijakoulutuksen ja sitoutuu tulemaan mukaan yhteen kilpailuun kauden aikana. Vanhemmille olemme puolestaan antaneet suosituksen viidestä tapahtumasta vuosittain. Puolet osallistuvat, puolet eivät. Ketään ei voi pakottaa mukaan, Lammi kertoo. 

Flown osalta ikähaarukka painottuu Jukan mukaan nuoriin. Myös vanhempia on pyritty saamaan mukaan muun muassa juuri seuratoiminnan kautta.  

– Tapahtumassamme on ollut vuosittain mukana paikallisten juniorijoukkueiden vanhempia. Tämä on toimintamme osa-alue, jota haluaisin kehittää. Olisi hyvä kartoittaa vielä perusteellisemmin mahdollisia yhteistyötahoja ja tätä kautta laajentaa vapaaehtoisjoukkoamme. 

Lammin, Liukkosen ja Jukan mukaan myös maahanmuuttajataustaisten kannustaminen toimintaan olisi tärkeää. 

– Meillä oli Jukolan viestissä mukana joukko kansainvälisiä ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka olivat tapahtumasta todella innoissaan. Kilpailut nähtiin mielekkäänä ja yhteisöllisenä tapahtumana, Liukkonen kertoo. 

– Yleisurheilun yhteinen talo -hanke (TALO-hanke) on ollut hieno avaus. Tämän myötä olemme kääntäneet seuramme materiaaleja englanniksi, jotta voisimme tavoittaa yhä enemmän mahdollisia innostuneita toimijoita, kuvaa puolestaan Lammi. 

Jukan mukaan Flown osalta esimerkiksi vapaaehtoisten perehdyttäminen on järjestetty jo pitkään sekä suomeksi että englanniksi. 

– Olisi hienoa, jos saisimme mahdollisesti muitakin kieliä repertuaariimme mukaan. Toiveenani olisi, että mahdollisimman moni voisi osallistua tapahtumaan ja saisi luotua merkityksellisiä kohtaamisia. 

Perehdyttäminen, aktiivinen viestintä ja palautteen kerääminen edesauttavat jatkuvuutta

Vapaaehtoistoimintaan motivoiminen ja sitouttaminen vaatii hyvää perehdytystä. 

– Jotta vapaaehtoisen kokemus tapahtumasta on onnistunut, on minun tehtävä työni hyvin. Vapaaehtoistoiminnasta vastaavien on oltava kartalla siitä, mitä kentällä tapahtuu. On tärkeää viestiä aktiivisesti jo ennen tapahtumaa, mutta myös sen aikana. Myös palautteen kerääminen on olennaista. Koen tämän edistävän osaltaan toimintaan sitoutumista, Jukka summaa. 

Lammi ja Liukkonen komppaavat. 

– On hyvä pitää tapahtuman perusarvoista kiinni. On tärkeää miettiä, mitä kannattaa tehdä talkoolaisten voimin ja mitä taas palkallisten. Lisäksi on hyvä pohtia, mitkä toiminnot ovat oleellinen osa toimintaa, jos resurssit eivät riitä, Liukkonen toteaa. 

– Vaikka toiminta ammattimaistuu, on tärkeää madaltaa osallistumisen kynnystä. Vapaaehtoistoiminta on merkittävä paikka kerryttää osaamista ja saada mielekkäitä kokemuksia. Vapaaehtoistehtävissä voi vahvistaa omia taitojaan tai oppia jotakin aivan uutta. Mielestäni seurayhteisön on hyvä miettiä, mitkä ovat juuri oman seuran ja sen tapahtumien vahvuudet. Tätä kautta voimme innostaa myös potentiaalisia uusia toimijoita mukaan, Lammi tiivistää.  

Tähtiseurapäivä 2025 järjestettiin lauantaina 4.10. Helsingissä. Päivään osallistui 340 urheiluseuratoimijaa ympäri Suomen. Päivä on seurojen kohtaamispaikka, josta toimijat voivat hakea inspiraatiota, tukea ja sparria omaan arkeensa. Tähtiseurapäivän paneelikeskustelussa pureuduttiin vapaaehtoistoiminnan menestysreseptiin ja siihen, miten löytää, sitouttaa ja kasvattaa vapaaehtoistoimijoiden määrää.