Usein urheilu-uraan panostaminen ajoittuu samaan ikään ja aikaan kuin korkeakoulussa opiskelu. Urheilijan haasteena voikin olla urheilun ja opintojen yhdistäminen muuta elämää unohtamatta. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tavoitteena on, että urheilija pystyy tasapainoisesti yhdistämään tavoitteellisen urheilun sekä opiskelun tai muun työuran eikä joudu tekemään valintaa urheilun tai opiskelun välillä. Emme halua menettää hyviä urheilijoita, emmekä määrätietoisia ja osaavia tulevaisuuden työntekijöitä, joille urheilu on tuottanut työelämässä hyödynnettävää osaamista. Kaksoisuran toteutuminen on mahdollista, kun siihen on olemassa yhteinen tahtotila.

Voiko urheilija menestyä molemmilla kentillä – ja mitä se vaatii?

Näihin kysymyksiin pureuduttiin Huippuvaiheen 9. kaksoisuraseminaarissa sekä Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen (HUMKK) verkostotapaamisessa Tampereella 18.-19.9.2025. Tapahtuman teemana oli Kohti kärkisijaa – oppilaitokset, urheilijat ja seurat samassa joukkueessa. HUMKK-laatuluokituksen on saanut jo 14 korkeakoulua, jotka ovat yhdessä verkostona lähteneet kehittämään kaksoisuraa tukevia toimenpiteitä. Kaksoisuran edellytyksenä on joustavat rakenteet, yksilöllinen ohjaus ja ymmärrys urheilijan arjesta.

Urheilijoiden kokemuksia, oivalluksia ja toiveita

Moni urheilija saa runsaasti tukea uransa alkuvaiheessa, mutta aikuisuuden kynnyksellä vastuu siirtyy enemmän urheilijalle itselleen. Tämä korostaa ohjauksen ja vertaistuen tarvetta erityisesti urasuunnittelussa, brändin ja kumppanuuksien rakentamisessa, talousasioissa sekä mielenhallinnassa. Näitä asioita nousi esille Fifty-sixty –hankeessa. KIHU:n laajassa kyselytutkimuksessa puolestaan selvisi, että kesälajien urheilijat kokevat kaksoisuran toimivan paremmin kuin talvilajien edustajat, joista suurempi osa on päätoimisia ammattiurheilijoita.

Seminaarissa kuultiin inspiroivia opiskelijaurheilijatarinoita suunnistaja Venla Harjulta, koripalloilija Riku Laineelta ja keilaaja Peppi Konsterilta, jotka toivat esiin kaksoisura-arjen haasteita ja oivalluksia. Avoimen yliopiston polkuopinnot voivat mahdollistaa opiskelun urheilun rinnalla. Urheilussa opitut taidot – kuten ajanhallinta, itseohjautuvuus ja ryhmätyötaidot – siirtyvät luontevasti myös opintoihin. Opiskelu on tuonut perspektiiviä urheiluun ja auttanut käsittelemään pettymyksiä, kun elämässä on muutakin kuin tulostaulu. Tärkeä oivallus on ollut myös, että aina ei tarvitse tavoitella huippuarvosanoja – tärkeämpää on opintojen joustavuus ja sovittaminen urheilun rytmiin. Kaksoisura voi olla voimavara, kun opiskelu ja urheilu tukevat toisiaan.

Kaksoisuran hyvien käytänteiden jakaminen voimaannutti ja inspiroi

Korkeakouluissa on käytössä erilaisia keinoja urheilijan tunnistamiseen heti opintojen alussa, ja tutkintosäännöllä voidaan mahdollistaa joustavat opintopolut sekä ohjausmallit. Urheilijoille on luotu omia yhteisöjä ja viestintäkanavia vertaistuen vahvistamiseksi opiskeluarjessa.

Urheilussa opitaan taitoja, joita tarvitaan työelämässä, kuten paineensietokykyä ja päätöksentekotaitoa. Urheilija voi olla yrittäjä. Osaamista voi syntyä myös useista muista korkeakoulussa opiskeltavista aiheista. Urheilijaa tuetaankin oman osaamisen sanoittamisessa ja korkeakouluissa tunnistetaan tätä osaamista. Korkeakouluissa on käytössä erilaisia osaamisen näyttötapoja. Osaamista voidaan hankkia toimimalla urheilun toimintaympäristössä (opinnollistaminen).   

HUMKK-verkostoon kuuluvilla korkeakouluilla on jo olemassa kattavasti erilaisia opintoihin sisällytettäviä urheilijoille suunnattuja opintoja sekä suomeksi että englanniksi sekä selvä tahtotila rakentaa näistä yhteinen opiskelijaurheilijoille avoin opintotarjotin. Urheilijoille suunnatut opinnot voivat myös olla osa kaikille avointa jatkuvan oppimisen opintotarjontaa. Kansainvälisen opiskelijavaihdon mahdollisuuksia tutkitaan osana urheilijan opintoja.

Kansainvälistä näkökulmaa saatiin Tanskan Aarhusin yliopistosta, jossa toimii kaksi täysipäiväistä kaksoisuraohjaajaa. Yliopistossa panostetaan opintojen alkuvaiheeseen ja ryhmäytymiseen (“Sense of belonging”), jolla on suuri merkitys opintoihin sitoutumiseen ja opiskelumotivaatioon. Poissaoloista johtuvaa itsenäistä opiskelua auttaa “Academic assistant” vertaisopiskelijatuki ja urheilussa saavutettua menestystä juhlitaan yhdessä.

Muita käytännönläheisiä työvälineitä urheilijoiden kaksoisuran tukemiseksi ovat Varalan Urheiluopiston ja 5060 Athletic Clubin yhteinen mentorointiohjelma sekä Tampereen Urheiluakatemiassa kehitteillä oleva Kaksoisuraportfolio. 

Verkostossa on voimaa: kaikki voittaa

Korkeakouluja voisi verrata urheilijoihin. Kentällä ollaan kilpailijoita, mutta yhteisen kaksoisuran edistämistavoitteen saavuttamiseksi toimitaan yhtenäisenä joukkueena. Tärkeintä on yhteinen tahtotila, sillä silloin löydämme myös keinot. Ja tahtoa on! Yhdessä kehitämme urheilijan kaksoisuraa tukevia käytänteitä mm. yhteiset urheilijaopinnot ja viestintä. Kun vielä saamme vahvemmin mukaan kaikki kentän pelaajat (oppilaitokset, urheilijat, seurat, valmentajat ja urheiluakatemiat) ja näiden välille yhteisen dialogin, olemme suuntaamassa kohti kärkisijaa molemmilla urilla.

Kaksoisuran mahdollistamisessa kaikki voittavat. Urheilijat saavat koulutuksen tulevaa työelämää varten. Työelämä saa osaajia. Korkeakoulu saa valmistuneita. HUMKK- prosessit ovat hyödynnettävissä muillekin opiskelijoille. Laatu ja jatkuva kehittäminen ja kehittyminen ovat tulevaisuuden menestystekijöitä.

Kirjoittajat:

Kati Nykänen
lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

Leena Svanberg
lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu