Vieraskynä, Katja Rinta-Antila: Mikä saa nuoren jatkamaan urheiluseurassa?

Nuoruus on elämänvaihe, johon liittyy monia elämänmuutoksia, kuten peruskoulusta toisen asteen koulutukseen siirtyminen ja omaan kotiin muuttaminen. Lisäksi moni lopettaa urheiluseuraan osallistumisen tässä ikävaiheessa. Seuraosallistumisesta on monia hyötyjä yksilölle ja yhteiskunnalle, joten on tärkeää tunnistaa osallistumisen jatkumiseen vaikuttavia tekijöitä osallistumisen tukemiseksi.

Fyysinen hyvinvointi ja opinnoissa menestyminen yhtä tärkeää

Seuratoiminta tukee terveellisiä elämäntapoja ja koulumenestystä. Osalle nuorista voi olla mutkatonta tavoitella korkeaa menestystä niin opiskelussa kuin urheilussakin. Koskatässä ikävaiheessa opiskeluun panostaminen on kuitenkin tutkimuksen perusteella huomattava syy seuraosallistumisen lopettamiseen, tarvitaan joustoa seuraosallistumisen ja opiskelemisen yhdistämiseen.

Osa nuorista voi kaivata mahdollisuutta vähemmän kilpailulliseen osallistumiseen ja vähemmän aikaa vievää harjoittelua, harjoittelun keventämistä tai mahdollisuutta liittyä seuraan myöhemmin uudestaan, vaikka urheilulajia vaihtaenkin. Toisaalta tarvitaan myös joustavaa opiskelua, esimerkiksi vaihtoehtoisia tehtävien suorittamisen tapoja tai joustoa tutkinnon suorittamisaikoihin. Miten jousto näkyy arjessa eli miten tässä siirtymäiässä seuraosallistumisen jatkumista tuetaan?

Nuorten kokonaishyvinvoinnin kannalta on tärkeää tukea sitä, että nuoret pystyvät mahdollisimman pitkään yhdistämään seuraosallistumisen ja opiskelemisen. Fyysinen hyvinvointi ja opinnoissa menestyminen tulisi nähdä yhtä tärkeinä tavoitteina.

Urheiluseurat terveyttä edistämässä

Lajiin kyllästyminen ja vammat ovat merkittäviä seuraosallistumisen lopettamissyitä nuorilla, ja monilla seuraosallistujilla on epäterveellisiä elämäntapoja liittyen liikkumiseen, nukkumiseen ja ravitsemukseen. Terveyden edistäminen urheiluseuroissa tukee nuoren osallistumisen jatkumista ja nuoren sekä seuran menestymistä, mutta seurojen ja valmentajien terveyden edistämisosaamista voi olla tarve edistää. Millaisen roolin seurat ja valmentajat voivat ottaa nuorten osallistujien terveyden edistämisessä?

Terveyden edistämisen ei tarvitse olla erillistä toimintaa tai seuratoiminnan keskiössä, vaan se voi tapahtua harjoittelun ohessa keskustellen ja ohjaten. Se voi tarkoittaa vinkkejä terveellisistä elämäntavoista, kisamatkoilla terveellisen ruoan valitsemista, harjoittelun monipuolisuudesta ja vammojen ehkäisystä huolehtimista, harjoittelun keventämistä tarpeen mukaan ja keskustelua sekä hyvän ilmapiirin ja tervetulleen olon varmistamista.

Koti, seura ja koulu tukevat osallistumisen jatkumista

Vanhempien tietoisuutta on lisättävä heidän tukensa tärkeydestä nuorten osallistumisen jatkumiselle. Vanhempien tuki on välttämätöntä varhaiseen seurassa aloittamiseen, joka taas tutkimuksessa selittää seuraosallistumisen jatkumista. Erityisesti itsenäistyvät nuoret omaan kotiin muuttaessaan tarvitsevat vanhempien tukea seuraosallistumisen jatkumiseen.

Koti-, seura- ja kouluympäristöissä tuettuna nuorella on mahdollisuus kasvaa terveisiin elämäntapoihin, olla motivoitunut seuraosallistumisesta ja saada aika riittämään urheilemisen lisäksi opiskelemiseen, muuhun ajanviettoon ja riittävään nukkumiseen.

Nuorten kuunteleminen

Ehdotukset joustoista seuroissa ja opiskelussa, seurojen terveyden edistämistoiminnasta ja nuorten tukemisesta eri ympäristöissä nousevat seuraosallistumisen jatkumista tarkastelleesta tutkimuksesta. Jos halutaan, että nuoret pysyvät mahdollisimman pitkään seuratoiminnassa, nuorten kuunteleminen säännöllisesti – esimerkiksi heidän tavoitteistaan ja ajatuksistaan seuratoiminnassa – on tärkeää. On helpompaa käyttää keinoja nuorten pitämiseen seurassa kuin miettiä, miten saataisiin lopettaneet nuoret takaisin seuraan.

Valokuva: Milla Vahtila

Vieraskynän kirjoittaja

Katja Rinta-Antila
tutkijatohtori, TtT
Jyväskylän yliopisto

Katja Rinta-Antila on väitellyt vuonna 2025 nuorten seuraosallistumisen muutoksista ja niihin liittyvistä tekijöistä Jyväskylän yliopistossa, liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijatohtorina Kuntien ja kuntalaisten liikkumisen yhteiskehittäminen (LIIKE) -hankkeessa Jyväskylän yliopistossa.

Valokuva: Petteri Kivimäki/Jyväskylän yliopisto.