Jokainen urheiluseura elää jäsenistään. Eri ikäisistä harrastajista ja nuorten harrastajien huoltajista, jotka valitsevat luottaa seuran toimintaan treenikerta toisensa jälkeen. Turvallista ja mukaan ottavaa harrastusympäristöä rakentavat yhdessä niin seuratoimijat ja valmentajat, kuin koko seuran toimintaan osallistuva väkikin. Turvan rakentajia – ja haastajia onkin useissa seuroissa suuri ja moninainen joukko, joilla ei aina ole yhteistä jaettua käsitystä siitä, miten seurassa toimitaan ja millaisiin eettisiin ohjesääntöihin seura on sitoutunut. Tarvitsemme selkeitä rakenteita ja sääntöjä, sekä haastavissa tilanteissa eteenpäin ohjaavia ja helposti saatavilla olevia toimintamalleja. Sillä siellä missä ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, elää myös mahdollisuuksia konflikteille. Urheiluseuroilla on kuitenkin paljon vaikutusmahdollisuuksia siinä, miten konfliktitilanteisiin suhtaudutaan ja miten niitä pyritään ratkaisemaan.

Yhdenvertaisen ja turvallisen harrastusympäristön takaaminen on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä, jossa jokainen yksilö ja seura voi kehittyä. Kehittämisessä on tärkeää olla avoin ja harrastajalähtöinen ja pyrkiä ymmärtämään, mitkä asiat mahdollisesti vaikeuttavat seuratoimijoihin tukeutumista epäasiallisen kohtelun tilanteessa. Löytävätkö harrastajat seuran verkkosivuilta tietoa siitä, mihin ottaa yhteyttä, jos kokevat epäasiallista kohtelua? Löytävätkö vanhemmat tietoa millaisiin sääntöihin lasten ja nuorten kanssa toimivat harrastustoiminnan ohjaajat ovat sitoutuneet? Onko ilmapiiri niin turvallinen, että siellä voidaan tunnistaa ja tunnustaa rajoja rikkovat kokemukset?

Kehittämiseen kannattaa osallistaa koko seuraväki kyselyin ja reflektoida havaintoja ja kehityssuunnitelmia myös yhdessä. Eräs pohdinnan arvoinen kysymys on: ”Onko seurassamme selkeät ja riittävät toimintaperiaatteet tilanteisiin, joissa koetaan epäasiallista kohtelua, häirintää tai syrjintää?”

Häirintäyhdyshenkilötoiminta ennaltaehkäisyn ja puuttumisen väylänä

Eräs merkittävä käytännön väylä epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen on häirintäyhdyshenkilötoiminta, joka tukee erinomaisesti seurojen vastuullisuustyötä. Häirintäyhdyshenkilö on matalan kynnyksen tukihenkilö, jonka tehtävänä on auttaa häirintää, syrjintää, kaikenlaista väkivaltaa tai muuta epäasiallista käytöstä kokeneita. Häirintäyhdyshenkilöön voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä myös silloin, kun ei ole varma oliko tapahtuneessa kyse häirinnästä.

Roolilla on häirintää ennaltaehkäisevä vaikutus ja se on vahvaa arvoviestintää.  Tieto siitä, että liikuntaharrastusta tarjoavalla seuralla on häirintäyhdyshenkilötoimintaa, voi tukea turvallisuuden tunnetta ja kertoa häirintää kokeneelle, että täällä jokainen on arvokas ja syrjimättömyys perusarvo. Sillä viestitään moninaisuuden kunnioittamisesta.

Epäasiallinen käytös ja kaikenlainen häirintä loukkaa ihmisarvoa ja sitä kokeneen voi olla vaikea hakea tilanteeseen apua. Tiedetään, että urheilun parissa vakavimmat häirintätapaukset linkittyvät usein valta-asemaan, mikä voi entisestään lisätä urheilijan kynnystä tuen hakemiseen. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että urheilu- ja liikuntatoimijoiden tulee tarjota matalan kynnyksen yhteydenottokanavat häirintätapauksiin ja yhteydenottotavoista tulee tiedottaa aktiivisesti jäsenille ja toimintaan osallistuville. Paras yhteydenottokanava on sellainen, joka on helposti löydettävissä- silloinkin, kun on hätä.

Häirintäyhdyshenkilötoimintaan on saatavilla tukea

Häirintäyhdyshenkilötoimintaa käynnistäville seuroille, sekä itse häirintäyhdyshenkilöille, on tarjolla tukea. Väestöliiton Et ole yksin -toiminta järjestää säännöllisesti maksuttomia häirintäyhdyshenkilökoulutuksia, sekä ammatillisesti ohjattuja vertaistukitapaamisia häirintäyhdyshenkilöinä toimiville. Et ole yksin -toiminnan materiaalipankista löytyy häirintäyhdyshenkilötoiminnan tueksi häirintäyhdyshenkilöopas, sopimuspohja, rekrytointipohja, sekä häirintäyhdyshenkilötoiminnan tarkastuslista. Tarkastuslistan avulla seuratoimijat ja lajiliitot pystyvät tarkistamaan, millaisia häirintäyhdyshenkilötoimintaa tukevia rakenteita toiminnassa olisi vielä hyvä kehittää. Hyvät toimintaedellytykset häirintäyhdyshenkilötoiminnalle tukevat myös häirintäyhdyshenkilöiden jaksamista tärkeässä toimessaan. Häirintäyhdyshenkilötoiminnasta voi myös matalalla kynnyksellä konsultoida Väestöliiton Et ole yksin – toiminnan asiantuntijoita.

Häirintäyhdyshenkilötoiminnan jalkauttamista tukevien rakenteiden ja suositusten vahvistamistyötä tehdään parhaillaan valtakunnallisessa Turvallisen toimintaympäristön työryhmässä (2025-2027). Työryhmä on urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan perustama ja työryhmän puheenjohtajana toimii Olympiakomitea ja sihteerinä SUEK. Lisäksi mukana on 19 jäsentä, jotka työskentelevät vahvassa yhteistyössä urheilun psykososiaalisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Työryhmässä määritellään keskeiset toimenpiteet turvallisen toimintaympäristön edistämiseksi ja arvioimiseksi.
 
 
LÄHDEVIITTAUKSET
Viite 1: Olympiakomitea 2024. Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma: Vastuullisuus: Urheiluyhteison_vastuullisuusohjelma_pdf
Viite 2: IOC 2023. Framework for Safeguarding Athletes and Other Participants from Harassment and Abuse in Sport. IOC-OG-and-YOG-Games-Time-Safeguarding-Framework_231122_EN.pdf
Viite 3:Olympiakomitea 2025. Turvallinen toimintaympäristö. Turvallinen toimintaympäristö | Olympiakomitea
Viite 4: Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat ry 2025. Liikunta-alan ammattieettinen koodisto.