Miten sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaikuttaa liikunnan harrastamiseen ja liikuntapaikkarakentamiseen? Entä miten väestökehitys vaikuttaa seuratoimintaan tai erilaiset megatrendit huippu-urheiluun? Näitä ja monia muita kysymyksiä tarkastellaan valtion liikuntaneuvoston tilasto- ja ennustekatsauksessa.

Mikään ei ole varmaa paitsi muutos. Lähes yhtä varmaa on tulevaisuuteen liittyvä kasvava epävarmuus. Jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessakin on kyettävä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, joilla luodaan parempaa tulevaisuutta.

Onneksi muutoksen osalta kaikki ei ole epävarmaa. Digitalisaatio, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja polarisaatio ovat esimerkkejä keskeisistä kehityskuluista, joiden tiedämme muuttavan merkittävällä tavalla yhteiskuntaamme sekä samalla liikkumista, liikuntaa ja urheilua.

Yhteisellä ymmärryksellä kohti tulevaa

Liikunta-alan on tärkeä varautua aktiivisesti tulevaisuuteen, sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Meillä liikuntatoimijoilla tulisi olla yhteinen ymmärrys vähintään siitä, mistä olemme tulleet ja mihin eri suuntiin kehitys voi olla menossa, jotta osaamme varautua tulevaan. Hienoa olisi, jos meillä olisi lisäksi yhteisymmärrys toimista, joilla pääsemme toivottaviin tulevaisuuskuviin.

Ympäröivässä yhteiskunnassamme ja liikunta-alalla on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Tämän takia valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt liikunnan ennakointi- ja tulevaisuustyön. Työn tarkoitus on luoda yhteistä ymmärrystä käynnissä olevista muutoksista päätöksenteon tueksi sekä esittää konkreettisia toimenpiteitä positiivisiin tulevaisuuskuviin pääsemiseksi. Ennakointi- ja tulevaisuustyö on vielä kesken, mutta työn keskeiseksi tietopohjaksi on valmistunut laaja liikkumisen, liikunnan ja urheilun tilasto- ja ennustekatsaus.

Tilasto- ja ennustekatsaus kokoaa mennyttä ja katsoo tulevaan

Liikunta-alalla on nähty pitkään haasteena, että alaa koskeva tieto on hajallaan. Tilasto- ja ennustekatsaus vastaa pieneltä osin tähän haasteeseen. Katsauksessa kuvataan keskeisten yhteiskunnallisten muutostekijöiden sekä liikkumisen, liikunnan ja urheilun teemojen viimeaikaista ja tulevaa kehitystä sekä niiden vaikutuksia toimialaan. Katsauksessa ei tarkastella liikunta-alaa erillisenä saarekkeena vaan aktiivisena yhteiskunnan osana, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivään yhteiskuntaan. Katsaus ei luo vielä tulevaisuuden skenaarioita, joiden valmistelu on käynnistynyt loppuvuodesta 2025.

Liikuntaneuvoston ennakointi- ja tulevaisuustyön lisäksi katsausta voivat hyödyntää myös muut toimijat työkaluna ja keskustelupohjana, kun on tarve tarkastella ympäröivän maailman ja liikunta-alan muutoksia esimerkiksi osana omaa ennakointi- ja valmistelutyötä, muuta valmistelua ja päätöksentekoa, strategiatyötä tai vaikka puheenvuoroja ja uutisjuttuja kirjoitettaessa.

Tilasto- ja ennustekatsaus koostuu 11 osakokonaisuudesta ja 13 erillisestä esityksestä. Katsauksissa käydään läpi yhteiskunnallisia muutostekijöitä aina alue- ja yhdyskuntarakenteesta yleiseen talouskehitykseen sekä liikunnan osalta kehityskulkuja väestön liikkumisesta huippu-urheiluun.

Katsauksissa esitetään ensin mittaritietoa kunkin teeman kehityksestä. Havainnoissa kootaan yhteen mittareiden ja muiden lähteiden tietoa teemasta ja sen kehityksestä. Johtopäätöksissä esitetään näkemyksiä kunkin teeman kehityksen vaikutuksista liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun.

Erityviä mahdollisuuksia ja kaupallistumisen kasvua

Mitä tilasto- ja ennustekatsauksen johtopäätöksissä nousee esiin? Seuraavassa muutama maistiainen katsauksen johtopäätöksistä:

• Alueiden eriarvoisuus kasvaa: Kuntien, yritysten, urheiluseurojen ja muiden toimijoiden liikuntapalvelut ja -olosuhteet eriytyvät samalla, kun alueet ja kunnat eriytyvät toisistaan yhä voimakkaammin mm. väestö- ja elinkeinorakenteiden erilaisen kehityksen myötä. Paine suurimpien seutujen palveluille kasvaa, mutta samalla asukasmäärältään vähenevien alueiden palveluiden turvaaminen noussee yhä tärkeämmäksi kysymykseksi.
• Arkiliikkumisen eriytyvät mahdollisuudet: Mahdollisuudet kulkea työ-, koulu- ja asiointimatkoja kävellen tai pyöräillen parantuvat monilla alueilla tiivistyvän yhdyskuntarakenteen myötä. Toisaalta arkiliikkuminen voi myös monilla vähentyä, kun esim. työpaikat ja asuinpaikat sijoittuvat yhä kauemmaksi toisistaan ja kouluverkkoja tiivistetään.
• Taloudellinen eriarvioisuus haastaa: Taloudellinen tilanne haastaa yhä useamman mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilla, etenkin kun samaan aikaan myös harrastusten kustannuksetkin ovat nousussa. Haasteita kohdataan etenkin pienituloisissa, yhden aikuisen monilapsisissa perheissä.
• Tarve yhä kohdennetuimmille toimenpiteille: Eriarvoisuus ja polarisaatio kasvavat monilla eri mittareilla (talous, alueellinen eriarvoisuus, liikkuminen ja toimintakyky jne.). Monet henkilökohtaiset haasteet kasautuvat samoille ihmisille. Eri ikä- ja väestöryhmät myös arvostavat osin eri asioita elämässä, ja arvostukset voivat eriytyä entistä enemmän tulevaisuudessa. Tarvitaan yhä kohdennetumpia liikkumisen ja liikunnan palveluita sekä edistämistoimia.
• Ilmastonmuutos synnyttää ”voittajia” ja häviäjiä: Osa lajeista, toimijoista ja liikkujista kuuluu ”voittajiin”, kun esim. ulkoliikunnan mahdollisuudet pääosin paranevat keväisin, kesäisin ja syksyisin sekä joidenkin lajien (esim. golf, frisbeegolf ja jalkapallo) kaudet pidentyvät. Häviäjiä ovat talvilajit ja niiden toimijat, kun kaudet lyhentyvät ilmaston lämmetessä, kustannukset kasvavat, lumeen perustuvan liiketoiminnan riskit lisääntyvät jne.
• Perinteistä kansalaistoimintaa haastetaan: Seuratoiminnan rinnalla vahvistuu entistä monipuolisempi liikunnan kaupallinen tarjonta ja neljännen sektorin toiminta. Seuratoimintaa haastaa edelleen myös mm. aikainen drop out, vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan, vaatimustasojen ja osaamistarpeiden kasvu sekä yleinen kustannustason nousu. Seuratoiminnasta on tulossa yhä enemmän hyväosaisten toimintaa?
• Laajan olosuhdeverkoston ylläpito vaikeutuu: Nykyisen kaltaisen ja laajuisen liikuntapaikkaverkoston ja liikkumisen olosuhteiden ylläpitäminen vaikeutuu tulevaisuudessa mm. alueellisesti epätasaisen väestökehityksen, korjausvelan kasvun, kustannusten nousun ja julkisen talouden haasteiden myötä. Haasteita lisää palvelutarpeiden sekä harrastettujen liikuntalajien ja liikkumismuotojen kirjon kasvu.
• Kansainväliset megatrendit keskeisiä huippu-urheilun ajureita: Huippu-urheilun kehityksen vaikuttavat jatkossakin keskeisesti globalisaation, kaupallistumisen sekä valtioiden kasvava kiinnostuksen ja investointien megatrendit. Ne tulevat jatkossakin vaikuttamaan kansallisiin urheilujärjestelmiin ja ohjaavat niitä samankaltaisiksi, eriyttävät kaupallisen urheilun harrasteurheilun rakenteista sekä lisäävät vastakkainasettelua. Suomalaisen urheilun kansalliset toimintapolitiikat ja -mahdollisuudet ovat jatkossa entistä enemmän riippuvaisia kansainvälisistä linjauksista, toimintatavoista ja säädöksistä.

Tilasto- ja ennustekatsauksen on toteuttanut valtion liikuntaneuvoston sihteeristö. Katsausta on valmisteltu laaja-alaisessa yhteistyössä liikuntaneuvoston jaostojen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tutustu tilasto- ja ennustekatsaukseen täällä!