Rovaniemeläinen Hannu Manninen pääsi mukaan yhdistetyn maailmancupiin jo kaudella 1993–94. Erityiseksi vahvuudeksi osoittautui jo nuorena hiihtovauhti. Erinomaisesti nuorten MM-kilpailuissa menestynyt Manninen otti aikuisten sarjassa ensimmäisen maailmancupin voittonsa kaudella 1995–96.
Olympiadebyyttinsä hän teki jo 15-vuotiaana Lillehammerissa 1994 – kaikkien aikojen nuorimpana suomalaisena talvikisaurheilijana. Vuoden 1997 maailmanmestaruuskilpailuissa Mannisen saaliina oli joukkuekilpailun hopea, kuten seuraavan vuoden olympiakisoissa Naganossa.
Vuoden 2002 yhdistetyn joukkuekilpailuissa Manninen nousi Suomen joukkueessa olympiavoittajaksi. Kolmas olympiamitali, joukkuepronssi, tuli Torinon kisoissa 2006. Mannisen arvokilpailu-uraa sävyttääkin juuri joukkuemenestys: kauteen 2016–2017 mennessä hän on voittanut kolme olympiamitalia ja viisi MM-mitalia joukkuekilpailuista. Ainoa, mutta kirkas, henkilökohtainen mitali on vuoden 2007 sprinttikilpailun maailmanmestaruus.
Laajemman henkilökohtaisen arvokisamenestyksen sijaan Hannu Manninen on menestynyt poikkeuksellisen hyvin maailmancupissa. Manninen voitti yhdistetyn maailmancupin kokonaiskilpailun neljästi peräkkäin kaudesta 2003/04–2006/07. Osakilpavoittoja hänellä on 48. Lentäjäksi kouluttautunut Manninen osallistui PyeongChangissa 2018 jo kuudensiin olympiakisoihinsa, vaikka hän ehti lopettaakin urheilu-uransa kahdesti, ensimmäisen kerran 2008 ja toisen kerran vuonna 2011.
Hannu olympialaisissa
-
PyeongChang 2018Talviolympialaiset
-
Vancouver 2010Talviolympialaiset
-
Torino 2006Talviolympialaiset
Olympiapronssia joukkuekilpailussa.
-
Salt Lake City 2002Talviolympialaiset
Olympiakultaa joukkuekilpailussa.
-
Nagano 1998Talviolympialaiset
Olympiahopeaa joukkuekilpailussa.
-
Lillehammer 1994Talviolympialaiset