Urheilu-uran lopettaminen on aina tiukka paikka

Moni suomalainen talvilajien olympiaurheilija lopettaa hienon urheilu-uransa tänä keväänä. Urasiirtymä on ammatinvaihto. Uuteen ammattiin on mahdollisesti kouluttauduttava, eikä reitti työelämän huipulle ole heti selviö.

Kun on kerran menestynyt ja raivannut tiensä valioiden joukkoon, on hyvät edellytykset tehdä se toisessakin toimintaympäristössä. Aino-Kaisa Saarinen ilmaisi asian Ylen haastattelussa seuraavasti: ”Haluan työtä, jossa joutuu aikamoiseen liemeen, koska en ole tottunut päästämään itseäni helpolla. Jotain, jossa ollaan paineen alla, että saan kicksejä”.

Kaksoisuran mahdollistaminen on suomalaisen urheilun arvovalinta. Suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilujärjestelmän tavoitteena on, että kaikki urheilijat suorittavat toisen asteen tutkinnon. Sen jälkeen urheilijat voivat tehdä omaa kaksoisuraansa hyvinkin monella tavalla.

Urheilu ensimmäisenä ammattina

Menestyminen huippu-urheilussa vaikeutuu koko ajan ja päästäkseen aikuishuipulle on urheilijan tehtävä tinkimättömästi töitä monen vuoden ajan. Laittaessaan kaiken peliin urheilija tarvitsee lähipiirinsä tuen ja hyväksynnän. Urheilu on nähtävä ja ymmärrettävä työnä. Tehdessään urheilua työnä, urheilija tekee itseasiassa kaksoisuraa. Hän harjoittelee määrätietoisesti ja oppii samalla myös käsittelemään paineita, asettamaan tavoitteita, kehittämään pitkäjänteisyyttä ja kurinalaisuutta kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Olli Rehnin sanoin ”urheilu opettaa juuri niitä taitoja, joita työelämä vaatii”.

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen tukee tuloksen tekemistä

Päästäkseen maailman huipulle ja jaksaakseen tehdä vuosien työn, moni urheilija tarvitsee myös urheilun ulkopuolisia haasteita. Tämä korostuu erityisesti, kun ikää ja elämänkokemusta tulee lisää.

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen ei tarvitse olla toisen asteen jälkeen tutkinto-opiskelua korkeakoulussa. Se voi olla esimerkiksi opiskelua avoimessa korkeakoulussa tai räätälöityjä ratkaisuja ammatillisessa oppilaitoksessa. Tutkinto-opiskelijana urheilijan tulee rohkeasti rytmittää opiskelua urheilun ehdoilla, mikä voi tarkoittaa taukoja opiskelusta, jotta hän voi saavuttaa maailman huipun ja pysyä siellä. Rion olympialaisten finaalissa hypännyt kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä totesi, että ilman opintojen tuomaa tasapainoa elämään hän ei olisi kehittynyt olympiatasolle.

Exit-keskustelu

Urheilijan uran päättyessä on erittäin tärkeää, että valmentaja käy urheilijan kanssa ”loppukeskustelun”, jossa opitaan urheilijan kokemuksista ja samalla osoitetaan kiinnostusta urheilijan jatkosuunnitelmille sekä kunnioitetaan hänen panostaan huippu-urheilussa. Keskustelussa pyritään myös yhdessä löytämään tapoja, miten urheilijan osaaminen siirtyisi tuleville polville ja mikä olisi se tapa, jolla urheilija itse haluasi olla urheilussa mukana seura-, maajoukkue- tai olympiatasolla. Respect!

Tukea tarjolla

Suomen Olympiakomitean valtakunnallisen urheiluakatemia- ja valmennuskeskusverkoston huippu-urheilukoordinaattorit tukevat kilpa- ja huippu-urheilijoita urheilu-uran aikana ja sen päätyttyä.  Akatemioihin linkittyneet urheilupsykologian asiantuntijat ovat tarvittaessa urheilijoiden tukena. Suomen Olympiakomiteassa on korkea-asteen kaksoisuratiimi, johon kuuluvat Juha Dahlström, Katja Saarinen ja Jukka Tirri. Urasiirtymässä vertaistuki on erittäin tärkeää ja siksi Suomen Olympiakomitean kaksoisuratiimi on verkottanut eri toimijoita yhteen, jotta ne voivat yhdessä tukea urheilijoita menestyksekkäässä urassa urheilu-uran jälkeen. Mukana ovat muun muassa Adecco, URA-säätiö, Seuraavamaali ry, Suomen Olympiakomitean urheilijavaliokunta sekä jalkapallon ja jääkiekon pelaajayhdistykset.

Suomen Olympiakomitea toteuttaa Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) Athlete Career Programia (ACP) yhdessä Suomen Adeccon kanssa. Ohjelman avulla moni urheilija on saanut tukea sanottaessaan urheilusta opittuja taitoja; miten tuoda omia vahvuuksia esille ja erottua cv:n avulla työnhaussa.

Kirjoittaja Juha Dahlström on huippu-urheilukoordinaattori Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, kaksoisura-asiantuntija Suomen Olympiakomiteassa ja koripallovalmentaja Mäkelänrinteen lukiossa.

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Suomen Valmentajat ry:n Valmentaja-lehdessä 2/2018.