Kevyesti kellalleen – judo opettaa turvallisen kaatumisen taitoa
Tämä talvi on totisesti koetellut jokaisen tasapainoa ja kaatumisen taitoja. Ennakointi on asiantuntijan mukaan siinäkin a ja o. Judossa turvallinen kaatuminen on ihan perusjuttu, sitä opetetaan kaikille kiinnostuneille kaatumiskoulutuksissa, sanoo Judoliiton kouluttaja ja judoka Mikko Välimäki.
Tiiviissä, reilun tunnin kestävässä koulutuksessa harjoitellaan turvallista, ”kevyesti kellalleen” kaatumista. Aiemmin pääosin iäkkäiden koulutettavien rinnalle ovat nousemassa työikäiset, ja hyvä niin. Vuosittain kaatumistapaturman yhteydessä arvioidaan peräti 70 000 ihmisen joutuvan sairaalahoitoon. Yleisimpiä vammoja ovat ranteiden, kyynärpäiden ja pään vammat.
– Kaatumisen pelko ei saisi olla niin iso mörkö, että se pahimmillaan minimoi ulkona liikkumisen moneksi kuukaudeksi. Toinen iso kaatumisen riskitekijä liukkauden ohella on kiire, ja sitähän työelämässä riittää. Ympäristön huomioiminen ja hyvä tasapaino ovat myös tärkeitä asioita kaatumisen ennalta ehkäisyssä. Judon lisäksi monet muut lajit ja monenlainen liikunta vahvistaa hyvään tasapainoon vaadittavia keskivartalon lihaksia ja kehittää tasapainoelintä. Itse kaatuminen on kuitenkin sellainen taito, jonka judokat osaavat turvallisesti. Se on lajin harrastamisen edellytys. Näin ollen judon harjoitteista saa hyviä valmiuksia turvalliseen kaatumiseen. Kädet kroppaan kiinni, rennosti selälleen eikä lonkalleen tai käden varaan, kuvailee Välimäki.
Lajina Välimäki toteaa judon sopivan miltei kaikille. Monipuolisen lihaskunnon saavuttamisen ohella lajin iso etu on juuri tasapainon kehittäminen.
– Osa kaatumiskoulutusten tavoitteista on, että löydettäisiin omia liikunnallisia rajoja uudestaan. Ei kuperkeikan tekemisessäkään voi luottaa siihen, että kun sen on viimeksi kaksikymppisenä tehnyt, niin se kolmenkymmenen vuoden jälkeen sujuu yhtä hyvin.
Kaatumiskoulutusta, kamppailua ja itsepuolustusta TyKy-päivissä
Työpaikan lajivalikoimaan vaihtelua kaipaaville Välimäki kertoo osan judoseuroista tarjoavan lajikokeiluja työpaikoille esimerkiksi osana työhyvinvointi- tai työturvallisuusteemapäiviä.
– Muun muassa Turussa on saatu hyviä kokemuksia lajiin tutustumisesta ns. judon intensiivikurssin muodossa, jolta voi halutessaan jatkaa alkeiskurssille. Uudenlaisia avauksia edustaa myös Turun Judoseurassa kahden vuoden ajan pyörinyt Ansku Paavolaisen kehittämä Nicejudo. Osalla 16-55 -vuotiaiden naisten ”judollisessa jumpparyhmässä” on aikaisempaa judotaustaa, mutta osa on tullut lajiin pariin vasta Nicejudon kautta.
Jos pelkkä judo ei nappaa, Judoliiton koulutus- ja nuorisopäällikkö Katri Maijala kertoo monien judoseurojen järjestävän erilaisia kamppailu-, kaatumis- tai itsepuolustuspainotteisia TyKy-päiviä.
– Kamppailulajien kirjoa voi rinnastaa yleisurheiluun. Kamppailulajit ovat erilaisia, eivätkä kaikki lajit sovi kaikille, mutta jokaiselle löytyy jokin laji ainakin kokeiltavaksi. Kaatumiskoulutus palvelee hyvin lajiin tutustumista ja toimii hyvin myös fyysisesti tehokkaana liikuntatuokiona.
Maijala näkee myös, että urheilulajit, joissa kaatumisia saattaa tapahtua suorituksen epäonnistuessa, hyötyisivät judokoiden kaatumisosaamisesta.
– Esimerkiksi jalkapallossa on huomattu judossa vaadittavista fyysisistä ominaisuuksista ja taidoista olevan hyötyä. Turvallisen kaatumisen ja hyvän tasapainon lisäksi esimerkiksi lähikontaktin ottaminen toiseen pelaajaan on asia, jota harjoitellaan judokoiden pitämissä jalkapalloilijoiden oheisharjoituksissa.
Kelvolliseksi kaatujaksi voi ja kannattaa aina oppia, rohkaisee Välimäki.
Koulutettuja kaatumiskouluttajia on judoseuroissa vaihtelevasti. Kun kaatumiskoulutuksen tai TyKy-päivän järjestäminen kiinnostaa, ota yhteyttä paikalliseen judoseuraan tai Judoliitossa Katri Maijalaan katri.maijala@judoliitto.fi, 050 322 6090.
Kuva Apuvälinemessuilta