Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
24.08.2018 | Aktiivinen arki

Maastopyöräily vie isän ja pojan metsään

Riihilatu ry:n aktiivinen maastopyöräilyohjaaja ja neljäkymppinen perheenisä Ari Peltopuro kuvailee itseään maastopyöräilyn osalta myöhäisheränneeksi.

– Minulla oli nuorena oma maastopyörä ja lähes kaikki liikkumiseni paikasta toiseen tapahtui polkupyörällä, joten itse pyöräily muodostui minulle jo silloin elämäntavaksi. Mutta maastopyöräilyssä lajina minulla ei ollut ketään, joka olisi auttanut siinä eteenpäin tai keneltä pyytää apua vaikkapa pyörän korjaamisessa, Ari kertoo.

Noin 10 vuotta sitten ajatus uudesta maastopyörästä heräsi uudelleen ja toteutui. Omat nuoruudenhaasteet mielessään Ari halusi oppia lajista lisää ja löysi itsensä ohjaajakoulutuksesta ja sitä kautta yhä useammin myös Riihiladun maastopyörälenkkejä ohjaamasta. Viimeiset 5-6 vuotta Ari kertoo harrastaneensa lajia ”ajatuksella”.

Samanaikaisesti perheen esikoinen, nyt jo 7-vuotias Rasmus, opetteli pyöräilemään aivan kuten muutkin pienet ihmisen alut. Poikkeuksellista tosin moniin ikäisiinsä verrattuna on, että hän oppi ajamaan ilman apupyöriä jo 2-vuotiaana. Kun taidot karttuivat ja voimia tuli lisää, halusi Rasmus jo melko pian isänsä mukaan poluille.

– Alkuun ajoimme Rasmuksen kanssa lähialueen harjun polkuja vain 15 minuuttiakin kerrallaan ja se riitti oikein hyvin pienelle pojalle. Rasmusta ei haitannut, että kaupungin talot ja kadut olivat koko ajan näköpiirissä, se oli hänelle maastopyöräilyä. Lisäksi kun polku tuli pikkuhiljaa tutuksi, Rasmus oppi hienosti koko ajan lisää pyörän hallintaa, tuli onnistumisia ja motivaatio kasvoi, Ari muistelee.

Kun lähipolkuja oli koluttu riittävän pitkään, niin Ari kuin Rasmuskin halusivat kokeilla ajamista myös vähän kauempana ”oikeassa metsässä”. Ja näin pikkuhiljaa yhteiset lenkit ovat pidentyneet ja monipuolistuneet.

Perheeseen kuuluvat myös 3-vuotias pikkuveli Peetu ja äiti Minna.

– Minnasta oli hienoa, että harrastimme Rasmuksen kanssa yhdessä. Laji alkoi viedä aikaamme kuitenkin koko ajan enemmän, joten hänelle heräsi huoli, ettei kohta näe meitä juuri ollenkaan, Ari naurahtaa.

– Niinpä Minnakin päätti opetella maastopyöräilemään ja innostui siitä heti. Koska Peetua ei voinut jättää siksi aikaa yksin, kun muut ovat poluilla, hänet otettiin mukaan minun kyytiini lastenistuimessa ja näin voimme viettää aikaa koko perhe yhdessä.

Tämä poppoo nähdään monesti myös Riihiladun aloittelijoille suunnatuilla maastopyörälenkeillä.  Ari kertoo, että tämä herätti alkuun ihmetystä ja jotkut olivat jopa huolissaan, onko se lapsille turvallista.

– Tämä on kuitenkin ollut kaikkein paras tapa osoittaa osallistujille, että kyseessä todellakin on aloittelijoiden lenkki. Pieni lapsi lastenistuimessa ei voida mennä hurjia reittejä ja näin voidaan myös aikuisille osoittaa, että pyörän taluttaminen tietyissä tilanteissa on ihan sallittua tai jopa suotavaa.

Arin perheen esimerkin innoittamana Riihiladun lenkeille onkin pikkuhiljaa ilmaantunut myös muita lapsiperheitä. Näille perheille hän pystyy jakamaan omia kokemuksiaan ja myös vinkkamaan, miten yhdessä harrastaminen pysyy kaikille mielekkäänä.

– Kun lähdemme Rasmuksen kanssa pyöräilemään, menemme aina Rasmuksen ehdoilla, niin reitin kuin vauhdinkin suhteen. Varaamme myös luonnon ihmettelyyn aikaa ja meillä on aina pienet eväät mukana. Lapsen pitää saada keskittyä pyöräilyä ja aikuinen huolehtii kaikesta muusta, Ari korostaa.

– Ihmiset kuvittelevat myös, että meillä on jotenkin erityisen hienot varusteet. Emme kuitenkaan ole kikkailleet varusteilla, vaan Rasmus on pyöräillyt aivan tavallisella lasten pyörällä myös maastossa. Silloin jos hän on lähtenyt ohjaamilleni Riihiladun lenkeille mukaan, on hän saanut lainata yhdistyksen hankkimaa lasten fatbikea.

Arilta kysyttäessä, onko hänellä ja Rasmuksella tavoitteita lajin suhteen, on vastaus hyvin maanläheinen.

– Oma maastopyöräilyni on harrastelijan tavoitteellista maastopyöräilyä. Haluan kehittyä lajissa ja viedä sitä eteenpäin, mutta esimerkiksi kilpaileminen ei minua kiinnosta ja samanlaisena uskon Rasmuksen harrastamisenkin säilyvän ainakin toistaiseksi, Ari kuvailee.

Tosin Ari epäilee, että Rasmuksen kanssa lenkit pitenevät ja kunhan Peetu on liian iso kuljetettavaksi lastenistuimessa, koko perheen harrastaminen muuttaa jälleen muotoaan. Riihiladun toiminnassa Ari kuitenkin toivoo myös perheiden yhteisen maastopyöräilyn lisääntyvän. Se on monipuolista luontoliikuntaa, jota voi harrastaa jokaisen oman kunto- ja taitotasonsa mukaan eikä ole tiettyyn aikaan sidottua. Ja tietenkin parasta aikaa yhdessä.

Onko sinun lähipiirissäsi toimintaa, jossa eri-ikäiset liikkuvat yhdessä?
Anna vinkki siitä meille täällä.
Tutustu eri-ikäiset yhdessä liikkeellä kampanjaan ja sen julkaistuihin artikkeleihin.