Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
30.08.2018 | Seuratoiminta | Artikkeli

Kolmen sukupolven hevosharrastus. Eri-ikäiset yhdessä liikkeellä!

Pekkalan perhe viettää hevostallilla tai kilpailureissuilla kaiken vapaa-aikansa. Porvoolaisen perheen hevosharrastus sai alkunsa, kun perheen kaksi tytärtä aloittivat ratsastamisen yli kolme vuosikymmentä sitten. Heidän vanhempansa Eija ja Viljo oppivat hevosurheilun salat yhtä matkaa tyttöjen harrastuksen edetessä.

– Vanhempamme ottivat teltan sekä meidät lapset mukaan viikonloppuisin ja kuljimme kilpailemassa ympäri Suomea, muistelee tytär Minna Pekkala.

 

37-vuotiaalle Minna Pekkalalle kilparatsastus on jo taakse jäänyttä elämää. Nykyään hän toimii ratsastuksen opettajana tuleville alan ammattilaisille Harjun oppimiskeskuksessa Ravijoella. Lisäksi Minnalla on yksityisvalmennettavia. Minnan isosisko 41-vuotias Niina Holmberg on yksi hänen valmennettavistaan. Niina kilpailee II-tasolla omalla Mecenas-hevosellaan.

– Teen töitä Mecenaksen kanssa neljästi viikossa. Tuolloin treenaamme kilpailuun valmistavia harjoitteita, jotka sisältävät koulu-, kenttä- ja esteratsastusta, sanoo Niina Holmberg.

 

Hevonen tarvitsee liikuntaa joka päivä ja sen liikuttamiseen osallistuvat myös muut perheen jäsenet. 69-vuotias Viljo-isä taluttaa Mecenasta pitkillä metsälenkeillä ja 64-vuotias Eija-äiti ratsastaa sillä jonkin verran. Tämän lisäksi hevosharrastus antaa vanhemmille hyötyliikuntaa.

– Hoidamme hevosta, putsaamme tarhaa ja huollamme varusteita. Lisäksi Viljo nostaa raskaita puomeja, kun Mecenaksella on vuorossa esteratsastuspäivä, kertoo Eija Pekkala.

– Kilpailupäivänä isä on Mecenaksen kanssa odottelemassa seuraavan luokan alkua ja hoitamassa alkukävelyjä jopa kuuden tunnin ajan. Tuona aikana isälle kertyy jopa 20 000 askelta, päivittelee Niina.

 

Niina onkin sanonut, ettei vanhempien tarvitsisi enää lähteä jokaiselle hänen kilpailumatkalleen mukaan. Hän toivoo, että äiti ja isä pääsisivät jo vähän helpommalla.

– Haluamme ehdottomasti lähteä. Hevosharrastus on meille elämäntapa, joka on antanut meille liikunnan ja ulkoilun lisäksi ystäviä ja hienoja kokemuksia, vannovat vanhemmat yksimielisesti.

 

Minna kertoo kiittävänsä vanhempiaan, että he ovat mahdollistaneet heille tämän rakkaan harrastuksen. Kahden lapsen ratsastustunnit 2-3 kertaa viikossa söivät perheen rahavaroja. Kun siihen tulee päälle vielä kilpailureissut ja hevonen, ei perheen rahoille ole tarvinnut muuta käyttöä keksiä.

– Kaikki aika ja rahat ovat tähän menneet, mutta päivääkään emme vaihtaisi pois. Olemme saaneet viettää harvinaisen paljon aikaa yhdessä perheenä, lisäävät vanhemmat.

 

Hevonen ei pärjää yksin, vaan tarvitsee aina ympärilleen tiimin. Porvoon PR-yksityistallilla asuvan Mecenaksen tiimiin on liittynyt myös Pekkaloiden kolmas sukupolvi. Minnan 5-vuotias Aada-tytär ratsastaa jo isoilla hevosillaja kulkee mukana kilpailumatkoilla hoitamassa Mecenasta. Aika näyttää kuinka pitkälle Aadan ratsastusharrastus kantaa, mutta ainakin hän saa kokea hienoja hetkiä perheen yhteisen harrastuksen parissa.

 

Onko sinun lähipiirissäsi toimintaa, jossa eri-ikäiset liikkuvat yhdessä?
Anna vinkki siitä meille täällä.
Tutustu eri-ikäiset yhdessä liikkeellä kampanjaan ja sen julkaistuihin artikkeleihin.