Hyvä valmentaja kasvattaa urheilijaa myös ajattelemaan

Nuori urheilija tarvitsee tuekseen osaamista ja ammattimaista valmennusta. Nuoren urheilijan hyvä päivä on kokonaisuus, jossa yhteistyön kodin, koulun ja seurojen välillä on toimittava. Näin mahdollistetaan kehittyminen urheilijana ja menestyksen tavoittelu tulevaisuudessa. Valmentajapalkkatuen avulla valmennusprosessiin saadaan lisää laadukasta tekemistä.

Hyvä valmennus on urheilijalähtöistä toimintaa, jossa valmentajan tärkein tavoite on auttaa urheilijaa löytämään, kehittämään ja käyttämään omia voimavarojaan. Urheilija osallistuu valmennusprosessin kaikkiin vaiheisiin: suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Näin hän kasvaa vastuuseen omasta tekemisestään ja hänellä on vahva omistajuus urheilustaan. Tärkeää on siis valmentaa myös urheilijan mieltä ja innostaa häntä kehittämään itseään. Motivoituakseen urheilijan täytyy tietää, mitä harjoituksissa harjoitellaan ja miksi se on oman kehittymisen kannalta tärkeää. Nuoren urheilijan kohdalla hyvä valmennus ohjaa häntä innostuksesta intohimoon, monipuolisista liikuntataidoista vahvoihin lajitaitoihin, hyvästä harjoitettavuudesta systemaattiseen harjoitteluun ja urheilullisesta elämäntavasta terveeksi urheilijaksi – kasvattaa häntä urheilijaksi.

Valmennusosaamisen ammattilaisia on Suomessa liian vähän suhteessa urheilua harrastavien määrään. Valtaosa valmentajista työskentelee urheiluseurojen palveluksessa ja työsuhteet ovat keskittyneet muutaman suurimman lajin valmennukseen. Ammattimaisen valmennuksen puute onkin yksi eniten kritisoituja asioita nuorten urheilussa.

Urheiluyläkoulutoiminnassa myös seurojen valmentajat ovat olennaisessa roolissa. Liikunnan lisääminen koulupäivän yhteyteen tarkoittaa myös valmennuksen ja valmentajien tuomista osaksi kouluyhteisöä.

– Viesti paikallisilta toimijoilta on ollut, että urheiluyläkoulutoiminta on lisännyt seurojen ja koulujen yhteistyötä. Yhteistyössä toimitaan urheilijan parhaaksi ja ajatellaan asioita yhdessä, kokonaisuutena ja urheilijan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Nuoren urheilijan kannalta on tärkeää, että kaikki yhteistyön osapuolet, koti, koulu ja seura, pelaavat hyvin yhteen ja ovat tietoisia toistensa roolista. Näin saadaan rakennettua nuoren urheilijan hyvä päivä sellaiseksi, joka tukee ja mahdollistaa urheilijana kehittymisen, kertoo Olympiakomitean valmennusosaamisen asiantuntija Pia Pekonen.

Liikunnanopettajat ovat merkittävä voimavara urheilulle, koska he tuovat mukaan valmennuksellisten sisältöasioiden lisäksi oman pedagogisen osaamisensa. Yleisvalmennuksen opettaja ja valmentaja Ville-Pekka Vuorento Pukinmäenkaaren peruskoulusta kertoo yläkoululaisten valmennuksesta:

– Yleisvalmennuksessa tehdään huoltavia harjoitteita, kehitetään liikkuvuutta ja parannetaan keskivartalon hallintaa. Näiden harjoitteiden avulla vaikutetaan siihen, että nuorilla urheilijoilla olisi hyvät urheilulliset valmiudet sekä enemmän terveitä harjoittelupäiviä. Varsinaiset kovat kehittävät harjoitukset tehdään seuroissa ja omissa harjoituksissa. Urheiluakatemian valmentajapalkkatuen avulla saimme lisää monipuolista valmennusta koulupäivien yhteyteen sekä mahdollisuuden toteuttaa yksilöllisempää valmennusta, kertoo Vuorento.

Pukinmäenkaaren koulu on urheiluyläkoulu, joka yhteistyössä viiden lajin kanssa toteuttaa urheiluvalmennusta. Yleisvalmennus on tarkoitettu kaikkien lajien urheilijoille ja koulussa on noin kymmenen eri lajin nuoria.

Kasva urheilijaksi -harjoituskirjat tukevat valmentautumista

Osana valmennusta on yläkouluikäisille laadittu Kasva urheilijaksi -oppisisällöt, joiden avulla tuetaan nuoren urheilijan kokonaisvaltaista kehittymistä. Urheilijan elämäntaitojen, terveyden, unen ja levon, ravinnon, psyykkisten taitojen ja muiden teemojen kautta rakennetaan nuoren valmiuksia ottaa vastuuta omasta elämästään sekä yhdistää koulunkäynti ja urheilu tasapainoisella tavalla arjessa. Kasva urheilijaksi -harjoituskirja on työkalu urheilijan paremman arjen rakentamiseen niin oppilaille itselleen kuin myös kodeille, seuroille ja valmentajille.

Kasva urheilijaksi -materiaalit on laadittu laajan asiantuntijajoukon yhteistyöllä. Mukana ovat olleet mm. Olympiakomitean ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn asiantuntijat.

Valmentajapalkkatuella lisää ammattimaista valmennusta yläkouluihin

Urheiluyläkoulukokeilun toinen lukuvuosi on käynnissä. Tavoitteena on rakentaa Suomeen uusi urheiluyläkoulumalli, jossa kouluviikon aikana mahdollistetaan oppilaille kymmenen liikunta- ja urheilutuntia. Tavoitteellisesti urheileva nuori saa ohjausta myös elämäntaitojensa kehittämiseen, sekä valmiuksia opintojen ja urheilun yhdistämiseen.

Tätä tavoitetta tukemaan on Olympiakomitea kehittänyt uudenlaisen yritysyhteistyömallin. Yritysten tuella on viime keväänä pystytty ensimmäistä kertaa jakamaan paikallisille urheiluakatemioille tukea valmentajien palkkaukseen. Tuen avulla on saatu lisää ammattimaista valmennusta yläkouluikäisille urheilijoille ja pystytty luomaan jopa kokonaan uusia työpaikkoja.

Valmentajapalkkatukeen kuuluu olennaisesti myös valmentajien kouluttaminen ja ammattitaidon lisääminen. Ammattimainen valmennus paitsi lisää urheilun harrastamisen turvallisuutta, se mahdollistaa myös huippu-urheilumenestyksen tavoittelun tulevina vuosina. Eri alojen asiantuntijoita halutaan vahvemmin mukaan valmennusprosesseihin niin urheilijoiden kuin valmentajien tueksi.

– Kun eri alojen asiantuntijaverkostoja linkitetään yhteen valmentajaverkostojen kanssa, osaaminen lisääntyy puolin ja toisin, toteaa Pekonen.

Artikkelin kuvassa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean valmennuspäällikkö  Mika Saari ja Olympiakomitean valmennusosaamisen asiantuntija Pia Pekonen.