Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
Blogi
08.12.2020 | Huippu-urheilu | Blogi

Robert Päkk: Pää johtaa urheilijan kroppaa

Huippu-urheilussa eletään aikaa, jossa urheilijoita seurataan enemmän kuin koskaan. Näkyvyys, sosiaalinen media, kova kansainvälinen kilpailu, vertailu nykyhetkeen sekä menneisiin aikoihin ja kaiken tämän luoma ulkoinen paine yhdessä urheilijan omien tavoitteiden kanssa rasittavat urheilijan mieltä. Paineensietokyky on ratkaisevassa roolissa ja jos se ei ole kunnossa tai kontrollissa, ei urheilijan mielikään voi hyvin.

Psyykkisen puolen tärkeyttä on haastavaa määritellä mitattavaksi. Kun urheilijoilta kysytään, miten iso vaikutus psyykellä on heidän omassa lajissaan, vastausten skaala on kaikkea 5–90 prosentin väliltä. Psyykkinen puoli on kuitenkin osa-alue, joka vaikuttaa tuloksentekoon ja hyvinvointiin laajemmassa kuvassa. Monia muita asioita on helppo mitata mittanauhalla, sekuntikellolla tai osumatarkkuudella, pistekeskiarvoilla tai maaleilla. Pää johtaa kuitenkin urheilijan kroppaa, joka suorittaa näitä mitattavia ja näkyviä asioita.

Usein kuulee sanottavan, että urheilijan on ”suljettava pois mielestä ajatuksia ja tunteita”. Kukaan ihminen ei pysty poissulkemaan loputtomasti asioita. Jos urheilija on urheilu-uran aikana poissulkenut tunteita ja ajatuksia, ikään kuin pullottanut ne ja laittanut korkin päälle, niin uran loppuessa ne viimeistään nousevat esiin.

Huippu-urheilu vaatii korkealle tähtäämistä, tavoitteiden asetantaa ja usein epäonnistumisten käsittely on avainasemassa. Somessa onnistumisia on kyllä helppo juhlia, mutta epäonnistumisia on vaikeampaa tuoda esiin. Urheilijan on hyvä opetella sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin. Vaikka tänään kaikki olisi hyvin, niin urheilijalla olisi oltava erilaisia suunnitelmia ja työkaluja, jos huomenna onkin vähän vaikeampi päivä.

Tuki entistä lähemmäksi urheilijoita

Huippu-urheilussa vammojen ennaltaehkäisy on ensisijaisen tärkeää, mutta urheilupsykologia tai psyykkistä valmentajaa lähestytään tällä hetkellä usein vasta kun on jo olemassa ”ongelma”. Tähän tulisi saada muutos. Tiedämme, että urheilijat eivät aina uskalla tulla puhumaan tai välttämättä tiedä, mistä ja miten apua ja tukea on saatavilla.

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä on tehty työtä urheilijoiden psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi vuodesta 2013 alkaen. Tämän työn keskiössä on osallistuva asiantuntijatoiminta urheilijan päivittäisessä arjessa. Työ on edennyt vauhdikkaasti, mutta paljon tehtävää on vielä jäljellä. Kehitämme järjestelmää entistä paremmaksi ja haluamme tuoda avun sekä tuen yhä lähemmäksi urheilijoita. Tämän tavoitteen parissa toimii laaja asiantuntijaverkosto urheiluakatemioissa ja valtakunnallisissa valmennuskeskuksissa kautta maan.

Huippu-urheiluyksikön johtaman ja koordinoiman järjestelmän lisäksi tarvitsemme koko urheiluyhteisön tukea. On meidän kaikkien yhteinen asiamme luoda ilmapiiri, jossa urheilija uskaltaa kertoa ja kysyä apua. Yhdenkään ihmisen ei tulisi joutua arvostelun kohteeksi sen takia, että nostaa esiin kohtaamiaan vaikeuksia. Usein urheilijat eivät uskalla tuoda vaikeuksia tai haasteita esiin sen takia, että niiden esiintuomista pidetään urheilumaailmassa heikkoutena. Mielenterveys ja hyvinvointi ovat juuri nyt korona-aikaan esillä entistä enemmän – joten uskalletaan puhua, kysyä ja ollaan valmiita kuuntelemaan.

Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset (aukeaa uuteen ikkunaan)

Liikuntatieteellisen seuran 8.12.2020 julkaisema Miten huippu-urheilijan mieli voi? -tutkimusraportti (PDF)

Robert Päkk

vastuuasiantuntija

psyykkinen valmennus

0405496311