Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Manageri, tuomari ja maailmanmestari – Kansainvälisen lajiliiton puheenjohtajasta Satu Järvelästä on moneksi

Satu Järvelä on todellinen lumilautailun monitaituri: meriittilistalta löytyy niin maailmanmestaruus kuin lajin kansainvälisen kattojärjestön puheenjohtajan pestikin.

Järvelä liittyy Zoom-puheluun vanhempiensa kodista. Kotona on sattunut vesivahinko ja koko asunto laitettu pakettiin ja varastoon pika-aikataululla. Järvelä kuvaa tapahtunutta ”oikein kunnon marraskuun episodiksi”. Työt on tehty ja tulipalot sammutettu keskellä yötä.

Järvelän työ pyörii vahvasti lumilautailun parissa, sillä hänet valittiin vuonna 2018 lumilautailun kansainvälisen kattojärjestön World Snowboard Federationin presidentiksi.

– Olin tietysti todella otettu nimityksestä ja myös ensimmäinen nainen tällaisessa uudessa pestissä. Vaikka neiti-ihminen olenkin, niin usein rouva presidentiksi kyllä kutsutaan, Järvelä nauraa.

Järvelä oli toiminut jo monta vuotta arvostetun Ticket To Ride -lumilautakiertueen hallituksessa, mutta kun puhe TTR:n ja World Snowboard Federationin yhdistymisestä alkoi ja kaksi hallitusta ja järjestöä oli saatettava yhteen, Järvelälle ehdotettiin uuden järjestön puheenjohtajuutta.

– Minulle tultiin puhumaan, että mietihän missä kaikessa olet ollut mukana ja mitä kaikkea olet tehnyt. Tunsin laskijat ja lajin eri tasot, sillä olin ollut myös tuomaroimassa ja järjestänyt tapahtumia sekä nuorten lumilautaleirejä.

Lumilautailusta unelmien managerointitoimistoon

Järvelän taival lumilautailun parissa alkoi jo vuonna 1991. Järvelä eteni ”sunnuntailaskijasta” nopeasti kilpailuihin, niistä juniorimaajoukkueeseen ja ikäluokan maailmanmestaruuskilpailuihin. Junioreiden MM-kisoista tarttui mukaan koko aikuisiän kantanut lumilautamerkin tuki, kun Burton otti nuoren suomalaisen tiimiinsä.

– Lähdin maailmalle nuorena ja aika oli todella erilainen! Ei ollut puhelimia, faksit tuli kotiin ja kisakutsut kirjeinä, Järvelä naurahtaa.

Järvelä voitti ensimmäisenä suomalaisena lumilautailun maailmanmestaruuden vuonna 1995. Lumilautailun ympärillä kaikki tuntui tapahtuvan huumaavalla vauhdilla: 90-luvulla elettiin lajin kulta-aikaa ja noususuhdannetta. Laji kehittyi ja sai olympiastatuksen Naganossa 1998, jolloin myös naiset saivat ensimmäistä kertaa oman turnauksena olympiajääkiekkoon. Järvelän oma lumilautaura loppui jo melko nuorena vuonna 2002, jonka jälkeen hän haki lukemaan merkonomiksi.

– Tein siellä lopputyön, jonka nimi oli Unelmien managerointitoimisto. Se on vieläkin tallessa ja pitäisi ottaa se taas uudestaan esiin ja katsoa, mitkä siellä ovat niitä unelmien pieniä asioita.

Unelma managerointitoimistosta realisoitui kuitenkin vasta vuosia myöhemmin, kun lumilautailijat alkoivat kysellä Järvelältä ja Noora Vihervaaralta, voisivatko he auttaa heitä. Sattumusten kautta toimiston ensimmäiset asiakkaat olivat Enni Rukajärvi ja Roope Tonteri.

– Harvoin tietysti ihan noin käy, että uusi toimija saa heti alkusoittoon noin kovanluokan tulevat tähdet asiakkaiksi.

Kun toimisto oli pystyssä, hakeutuivat Järvelä ja yhtiökumppani Vihervaara Vierumäelle manageroinnin peruskurssille vahvistamaan omaa näkemystään ja osaamistaan. Kurssilta löytyi myös hyvä verkosto, jonka kautta kaksikko liittyi Suomen Urheilumanagerit ry:seen. Nykyään Järvelä on ry:n varapuheenjohtaja.

Uuden aikakauden alku

Ison kansainvälisen kattojärjestön puheenjohtajuus oli uuden aikakauden alku myös Järvelälle. Järjestön toimintakenttä on laaja, sillä se vastaa huippu-urheilun ulkopuolella lähes kaikesta: lajin kehittämisestä, nuorista, amatööriurheilusta, ruohonjuuritasosta sekä koulutuksista.

Kahden ison toimijan yhteen saattaminen ei tietenkään ole sujunut ilman kipuiluja. Ensin oli tuotava kaksi eri tavalla toiminutta hallitusta yhteen ja yhteisten työtapojen äärelle. Vanhojen kaunojen ja politiikan poissuodattamisessa kesti aikaa. Haasteita asetti myös kulttuurilliset erot ja hallitusten jäsenten sijainti ympäri maailmaa.

– Mietin välillä näitä yhteentörmäyksiä katsellessa, että Suomessa tuollaisesta olisi saanut jo kenkää.

Järvelä uskoo, että moni maa ja erityisesti niiden miespuoliset jäsenet ajattelivat etukäteen hänestä, että hän olisi helposti vietävissä ja muokattavissa.

– Monet illat olemme vääntäneet, mutta nyt se alkaa jo kantaa positiivista tulosta. Ehkä he tajusivat jo, etten ole marionetti. Minulla on omat mielipiteet ja olen valmis pitämään kiinni myös omista visioistani.

Suurimpina johtamisen oivalluksinaan Järvelä pitää selkeitä visioita, työryhmiä ja sitä, että mieluummin pyytää kuin käskee. Sinne-tänne-sinkoilun sijaan järjestössä valitaan jäsenten kuulemisen pohjalta vuositasolla yksi isompi projekti, jota edistetään järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti työryhmissä. Sen rinnalla viedään eteenpäin pienempiä asioita.

Ilman tukea Järvelän ura lumilautailun parissa olisi saattanut tyssätä nopeastikin. Merkonomiksi valmistumisensa jälkeen Järvelä pääsi lumilautakisojen tuomariksi ja tuomaroi kilpailuja monta vuotta ennen kuin tuli raskaaksi.

– Itse ehdin jo ajatella, että tässähän tämä ura nyt oli. Burtonilta sanottiin kuitenkin jo silloin, etteivät he usko lasten saamisen olevan uran loppu. He halusivat puskea minua eteenpäin ja näyttää, että on uusia ja erilaisia tapoja tehdä töitä. Burton mahdollisti ja maksoi lapsen ottamisen mukaan tuomarointireissuille ympäri maailmaa.

Järvelä pitääkin myös tärkeänä, että World Snowboard Federation tukee ja järjestää erilaisia projekteja pelkästään naisille esimerkiksi alkamassa olevien tuomarikoulutuksien merkeissä.

– Tiedän itsekin, minkälaisen työn on vaatinut puskea itsensä naisena tälle tasolle. Kaikki eivät jaksa sitä matkaa. Näillä projekteilla siitä yritetään tehdä vähän helpompaa ja saada lisää naisia sekä miehiä eri ammatteihin lumilautailun pariin.

 

Suomen Olympiakomiteassa on parhaillaan käynnissä kaksi johtajuuteen liittyvää koulutushanketta. Molempien koulutusten tavoitteena on vahvistaa liikunnan ja urheilun parissa toimivien naisten johtamisosaamista sekä kannustaa heitä hakeutumaan urheilun johtotehtäviin. Johtaa kuin nainen -koulutuksen kohderyhmänä ovat liikunnan ja urheilun valtakunnallisten tai kansainvälisten järjestöjen johtotehtäviin tähtäävät naiset.

Lisää liikettä pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     op_logo_vasen_negatiivi_comporessed
Huippu-urheilun pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     finnair_logo_white_compressed

                                
                                     icepeak-logo-text-rgb-white_compressed

                                
                                     toyota_v_white_rgb

                                
                                     Aava Virta logo nega

                                
                                     Energiayhtiö St1:n logo