Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
Blogi
19.02.2021 | Blogi

Marko Viitanen: Lasten ja nuorten elämä ilman urheilua – ihan mahdoton mielikuva

Vanha ajatus siitä, että jonkin asian merkityksen todella ymmärtää vasta, kun sen menettää, se on vaarassa tai rajoitettua, on jälleen todistettu. On ollut hienoa huomata, kuinka ikävän kriisin keskellä lasten ja nuorten urheiluharrastusten merkitys on noussut mediassa pääotsikoiksi sekä lukuisten ohjelmien, blogien ja podcastien teemaksi. Kannanottoja on esitetty niin hallituksen iltakoulun kuin hyvinvoinnin ja terveyden huippuasiantuntijoiden toimesta.

Urheiluharrastusten ja liikunnan tarve on kriisin myötä noussut vahvasti esiin. Harrastamisen ja liikunnan hyödyt yksilön arkeen ja hyvinvointiin ovat kiistattomat. Puhuttaessa lasten ja nuorten harrastustoiminnasta, puhutaan suurista määristä liikkuvia lapsia ja nuoria. Yli 2/3 lapsista ja 1/3 nuorista on mukana noin 9 000 seuran toiminnassa. LIITU-tutkimuksen (2018) mukaan 9-vuotiaista lapsista lähes 90 % on mukana jonkin urheiluseuran toiminnassa. Korona-ajan harrastusrajoitukset ovat siis koskettaneet valtavaa harrastaja- ja seuratoimijajoukkoa.

On ollut mahtavaa huomata, miten seuratoimijat ovat toteuttaneet turvallisen harrastamisen ratkaisuja. Lajit ja Olympiakomitean toimijat ovat yhdessä käyneet haasteiden kimppuun. Samalla kuntien avaintoimijat ovat lähentyneet urheilun toimijoiden kanssa. Yhteistyön henki on noussut uusiin mittasuhteisiin. Lasten ja nuorten harrastamista on puolustettu isolla tunteella ja tahdolla – vastuullisuus huomioiden.

Urheilevat lapset ja nuoret osoittaneet vahvuutta haastavassa tilanteessa

Urheilevat lapset ja nuoret oppivat harrastuksen parissa kasvun asennetta, sinnikkyyttä ja joustavuutta monenlaisiin tilanteisiin. Parhaimmillaan urheilu antaa iloa ja onnistumisia, mutta myös erilaisten haastavien tunteiden – kuten jännityksen, harmituksen ja väsymyksen – selvittämisen taitoja. Valmentajat ja vanhemmat ovat näiden tunteiden käsittelyn tukena avainasemassa harrastuskavereiden lisäksi. Juuri nyt näitä tunteiden käsittelyn taitoja ja inhimillisyyttä tarvitaan toden teolla. Positiiviset tunnekokemukset ja muistot on hyvä pitää mielessä, jotta myös vaikeammat aiheet ovat helpompia käsitellä. Vuorovaikutuksen kanava tulee pitää auki haastavinakin hetkinä.

Urheiluharrastuksen kautta opitaan paljon itsensä johtamisesta ja tavoitteellisuudesta, jolloin myös optimistinen ote elämästä ja omasta itsestä vahvistuvat. Tavoitteita ja tekemistä on pitänyt määritellä poikkeusajalle uudelleen hyvinkin nopealla tahdilla sekä epävarmuutta sietäen. Käytännössä tämä on tarkoittanut poikkeavan paljon omatoimista harjoittelua esimerkiksi fysiikkatreenien muodossa. Omasta itsestä ja hyvinvoinnista on pitänyt huolehtia uudella tavalla, joka on puolestaan lisännyt harjoittelua yksin tai kavereiden kanssa. Toivottavasti tällaiset hyväksi koetut tavat jäävät pysyviksi.

Harrastuksen parissa toimivat valmentajat ja muut aikuiset toimihenkilöt muodostavat yhdessä tukiverkoston, jonka arvo perheiden apuna on ollut vallitsevan kriisin aikana suuri. Poikkeusaikana toteutetut etä- ja turvallisuusrajoituksin järjestetyt live-treenit ovat nousseet erityisen merkittäviksi. Valmentajan ja muiden aikuisten välittävä ote, ryhmästä huolehtiminen ja turvallisuutta edistävät ratkaisut ovat osaltaan lähentäneet eri tahoja. Seurojen järjestelyt ja toimintamallit ovat keränneet perheiltä kiitosta läpi poikkeusajan – perheiden omaa tukea ja kannustusta unohtamatta.

Urheilu on rakentanut meille kasvun asennetta ja kärsivällisyyttä. Nyt meidän jokaisen tulee hyödyntää näitä oppeja kohdistaessamme katseet kohti tulevaa. Tehdään sitä, mikä on mahdollista ja tsempataan me sporttiväki myös muita yli henkisten haasteiden.

Ollessani hiihtolenkillä kuulin erään äidin kannustavan lastaan ylämäessä. Lempeään äänensävyyn äiti totesi: ”Jaksamme vielä, matkaa on enää vähän jäljellä.” Itse uskallan jo unelmoida siitä, että pian lasten ja nuorten harjoitukset, kilpailut ja leirit palaavat jälleen normaaliksi osaksi seurojen toimintaa. Tästä huolimatta, hiihtoladun kohtaamista lainatakseni; vielä pitää hetki jaksaa. Onneksi valoa on jo nähtävissä.

Lue lisää lasten ja nuorten harrastamisesta

Liikunnan iloa, ryhmässä tekemistä, yhteisiä onnistumisia – harrastukset osa kasvutarinaa

Urheilupsykologi Tatja Holm: Lapsuuden ja nuoruuden harrastus tarjoaa parhaimmillaan eväitä koko elämälle

OlympiaCastin vieraana Marko Viitanen: Ymmärretäänkö harrastamisen merkitys viimein?

Seurojen ja kuntien yhteistyö harrastamisen Suomen mallin edistämisen avaintekijä