Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
19.02.2021 | Seuratoiminta

Valmennuslinjaus luo yhteisiä periaatteita

Keväällä 2020 julkaistu Olympiakomitean valmennuslinjaustyökalu on tarkoitettu seurojen ja lajien valmennuksen tueksi. Työkalu on rakennettu yhteistyössä Olympiakomitean seura- ja valmennustoiminnan asiantuntijoiden sekä lajiliittojen kanssa.

Suomen Hiihtoliiton Suomalainen latu – tieto ja taito. Sisu. -seurawebinaarissa käsiteltiin maastohiihtovalmennuksen ja -harjoittelun suuntaviivoja. Maastohiihto on lajina elänyt lähivuosina muutosten vaihetta. Valmennukseen ja harjoitteluun kohdistuneet muutokset heijastuvat erityisesti lasten ja nuorten harjoitteluun.

Maastohiihtovalmennuksen suuntaviivojen päivittämisen tavoitteena on luoda lajin sisälle malli, joka tukee valmentajien, ohjaajien, vanhempien ja seuratoimijoiden työtä lajin parissa lasten ja nuorten harjoittelusta huippuvaiheeseen.

Vuokatti-Rukan Urheiluakatemian valmentajana työskentelevä Jussi Simula käsitteli puheenvuorossaan hiihtovalmennusta 11–16-vuotiaiden sekä aikuisten ikäryhmissä. Simula nostaa esiin lasten ja nuorten liikunnan vähenemisen olevan tällä hetkellä merkittävä ilmiö. On tärkeää pohtia sitä, miten saadaan nuorille riittävästi liikuntaa ja tekemistä harjoitusten ulkopuolella. 11–16-vuotiaalla liikunnan kokonaismäärän tulisi olla viikoittain yli 20 tuntia.

– Tässä ikävaiheessa lapset ja nuoret harjoittelevat viikossa viidestä seitsemään kertaan. Vaikka jokainen harjoitus kestäisi kaksi tuntia, ei viikoittainen kokonaisliikuntamäärä tästä huolimatta täyty. Ison osan liikunnasta pitäisi tulla lapsen ja nuoren arjesta, koulusta, peleistä ja leikeistä, Simula avaa.

Valmennuslinjausten laadintaan osallistettava mahdollisimman laaja joukko

Olympiakomitean laatimaa valmennuslinjaa tilaisuudessa esitteli Olympiakomitean lasten liikunnan ja urheilun asiantuntija Marko Viitanen.

Valmennuslinjaa voidaan verrata koulumaailman opetussuunnitelmaan. Tavoitteet harrastamisen ja urheilun polulla tulee luoda selkeiksi eri kehitysvaiheet ja -taso huomioiden. Yhteisten periaatteiden ja toimintatapojen löytäminen on urheiluseuroissa tärkeää.

– Valmennuslinjan laadinnassa tulee huomio kohdentaa linjausten laadintaprosessiin, seuran arvoihin ja seurakulttuuriin sekä valmennuksen eettisiin linjauksiin. Kun valmennuslinjaa laaditaan, on prosessiin osallistettava mahdollisimman laaja joukko mukaan. Tämä edistää yhdessä luotujen arvojen toteutumista käytännössä, Viitanen taustoittaa.

Kehityksen ja innostuksen seuraaminen tärkeää

Maastohiihdon valmennukseen liittyvät muutokset painottuvat erityisesti nuorten harjoittelussa nopean voimantuoton, elastisuuden ja taitotason kehittämiseen. Myös kuormituksen vaihtelu on harjoittelukaudella merkittävää.

Vaikka harjoittelua tulee toteuttaa progressiivisesti aina lapsuudesta huippuvaiheeseen, korostuu lapsilla ja nuorilla tekemisen mielekkyys.

– Lasten ja nuorten harjoittelussa luodaan pohjaa myöhemmälle mahdolliselle huippuvaiheen tekemiselle. Jotta jaksaa pitkään, tulee tekemisen olla myös mukavaa, Simula toteaa.

Viitanen näkee, että kehityksen ja innostuksen seuranta on toiminnan jatkuvuuden kannalta lapsilla ja nuorilla merkittävää. Kun tekeminen muuttuu tavoitteellisemmaksi korostuvat puolestaan yhteiset linjaukset.

– Yhteiset valmennuslinjaukset ovat tässä vaiheessa erityisen tärkeitä. Yhteiset toimintatavat, tavoitteet ja säännöt luovat tavoitteelliseen harjoitteluun tähtäävästä siirtymäprosessista kaikille selkeän ja reilun, Viitanen summaa.

Tutustu Valmennuslinjaan lisää täältä.