Urheilupsykologi Tatja Holm: Lapsuuden ja nuoruuden harrastus tarjoaa parhaimmillaan eväitä koko elämälle

Keskustelu lasten ja nuorten harrastustoiminnan ympärillä on käynyt kiivaana. Harrastustoiminnan avaamista on läpi poikkeusajan puollettu, toisinaan vastustettu. Suomessa toimii noin 9 000 urheiluseuraa, joiden harrastustoiminnassa on mukana suuri määrä lapsia ja nuoria. Mitä tämä lasten ja nuorten harrastustoiminta oikeastaan onkaan? Entä millaisia vaikutuksia sillä on lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin?

Tatja Holm on sertifioitu urheilupsykologi. Holmin 7,5 vuoden uraan on mahtunut paljon. Vuosien varrella Holm on työskennellyt muun muassa eri lajien maajoukkueiden sekä nuorten urheilijoiden parissa. Tällä hetkellä Holmin pääsääntöinen toimipiste on Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemialla, Urhealla ja hän toimii huippuvaiheen valmentajien ja urheilijoiden parissa. Lisäksi hänellä on vetovastuu Urhean ja Helsingin Olympiavalmennuskeskuksen psyykkisen valmennuksen tiimistä.

Holmin mukaan urheiluharrastus mielletään usein sellaiseksi toiminnaksi, mikä tapahtuu urheiluseuroissa. Ohjaus- ja valmennustoiminta on iso osa harrastamista.

– Seurakentillä harrastustoimintaa tapahtuu jo lapsesta lähtien. Harrastaminen on tällöin todella tärkeä urheiluun kiinnittäjä juuri näiden urheiluseurojen kautta. Valmennus ja ohjaus ovat iso osa toimintaa.

Harrastus vastapainona muulle elämälle

Tutkimustiedon mukaan ne lapset, joilla on jokin harrastus viettävät merkittävän osan vapaa-ajastaan oman harrastuksensa parissa. Harrastus on mielekästä tekemistä – vastapainoa muulle elämälle. Harrastuksissa päästään tekemään sellaisia asioita, jotka tuottava iloa ja onnistumisen kokemuksia.

Seura ja harrastusryhmä ovat Holmin mielestä tärkeässä roolissa lapsen ja nuoren kasvussa ja kehityksessä. Urheilu voi herättää joillakin jo varhain kipinän tavoitteelliseen urheiluharrastukseen. Toisilla taas urheilusta ja liikunnasta muodostuu vahva elämäntapa, joka kantaa vielä harrastuksen päättymisenkin jälkeen vuosia.

Urheilullisen ja liikunnallisen elämäntavan lisäksi harrastaminen tarjoaa myös paljon muuta.

– Harrastamisessa korostuu usein vapaaehtoisuus. Lapset ja nuoret harrastavat siksi, että tekeminen nähdään mielekkäänä ja motivoivana. Motiivit ovat olennainen osa ihmisen toimintaa, sillä ne määrittävät vahvasti sen, miksi ja miten toimimme erilaisissa tilanteissa. Motivaation taso toimintaan voi vaihdella. Jos kuitenkin seura ja harrastus nähdään myönteisenä tekemisen paikkana, saattaa palo tekemiseen löytyä helpommin haastavinakin aikoina.

Harrastaminen yhteydessä lapsen ja nuoren kehitykseen ja hyvinvointiin

Harrastaminen ja sen yhteisö antavat parhaimmillaan lapsille ja nuorille iloa ja onnistumisen kokemuksia eri muodoissa.

– Näen, että harrastamisella on ihan hurjasti merkitystä siihen, miten lapsi kasvaa, kehittyy ja voi. Liikkuminen ja urheileminen antavat paljon monipuolista pääomaa myös psykologisesti.

Pääomalla Holm viittaa muun muassa keskittymiskykyyn, sitkeyteen, optimistisuuteen ja kykyyn asettaa tavoitteita omalle urheilulle; on olemassa jokin tavoite, jonka eteen tehdään töitä. Lasten ja nuorten harrastustoiminnassa tätä pääomaa kertyy muun muassa erilaisten tunnekokemusten myötä. Harrastuksissa huomataan, missä asioissa kehitytään ja millaiset asiat ovat omia vahvuuksia.

– Tunteet ovat olennainen osa urheilua. Harrastusryhmä, ja urheilu ylipäätään, on monille lapsille ja nuorille hyvin turvallinen paikka harjoitella omia tunteiden säätelyn taitoja.

Monet urheilulajit vaativat myös paljon kognitiivista työtä. Urheiluharrastuksessa tarvitaan oman ajattelun ja toiminnan ohjaamista. Holmin mukaan tällaiset asiat auttavat nuorta kehittymään ja kasvamaan. Harrastustoiminnassa opitut taidot heijastuvat myös harrastuksen ulkopuolelle. Parhaimmillaan harrastaminen edistää lapsen ja nuoren koulumenestystä sekä muita elämäntapoja. Ymmärrys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksestä kehittyy varhain.

– Harrastamisen kautta lapsille ja nuorille kehittyy tietynlainen perusymmärrys päivärytmistä. Harrastamaan siirrytään usein koulun jälkeen, jolloin opitaan jo varhain hyvinkin perustavanlaatuisia taitoja esimerkiksi arjen aikatauluttamisesta. Ihan jo sellaisetkin jutut kuin, milloin pitää syödä välipala, jotta jaksaa treeneissä, tulevat varhain tutuksi.

Holm korostaa, että on tärkeää, että ihmisellä on monipuolinen käsitys itsestään ja tavoitteita monille elämän osa-alueille. Se vahvistaa hyvinvointia. Lapsille ja nuorille harrastaminen voi tarjota merkittävää vastapainoa esimerkiksi koululle. Joillakin ne arjen merkittävimmät onnistumiset voivat tulla esiin juuri sen oman harrastuksen kautta.

Ohjatun toiminnan tehtävänä taata turvallinen toimintaympäristö

Seuran ja harrastusryhmän tuki voi olla lapselle ja nuorelle korvaamatonta. Ohjaajat ja valmentajat ovat merkittävä osa arkea.

– Valmentajat ja ohjaajat ovat parhaimmillaan turvallisia aikuisia, jotka tukevat tekemistä ja toimivat tietynlaisina roolimalleina. Ohjattu toiminta tarjoaa mahdollisuuden kehittää omia taitoja turvallisessa ympäristössä. Ohjaaja tai valmentaja voi olla ikään kuin ylimääräinen luotettava ja turvallinen aikuinen lasten ja nuorten elämässä.

Vaikka harrastustoiminta ei kaikilla johtaisikaan kilpaurheilun pariin, opetetaan lajitaitoja kaikille harrastuksessa mukana oleville lapsille ja nuorille samalla tavalla. Ohjattu harjoittelu takaa sen, että liikkeitä ja tekniikkaa hiotaan oikealla tavalla. Ohjaajat ja valmentajat varmistavat, että liikkeet tehdään oikeaoppisesti, jolloin muun muassa mahdollisilta loukkaantumisilta vältytään. Monipuolinen ja huolellisesti rakennettu pohja takaa myöhempien lajitaitojen oppimisen ja kehityksen.

Harrastuskaverit tärkeässä roolissa  

Myös seurakaverit ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä lasta ja nuorta harrastustoiminnassa innostavia tekijöitä.

– Joillekin sieltä harrastuksen parista löytyvät ne merkittävimmät kaverisuhteet. Sosiaalisten taitojen ja suhteiden kannalta treenit voivat olla hyvinkin tärkeä paikka lapselle ja nuorelle. Sosiaalisten taitojen oppiminen ryhmässä tekemisen kautta nousee harrastuksissa todella suureen arvoon.

Holm näkee, että on kuitenkin tärkeää huomioida myös yksilölliset erot.

– Olisi hyvä, että vanhemmat ja valmentajat voisivat käydä keskustelua yksilökohtaisesti lasten ja nuorten kanssa siitä, mitä harrastaminen heille merkitsee. Yhdessä voitaisiin löytää lisää niitä keinoja, jotka innostaisivat lasta ja nuorta liikkumaan enemmän.

Harrastamisen innostavuudessa ikä- ja kehitysvaiheiden huomioiminen on tärkeää. Lapsen liikuntaharrastuksissa leikinomaisuus näyttäytyy eri tavalla, kuin nuorten harjoittelussa. Nuorille taas harrastustoiminnassa korostuu usein kavereiden ja toiminnan tavoitteellisuuden merkitys.

– Vaikka harrastaminen tarjoaa lapsille ja nuorille ihan äärettömän paljon – niin ravitsemuksesta, liikunnasta kuin levostakin – on silti tärkeää, että lapsella ja nuorella on mahdollisuus tarvittaessa vain olla. Mieluisat vapaa-ajan viettotavat ja rentoutuminen ovat myös todella tärkeä osa kokonaisuutta.

Liikunnasta ja urheilusta puhutaan vähän, vaikka vaikutukset ovat merkittäviä

Holm näkee, että urheilun ja liikunnan merkityksellisyydestä puhutaan liian vähän. Yhteiskunnalliset muutokset ja teknologinen kehitys ovat vähentäneet lasten ja nuorten liikuntaa. Lasten ja nuorten liikkumattomuus herättää huolta.

– Olisi tärkeää löytää niitä keinoja, joiden avulla lapset ja nuoret saataisiin liikkumaan enemmän. Harrastamisen päättyminen aiheuttaa vakavia haittoja harrastaneilla lapsille ja nuorille, mutta myös perheille ja yhteiskunnalle.

Mikäli harrastustoimintaa ei ole, heikkenee fyysinen kunto herkästi. Harrastamisen ilo ja rutiinit katoavat. Omatoimisesti liikkuminen ja tekeminen ei lapsille ja nuorille ole samanlaista kuin aikuisille.

Holm näkee, että vallitseva pandemiatilanne on herättänyt toivottua keskustelua.

– Jos puhutaan urheilusta lapsuudesta aina sinne huippuvaiheeseen asti, on meidän mahdollista ymmärtää konkreettisesti paremmin sitä, mitä kaikkea hyvää urheilu-ura voikaan tuoda mukanaan. Harrastaminen lapsuudessa ja nuoruudessa tarjoaa paljon taitoja jo ihan yleisesti elämää varten. Urheilun kautta opitaan keskittymisen ja ryhmässä toimimisen kannalta äärettömän tärkeitä taitoja.

Yhteisöllisyyden edistäminen vahvistaa seurojen toimintaa

Jotta harrastustoiminta kiinnostaisi ja innostaisi yhä edelleen, on yhteisöllisyyden tarkastelu seuroissa Holmin mielestä tärkeää.

– Seurojen olisi hyvä miettiä niitä keinoja, joilla yhteenkuuluvuutta voitaisiin lisätä ja ryhmä tutustuisi paremmin. Olisi tärkeää etsiä viestintäväyliä, jotka tavoittavat koko ryhmän. Kun keskustelukanavat saadaan auki, on mahdollista pohtia myös sitä, mikä lapsia ja nuoria innostaisi ja motivoisi liikkumaan enemmän.

– Vaikka harrastaminen voikin antaa eväitä elämänmittaiselle matkalle liikunnan ja urheilun parissa, tarjoaa se myös paljon muuta. Mikäli ymmärrämme harrastamisen ja urheilun vaikutukset ja osaamme tukea niitä oikealla tavalla, uskon, että voimme saavuttaa hurjan paljon positiivisia vaikutuksia sekä urheilussa että yhteiskunnallisella tasolla.

Kuva: Esa Aittokallio

Lue lisää lasten ja nuorten harrastamisesta

Liikunnan iloa, ryhmässä tekemistä, yhteisiä onnistumisia – harrastukset osa kasvutarinaa

OlympiaCastin vieraana Marko Viitanen: Ymmärretäänkö harrastamisen merkitys viimein?

Marko Viitanen: Lasten ja nuorten elämä ilman urheilua – ihan mahdoton mielikuva

Seurojen ja kuntien yhteistyö harrastamisen Suomen mallin edistämisen avaintekijä