Uudet liikkumissuositukset korostavat monipuolisuutta – seuroilla tärkeä rooli lasten ja nuorten liikuttajina
Uudet 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumissuositukset on julkaistu. Tutkimusten mukaan vain yksi kolmasosa lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa terveytensä kannalta riittävästi. Fyysisen aktiivisuuden merkitykset lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille ovat merkittäviä. Kun lapsi tai nuori liikkuu, jaksaa tämä paremmin sekä koulussa että vapaa-ajalla.
Liikkumissuosituksissa korostuu kestävyystyyppinen liikkuminen, jossa liikunta hengästyttää ja sydämen syke nousee. Lisäksi lasten ja nuorten tulisi vähintään kolmesti viikossa harjoittaa myös lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikuntaa.
Uusissa liikkumissuosituksissa kehotetaan välttämään erityisesti pitkäkestoista paikallaanoloa. Olympiakomitean lasten liikunnan ja urheilun asiantuntijan Marko Viitasen mukaan on hyvä, että huomiota on kohdennettu selkeästi lasten ja nuorten paikallaanoloon ja sen vähentämiseen.
– Tänä päivänä sosiaalinen media on valtavassa roolissa lasten ja nuorten arjessa. Aikaa saattaa upota paljon puhelimen ja tietokoneen äärellä, jolloin fyysinen aktiivisuus heikkenee merkittävästi. On tärkeää, että tähän ilmiöön on havahduttu ja sen vähentämiseksi kehitetään ratkaisuja, Viitanen toteaa.
Arjen aktiivisuutta korostettava myös jo harrastavien lasten ja nuorten osalta
Arkiliikunnalla on merkittävä rooli ohjatun toiminnan rinnalla. Fyysiset ominaisuudet ja monipuoliset taidot rakentuvat riittävän ja monipuolisen liikunnan kautta. Erilaiset pelit ja leikit kehittävät niin lihaksistoa, kestävyyttä, tasapainoa kuin ketteryyttäkin.
14-vuotiaan Erika Juseliuksen arjessa liikkumissuositusten mukainen fyysinen aktiivisuus täyttyy viikoittain. Erikan harrastuksiin kuuluvat sekä lentopallo että yleisurheilu, mutta myös vapaa-ajalla liikutaan monipuolisesti.
– Harrastusten lisäksi käyn esimerkiksi perheen kanssa kävelyillä ja pelailen kavereiden kanssa futista. Pyrin päivittäin liikkumaan ainakin tunnin verran, vaikka treenejä ei olekaan ihan joka päivä. Kevyempää liikuntaa tulee taas hyötyliikunnan kautta, Erika avaa.
Myös judoa harrastava 10-vuotias Patrick Bergström kokee, että liikkumissuositukset täyttyvät arjessa. Välitunneilla tapahtuvat pelit ja leikit kasvattavat liikunnan viikoittaista kokonaismäärää.
– Koulussa pelaamme usein välitunneilla jalkapalloa ja ainakin tällöin hengästyy. Taas sitten vapaa-ajalla tulee tehtyä paljon skuuttitemppuja tai leikittyä metsässä, Patrick pohtii.
Puolestaan 9-vuotias Emmi Rinne näkee, että liikuntaa voisi arjessa tulla enemmänkin.
– En ehkä ihan joka päivä liiku tuntia niin, että hengästyn. Koulussa tulee juostua välitunneilla, mutta siitä tulee yhteensä ehkä hieman päälle puolituntia päivässä. Koulumatkat kuljen pyörällä. Vapaa-ajalla on sitten treenit ja muuta liikuntaa tulee toki leikeistä, koripalloa harrastava Emmi pohtii.
Liikkumissuositukset huomioivat yksilölliset erot
Mikäli lapsi ja nuori liikkuu vähän, tarvitaan aikaa, jotta liikkumissuositusten minimitaso saavutetaan. On hyvä, että liikuntamääriä lisätään hiljalleen kohti vähimmäissuosituksia.
Uudet liikkumissuositukset korostavat yksilöllisten erojen huomioimista. Liikkumisen on hyvä tapahtua esimerkiksi ikätasoon soveltuvalla tavalla. Suositusten mukainen liikkuminen voi koostua useista liikkumisen hetkistä.
Liikkumissuositukset kannustavat lapsia ja nuoria etsimään sellaisia liikkumisen ja harrastamisen tapoja, jotka tuntuvat mielekkäiltä. Liikkumisen ilo auttaa pitkällä tähtäimellä pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytämisessä.
Seurat edistävät monipuolisia liikuntataitoja
Seurat ovat avainasemassa liikunnan ja harrastamisen edistäjinä. Viitasen mukaan aktiivisesti harrastaville lapsille ja nuorille kertyy viikoittain runsaasti organisoitua, vauhdikasta ja taitoja kehittävää liikkumista. Samalla arki- ja koululiikunta täydentävät ja tasapainottavat aktiivisesti harrastavien liikkumisen kokonaismääriä.
Kevyemmin harrastaville lapsille ja nuorille on hyvä lisätä harrastustarjonnan monipuolisuutta. Vapaa-ajalla tapahtuvan liikunnan lisääminen auttaa täyttämään liikkumissuositusten minimimäärän.
– Urheiluseurojen rooli monipuolisten liikuntataitojen ja urheilullisuuden tason noston näkökulmasta on suuri. Seurojen harjoitukset eivät kuitenkaan kata liikkumissuosituksia kokonaisuudessaan, vaan seurojen on hyvä kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan myös vapaa-ajalla, Viitanen summaa.
Yleisurheilua harrastava 15-vuotias Aino kokee, että omasta seurasta saatava kannustus monipuoliseen liikuntaan on hyvällä mallilla.
– Harjoitusohjelmaamme on merkitty jotakin liikuntaa viikon jokaiselle päivälle, vaikka kyseessä eivät olisikaan seuran omat harjoitukset. Valmentajat ja ohjaavat kannustavat muiden lajien kokeilemiseen ja monipuoliseen kokonaisvaltaiseen tekemiseen. Esimerkiksi joitakin lajiominaisuuksia olemme kehittäneet treeneissä jalkapalloharjoitteiden avulla, Aino kertoo.
Positiiviset kokemukset ja liikuntaan osallistaminen innostavat pitämään liikettä yllä
Viitanen näkee liikkumissuositusten toteutumisen haastavana erityisesti nuorten osalta. Nuorten liikkumisen ylläpitämisen kannalta seurojen yhteistyö kuntien, koulujen ja perheiden kanssa on merkittävää. Viitanen haluaakin korostaa nuorten osallistamista ja avointa keskusteluyhteyttä eri tahojen välillä.
– Jotta liikuntaa ja harrastamista saadaan edistettyä kokonaisvaltaisesti, on tärkeää, että seurat toimivat eri tahojen kanssa yhteistyössä. On hyvä kehittää sellaisia toimintamalleja, jotka kannustavat lapsia ja nuoria liikkumaan myös treenien ulkopuolella. Tällaisten toimintatapojen avulla voidaan samalla edistää nuorten liikunnallisen aktiivisuuden lisäämistä ja ylläpitämistä, Viitanen toteaa.
– On hyvä muistaa, että seurat edistävät fyysisen aktiivisuuden lisäksi muun muassa sosiaalisia taitoja ja liikunnasta saatavaa hyvää oloa. Kun lasten ja nuorten kokemukset ja ryhmähenki ovat seurassa positiivisia, kasvaa into liikkua tätä todennäköisemmin myös vapaa-ajalla, Viitanen summaa.