Oulun Pyrinnön toiminnanjohtaja Hanna Uusitalo: ”Vaikka seurojen kaikki ammattilaiset eivät olekaan palkallisia, ovat seurat työyhteisöjä kuten missä tahansa organisaatiossa”
Hanna Uusitalo on toiminut Oulun Pyrinnön toiminnanjohtajana pian vuoden ajan. Vaikka Uusitalo on toiminut seuratoiminnassa läpi elämänsä, on toiminnanjohtajan pesti opettanut myös paljon uutta – erityisesti ammattitaitoisen johtamisen merkityksestä.
Oulun Pyrinnön toiminnanjohtajan Hanna Uusitalon taival seuratoiminnassa on alkanut varhain. Uusitalo löytyi jo vauvana kiekkokaukalon laidalta, kun isä toimi iisalmelaisen seuran aktiivina. Oma harrastajapolku käynnistyi Iisalmen Visassa suunnistuksen ja yleisurheilun parissa. Tie vei nopeasti myös valmentamisen pariin, kun Uusitalo bongattiin kotikunnan yleisurheilukoulun apuohjaajaksi ja tyttöjalkapallon valmentajaksi 12-vuotiaana.
Matka jatkui myöhemmin Rovaniemelle liikunnan ohjaajan opintojen perässä. Harrastus- ja valmennustehtävät kulkivat tällöinkin tiiviisti Uusitalon matkassa.
Ainoastaan muutto Rovaniemeltä Ouluun on pudottanut seuratoiminnan hetkellisesti pois Uusitalon arjesta. Ensikosketus Oulun Pyrintöön tapahtui lasten harrastusten myötä; ensin yleisurheilujaostossa valmentajana, myöhemmin seurakehittäjänä.
– Seuratoiminnan kautta olen kiinnittynyt uusiin kaupunkeihin ja saanut varmuutta tekemiseeni. Näin jälkikäteen katsottuna koen seuratoiminnan olleen aina iso osa elämääni ja se on aina tuntunut minulle sopivalta paikalta, Uusitalo muistelee.
Seuratoiminnan edistäminen Uusitalon unelma-ammatti
Nyt Oulun Pyrinnön toiminnanjohtajana Uusitalo kokee olevansa unelma-ammatissaan.
– Olen usein pyrintöläisille sanonut, että ollessani pieni tyttö Iisalmessa, oli Oulun Pyrintö silmissäni sellainen suurseura, jota ihailin.
Täysipäiväiset toiminnanjohtajan tehtävät Uusitalo aloitti kesäkuussa 2020.
– Kun aloitin tehtävässäni, koin tietäväni ja osaavani jo paljon. Minulla oli tietynlainen kuva siitä, mitä toiminnanjohtaja tekee ja ajattelin tietäväni, minne tulen. Todellisuudessa urheiluseuran toiminnanjohtajan rooli on todella laaja ja moninainen. Tehtävää riittää ja päivät voivat olla hyvinkin pitkiä.
– Olen kuitenkin ajatellut, että vaikka työ ajoittain haastaa, todennäköisesti toimisin seuratoiminnan kehittäjänä vapaaehtoisenakin. Palo ja innostus viedä seuratoimintaa eteenpäin ovat kohdallani niin suuria, Uusitalo pohtii.
Yhteiset linjat seuran kehittymistä tukemassa
Oulun Pyrintö on neljän lajin monilajiseura, jossa on vahvat perinteet niin harrastus- kuin kilpaurheilun saralla. Uusitalolle monilajiseuran johtamisessa olennaista on luoda seuraan yhteisöllisyyttä ja yhteisiä toimintamalleja.
– Usein monilajiseuroissa on vaarana ajautua tilanteeseen, jossa yhden seuran sisällä toimii ikään kuin useita pieniä seuroja. Tavoitteenani on ollut tuoda lajijaostoja entistä lähemmäksi toisiaan. Mielestäni yhteisöllisyyden rakentaminen on todella tärkeää ihan jokaisessa seurassa.
Seuran kehittäminen ja eteenpäin vieminen vaativat yhteispeliä koko seuralta. Tämän Uusitalo oppi heti toiminnanjohtajan polun alkutaipaleella.
– Alussa ajattelin, että pystyn jatkamaan kehittämistoimenpiteitä samalla tavalla kuin seurakehittäjänä. Pian ymmärsin, että koko seuran on oltava rakenteeltaan kunnossa ennen kuin isompia ja pysyvämpiä kehittämistoimenpiteitä voidaan aloittaa. Yhteisten linjojen ja toimintamallien luominen oli merkittävä ensiaskel kehittämisen kannalta.
Ammattimainen toiminta edellyttää oikeanlaisia puitteita
Seuran toiminnanjohtajan tehtävät ovat Uusitalon mukaan jatkuvaa oppimista. Olennaisessa osassa on oman osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen.
– Urheiluseurat ovat työpaikkoja, joissa on huomioitava työntekijöiden tarpeet. Haluan toiminnanjohtajana olla taho, joka pystyy auttamaan ja tarjoamaan työntekijöille kehittymisen mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että myös itse laajennan osaamistani jatkuvasti.
Oulun Pyrinnöstä löytyy noin 50 osa-aikaista ja päätoimista työntekijää. Uusitalo uskoo, että oman roolinsa kautta hän on pystynyt helpottamaan erityisesti seurassa työskentelevien päätoimisten arkea ja jaksamista.
– Ennen aloittamistani seura toimi hetken ilman toiminnanjohtajaa. Nyt seurassa taho, jonka puoleen kääntyä. Jo se tekee paljon.
Uusitalo kuvailee toiminnanjohtajan työtä sosiaaliseksi, mutta myös hallinnollinen osaaminen on tärkeää. Toiminnanjohtajan vastuulla on varmistaa, että seura toimii ajantasaisten linjausten puitteissa. Tämä vaatii toimintakentän aktiivista seuraamista.
Huippu-urheilun luotsaaminen tarvitsee huipputasoista seuraosaamista
Seuran selkeä organisoituminen on edesauttanut niin johtoa, hallintoa kuin valmentajiakin. Uusitalo näkee seuran olevan nyt tilanteessa, jossa jokaisen rooli ja tehtävä on saanut selkeämpää suuntaa.
– Ylipäätään ajattelen niin, että mikäli seuraan halutaan palkata ammattilaisia, on heille tarjottava kunnolliset puitteet työn tekemiseen. Toiminnan on oltava järjestäytynyttä ja ammattimaista. Tämä on ollut vahva visioni heti alusta lähtien, Uusitalo taustoittaa.
Uusitalo kiittelee Jukka Sihvosta (vas.), Eila Maunua ja Pertti Purolaa. Heidän ammattitaitoinen otteensa seuran tehtävissä on ollut korvaamatonta.
Oulun Pyrinnössä urheilijan polku nähdään kokonaisvaltaisena jatkumona harrastustoiminnasta huippu-urheiluun.
– Meillä on aivan huippu seura siinä mielessä, että kaikki ymmärtävät, että sekä huippu-urheilua että harrastustoimintaa tarvitaan. Mikäli seurat haluavat luoda huippu-urheilijoita – ja huippu-urheilua – on koko toiminnan oltava huipputasoa.
– Jokainen seuramme huippu-urheilija on joskus ollut harrastaja. He ovat tärkeitä esikuvia ja oivia esimerkkejä urheilijan polusta, Uusitalo jatkaa.
Olympiakomitea ja lajiliitot seurojen tukena
Seuran johtamisen näkökulmasta Uusitalo haluaa korostaa seuran aktiivisuutta niin lajiliittojen kuin Olympiakomitean suuntaan.
Vaikka seurat ovat yksittäisiä toimijoita, ovat ne samalla osa suurempaa kokonaisuutta.
– Jokaisen seuran olisi hyvä ymmärtää tämä. Harmillisen usein tilanne saattaa olla sellainen, että tyydytään siihen, että homma pyörii oman seuran tai lajin piirissä. Tällöin kehityksellinen näkökulma jää helposti uupumaan.
Uusitalo on aktiivisesti pyrkinyt jalkauttamaan seuraan ymmärrystä lajiliittojen ja Olympiakomitean toiminnasta.
– Kun seura nähdään osana laajempaa kokonaisuutta, on kattojärjestöjen toimintamallit helpompi ottaa osaksi seuran toimintaa. Kokonaiskuvan hahmottamisen avulla toimintaa voidaan kehittää entistä laadukkaammaksi, modernimmaksi ja vastuullisemmaksi.
Seuratoimijoiden osaamisen kartoittaminen auttaa tarjoamaan sopivia työtehtäviä
Kun Uusitalolta kysytään toimintakentän haasteista, kokee tämä vapaaehtoisten tavoittamisen olevan tänä päivänä entistä vaikeampaa. Oikeiden väylien etsiminen vapaaehtoisten tavoittamiseksi on monille seuroille haastavaa.
– On oltava rohkea ja uskallettava tehdä valintoja suurten kilpailu- ja urheilutapahtumien järjestämisen suhteen, mikäli tämä on mahdollista. Suurtapahtumat vetävät todennäköisemmin vapaaehtoisia mukaan – ainakin kokeilemaan. Tällöin jatkaminen toiminnassa on myös todennäköisempää, Uusitalo pohtii.
Osaamisen kehittämisen kannalta on tärkeää vastata seurassa toimivien – vapaaehtoisten ja palkallisten – tarpeisiin. Tällä Uusitalo tarkoittaa yksilöllisten tarpeiden kartoittamista ja etenemismahdollisuuksien tarjoamista.
– Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa, että selvitetään, kuinka usein ja millä tavoin toimintaan halutaan osallistua. Esimerkiksi vapaaehtoistyö ei suinkaan aina tarkoita talkootyötä tai kioskin pitoa. Näitäkin tarvitaan, mutta yhtä lailla tulisi kartoittaa kunkin osaamisalaa työn tai vapaa-ajan kiinnostuksen kohteiden pohjalta.
– Seurojen digiosaamisen tarve on tänä päivänä huutava ja nuoret olisivat tässä suuri apu. Erityisesti heille on hyvä tuoda esiin, että mielekästä tekemistä voi löytyä seurasta muualtakin kuin urheilusta. Harrastajan tai urheilijan polun sijaan matka voi edetä aivan yhtä arvokkaalla seuratoimijan polulla, Uusitalo lisää.
Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutus vahvisti ymmärrystä omasta johtamisesta
Keväällä 2020 Uusitalo osallistui Olympiakomitean Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentällä -koulutukseen.
– Olen usein kuvannut itseäni tällaiseksi ikuiseksi oppijaksi. Uuden toimen myötä ajattelin, että nyt, jos koskaan, on tärkeää saada lisäkoulutusta, Uusitalo naurahtaa.
Vaikka seurakenttä oli tullut vuosien varrella tutuksi, kaipasi Uusitalo uutta oppia johtamisosaamiseensa. Perehtyessään Olympiakomitean toimintaan, osui Uusitalon silmiin Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutus.
– Halusin saada lisää rohkeutta siihen, että uskallan viestiä ja ilmaista ajatuksiani. Ajattelin kouluttautumisen saman alan tahojen kanssa tarjoavan uusia eväitä omaan johtamisosaamiseen ja seuran toimintaan.
Kurssikavereilta Uusitalo sai uusien kontaktien lisäksi neuvoja niin seuran hallinnon kuin talouden järjestelyihin. Myös koulutuksesta saatu mentorointiapu osoittautui tärkeäksi. Salibandyliiton kehityspäällikön Mervi Kilpikosken kanssa Uusitalo tapaa edelleen kuukausittain videoyhteyden välityksellä.
Kokonaisuudessaan koulutus kannusti kohti oman näköistä johtajuutta.
– Haluan tehdä asioita rohkeasti, mutta myös pystyä kohtaamaan vaikeat tilanteet oikealla tavalla. On äärettömän hyvä, että johtajatkin osaavat myöntää, jos he eivät osaa tai tiedä vastausta kaikkeen.
Myös ajatusmallit tasa-arvosta saivat uutta kulmaa.
– Vaikka olen ollut mukana kehittämässä muun muassa tyttöjalkapalloa, toivoisin, että tyttölajien sijaan puhuisimme entistä enemmän lajeista, joihin jokaisella on tasavertainen mahdollisuus osallistua.
Seuran johdon ja ammattilaisuuden tukeminen tärkeää
Uusitalo näkee tärkeänä, että seuran johdon osaamista edistetään.
– Seuran toiminnanjohtajan tehtävä ei ole aivan yksinkertainen pesti. Mikäli seura haluaa olla loistava työnantaja, on seuran sisäisen osaamisen oltava myös tätä tasoa.
Uusitalon mukaan seuratoiminnan kenttä vaatii osaamista erityisesti sen muutosherkkyyden vuoksi.
– Kenttä muuttuu ja kehittyy jatkuvasti ja meidän on oltava koko ajan hereillä. Työnantajan rooli – kaikki verotukset ja lait – on otettava huomioon seuratoimintaa pyörittäessä. Työnantajien kouluttaminen sekä hallinnollisen ja operatiivisen osaamisen lisääminen on olennaista, jotta meidät urheiluseurat otetaan aidosti vakavasti.
Prosessi vaatii kuitenkin rakennustyötä.
– Usein halutaan osallistua hyvään ja menestyvään toimintaan, mutta harvemmin vastaavaa intoa löytyy liittyä mukaan, kun huipputasoa ei ole vielä saavutettu. On tärkeää, että seurojen ammattimaisuutta tuetaan ja meidät nähdään ammattimaisina toimijoina. Vaikka seurojen kaikki ammattilaiset eivät olekaan palkallisia, ovat seurat työyhteisöjä kuten missä tahansa organisaatio, Uusitalo summaa.
Kuvat: Kari Arontie
Olympiakomitean Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -hankkeen johtamiskoulutukset järjestettiin 2019–2021. Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -johtamiskoulutuksessa avattiin näköaloja liikunnan ja urheilun uudistamiseen – tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksen keskiössä. Lue hankkeen kokemuksista tästä.
Lue lisää seura-ammattilaisuudesta ja johtamisesta:
OlympiaCastin vieraina Aija Saha ja Nina Kaipio – Mitä seuratoiminnan ammattimaistuminen tarkoittaa?