Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
04.06.2021 | Huippu-urheilu

Olympiakomitea haluaa edistää huippu-urheilijoiden opiskeluedellytyksiä – opiskelu antaa Ilkka Herolalle mahdollisuuden siirtää ajatukset muualle urheilusta

Kaksoisura on suomalaisen urheilujärjestelmän arvovalinta. Ilkka Herola on yksi monista suomalaisista huippu-urheilijoista, joka suorittaa oman urheilu-uransa ohella korkeakouluopintoja. Kauppatieteiden opinnot etenevät Itä-Suomen yliopistossa ja mies valmistautuu uransa tähän mennessä tärkeimpään kauteen.

Ilkka Herola on yksi monista suomalaisista huippu-urheilijoista, joka suorittaa oman urheilu-uransa ohella korkeakouluopintoja. Yhdistetyn tuore MM-mitalisti opiskelee viidettä vuotta kauppatieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Opiskelut tarjoavat hyvää vastapainoa vaativalle urheilu-uralle ja luovat samalla turvaa tulevaisuuteen. Urheilijan kaksoisura on suomalaisen urheilujärjestelmän arvovalinta, jolla pyritään takaamaan se, että urheilijan koulutus ja valmistautuminen urheilu-uran päättymisen jälkeiseen elämään hoidetaan vastuullisesti ja suunnitellusti. Herola käynnistelee parhaillaan harjoituskauttaan muiden yhdistetyn miesten kanssa Kuopiossa.

– Ensimmäinen maajoukkueleiri lähti käyntiin eilen täällä Kuopiossa ja ryhmä on jälleen kasassa. Kuukauden ajan olen jo harjoitellut normaalisti ja tähän vuodenaikaan nähden meininki on hyvä. Terveystilanne on myös hyvä, Herola kertoo.

Kaksoisuran päätavoitteena on taata nuorille urheilijoille mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja menestyä huippu-urheilijoina – unohtamatta koulutusta ja urasiirtymää urheilu-uran päättyessä.

Suomessa kaksoisura on jaettu karkeasti kolmeen eri vaiheeseen: kehittymiseen, tuloksen tekemiseen ja hallittuun urasiirtymään. Kehittyminen ja urheilijaksi kasvaminen alkaa liikuntapainotteisilla ala-asteilla ja urheiluyläkouluissa. Kehittyminen jatkuu toisen asteen oppilaitoksissa ja hiukan lajista riippuen, kansainvälisten tulosten tekovaihe ajoittuu yleensä samoihin aikoihin mahdollisten korkeakouluopintojen kanssa.

Näin on käynyt myös Herolan kohdalla. Val Di Fiemmen MM-kisoissa talvella 2013 aikuisten arvokisadebyyttinsä tehnyt suomalainen nousi maailmancupissa palkintopallille ensimmäistä kertaa joulukuussa 2015, ja kauan odotettu arvokisamitali ripustettiin Herolan kaulaan Oberstdorfissa talvella 2021. Opiskelun mahdollistaminen on vaatinut joustoa myös opinahjolta. Etäopinnoille on ollut vuosien varrella tarvetta, sillä Herolalle kertyy reissupäiviä vuodessa yli 200. Talvilajin urheilijoille kilpailukausi ja koulun lukukaudet menevät pahasti toistensa päälle. Joskus ajankäytössä on haasteita.

– Onhan urheilun ja opiskeluiden yhdistäminen joskus haasteellista, pakko se on myöntää. Syksyllä on aina aika kiirettä ja koulujuttuja joutuu tehdä aika paljonkin etänä. Koronanpandemian hyvä puoli on ollut siinä, että etäopiskelu ja -luennot ovat yleistyneet, joten se on kyllä helpottanut omaa tilannetta, Herola kertoo.

Huippuvaiheen tai ammattilaisuuden aikana urheilumyönteisen korkeakoulun tai uraohjelman merkitys kasvaa entisestään. Kärkiurheilijoiden kohdalla Olympiakomitean rooli korostuu, kun taas urheiluseurojen ja -liittojen antama tuki yleensä vähenee. Herola kokee saaneensa tukea niin Itä-Suomen yliopistolta, kuin Kuopion alueen urheiluakatemialtakin.

– Lähtökohtana olisi se, että koulu pystyisi olemaan joustava huippu-urheilijoiden kanssa ja he osaisivat ymmärtää urheilijoiden tarpeita. Aikataulujen yhteen sovittaminen ja etätenttien mahdollisuudet ovat niitä itselle tärkeimpiä asioita. Urheiluakatemian osalta tulee tärkeää tukiverkostoa ja mausteita omaan harjoitteluun eri ominaisuusvalmentajien ja fysioterapeuttien kautta. Myös paikallisista toimijoista saa apua valmennuspuoleen, Herola kommentoi.

Kaksoisuran kehittämisellä on hyötyä myös valtion näkökulmasta. Hyvin suunniteltu ja tasapainotettu kaksoisura maksimoi sekä urheilu- että työurasta saatavat hyödyt. Urheilijat ovat hyviä roolimalleja nuorille ja heidän parhaat ominaisuutensa saadaan siirrettyä joustavasti kentiltä ja kisoista työelämään.

Kaikki lähtee siitä, että oppilaitoksella on tahtotila auttaa urheilijoita yksilöllisesti

Olympiakomiteassa opiskelijahuippu-urheilun erityisasiantuntijan roolissa työskentelevä Jukka Tirri on seurannut suomalaisten opiskelijaurheilijoiden tekemisiä jo pitkään. Vuodesta 2001 alkaen Suomen universiadijoukkueiden johtajana toiminut Tirri tietää työnsä puolesta sen, kuinka tärkeää urheilu-uran ja opintojen tasapainoinen yhdistäminen oikeasti on.

Tirri muistuttaa, että Olympiakomitean työn lähtökohta on se, että urheilijoita pystyttäisiin auttamaan yksilötasolla. Urheilijoiden tarpeet opiskeluiden suhteen vaihtelevat, eikä asiaan ole helppoja kaikille sopivia ratkaisuja. Joillekin sopii parhaiten se, että huippuvaiheen aikana keskittyminen on täysin urheilussa. Toiset tekevät urheilun ohessa muuta työtä. Useat urheilijat yhdistävät kuitenkin urheiluunsa myös opiskelua.

Olympiakomitean linjauksen mukaan huippuvaiheen urheilijoilla kaksoisuran tulee tukea urheilutuloksen tekemistä.

KIHUn projektitutkijan Aku Nikanderin kaksoisuraa koskevasta tutkimuskatsauksesta tulee ilmi, että kotimainen kaksoisura on “valtion tukema järjestelmä, jossa huippu-urheilijoille mahdollistetaan erityisjärjestelyjä”. Euroopan unionin sisälläkin riittää hajontaa kaksoisuraan suhtautumisessa. Belgian ja Tanskan malli muistuttaa paljon kotimaista mallia, kun taas Espanjassa huippu-urheilijoiden asema turvataan lainsäädännöllä. Kovasta urheilumenestyksestään tunnetussa Sloveniassa urheilijoiden asemaa ei käytännössä turvata tai tueta millään virallisilla rakenteilla.

Aiemmat tutkimustulokset kertovat, että urheilijat suorittavat korkea-asteen opintoja keskimääräisesti hieman muita opiskelijoita nopeammin. Kansainvälisen tason urheilijoilla opiskelutahti on kuitenkin hitaampi. Urheilijat eivät myöskään halua helpotuksia tutkintovaatimuksiin, vaan joustavia ratkaisuja urheilun ja opintojen yhteensovittamiseen.

Herolan mukaan aikataulujen yhteensovittaminen on edelleen ainakin hänen kohdallaan hankalin asia. Korona on vauhdittanut etänä suoritettavien kurssien ja tenttien määrää, mutta tällä alueella voisi olla vielä kehitettävää. Kaikkien pitää lähteä kuitenkin samalta viivalta.

– Suurin haaste on yleensä aikataulujen yhteensovittaminen. Syksyn tentit ovat esimerkiksi marras-joulukuussa ja se aika on hyvin intensiivistä urheilun puolella, jolloin on hyvin hankala päästä paikan päälle. Tässä olisi ehkä kehitettävää, mutta ymmärrettävästä syystä asia on melko hankala ratkaista. Tenttien pitää kuitenkin olla kaikille yhtä haastavia, eikä niiden suorittamistavoissa saisi olla turhan suuria eroja. Etäopiskelun kasvu on kuitenkin vienyt asioita eteenpäin ja yhä useampi koulujuttu onnistuu tänä päivänä jo etänä, Herola kertoo.

Olympiakomitea haluaa tulevaisuudessa tunnistaa ja tunnustaa paremmin huippu-urheilijamyönteiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tavoitteena on parantaa huippuvaiheessa olevien urheilijoiden edellytyksiä yhdistää kaksi tärkeää uraa. Urheilijoilta saatu palaute on elintärkeää, jotta ongelmakohtiin voidaan puuttua.

Suunta on oikea, mutta kehitettävää riittää. Tirrin mukaan kaikki lähtee siitä, että oppilaitoksella on tahtotila auttaa urheilijoita yksilöllisesti ja tukea heitä kaksoisuralla. Tuen muoto voi vaihdella henkilökohtaisista aikatauluratkaisuista etäopiskelumahdollisuuksiin. Olympiakomitea haluaa muistuttaa myös urheilusta saatavista monipuolisista valmiuksista, joista on varmasti hyötyä myöhemmin työelämässä.

Herolan mielestä ajatus huippu-urheilumyönteisten korkeakoulujen tunnistamisesta on positiivinen.

– Kuulostaa hyvältä ajatukselta. Olisi tärkeää, että jokaiselle löytyisi parhaat mahdolliset toimintamallit – oli pääpanostus sitten urheilu-urassa tai opiskeluissa. Täällä Kuopiossa asiat ovat toimineet kyllä hyvin, vaikka oma pääpaino onkin ihan selkeästi urheilun puolella. Siinä määrin kuin se on mahdollista, niin apua tarjotaan. Hyvä yhteistyö on paljon kiinni myös yliopiston tahtotilasta asian suhteen. Yksittäisille urheilijoille voi olla myös hankalampi luoda toimivia järjestelmiä, mutta isommille ryhmille ne voivat syntyä helpommin, Herola tuumaa.

Kokonaiskuormitusta pitää seurata tarkasti

Herolalla opiskelu tuo mukanaan uuden maailman, joka mahdollistaa täydellisen erkanemisen jokapäiväisestä urheilijan arjesta. Yleinen harhakäsitys huippu-urheilijan päivittäisestä elämästä on se, että fyysisten harjoitteiden lisäksi muu toiminta pitäisi pystyä minimoimaan palautumisen maksimoimiseksi. Herola otti asiaan kantaa omassa blogitekstissään jo vuonna 2019.

– Opiskelu on enemmänkin yksi mielenkiinnon kohteista, jonka avulla voi siirtää ajatuksia muualle urheilusta. Näen myös tärkeänä, että opiskelujen kautta säilyy sosiaaliset kontaktit “normaaliin maailmaan”. Ilman niitä moni jää sisälle urheilijan kuplaan ja itse olen kokenut opiskelut virkistävänä vaihteluna. Omat opiskelut helpottavat varmasti myös siirtymistä työelämään oman urheilu-uran päättymisen jälkeen, Herola kertoo.

Haasteitakin kuitenkin riittää. Jotkut alat ja tietyt kurssit vaativat läsnäolopakkoa, mikä voi olla hankalaa urheilijoille, jotka harjoittelevat pitkiä aikoja ulkomailla leiriolosuhteissa. Myös kokonaiskuormituksen seuraamiseen pitää suhtautua vakavasti. Jos harjoituksista palautuminen sakkaa, tai stressitasot ovat korkealla opintojen takia, ei kokonaisuudesta voi tulla hyvä. Palautumisen seuranta on ollut jo pitkään suomalaisurheilijalle tärkeää.

– Palautumista on seurattu jo pidemmän aikaa hyvin tarkasti. Yösykemittauksia ollaan tehty jo vuodesta 2014 lähtien. Yhteistyö KIHUn kanssa on toiminut hyvin ja olemme käyttäneet ahkerasti heidän asiantuntijapalveluitaan myös palautumisen seurantaan ja analysointiin. Kokonaiskuormituksen seuraaminen on kyllä hyvin tärkeää jokaiselle urheilijalle. Opiskelut voivat tuoda tässäkin mielessä helpotusta, sillä joskus urheilijoilla tuppaa mennä harjoittelu ylitse ja ajatukset pyörivät vain ja ainoastaan sen ympärillä, Herola tuumii.

Opiskelu ja urheilu asetetaan usein vastakkain, mutta monelle – kuten Herolalle – nämä kaksi asiaa tukevat toisiaan ja antavat elämään erilaista täytettä. Fyysistä harjoittelua voi tehdä rajoitetusti ja ajoittain rauhallinen opiskelu ja lukeminen sopivat paremmin kuin hyvin suomalaisen kiireiseen kalenteriin.

Opiskelu voi tarjota myös uusia sosiaalisia kontakteja urheilupiirien ulkopuolelta. Näin urheilevat opiskelijat voivat saada uutta perspektiiviä elämäänsä myös muilta opiskelijoilta.

Herola on saanut Itä-Suomen yliopistolta myös ihan konkreettista apua omaan harjoitteluunsa. Yliopiston sovelletun fysiikan laitoksella toimiva HUMEA-laboratorio tekee yhteistyötä koulun kärkiurheilijoiden kanssa testaamisessa. Herola on hyödyntänyt laboratorion korkeatasoisia mittaus- ja analysointimenetelmiä omassa harjoittelussaan.

– Itä-Suomen yliopisto on ollut aktiivinen urheiluun liittyvän tutkimustyön kanssa ja meilläkin on ollut mahdollisuuksia tehdä muun muassa mäkipuolen fysiikkapuoleen liittyviä mittauksia heidän laboratoriollaan, Herola kertoo.

Urheilun ja opiskelun ohella Herolalla on myös kolmas aikaa vievä harrastus – musiikki ja sen tekeminen. Säveltämiseen, sovittamiseen ja miksaamiseen voi kulua helposti useampi tunti putkeen. Myös musiikki toimii hyvänä virkistäjänä hektisessä urheilijan arjessa.

– Rummut on pääinstrumentti ja kitaraa on tullut soiteltua nyt jo useamman vuoden ajan. Kitaran soittaminen tuli mukaan musiikin tekemisen kautta, säveltäminen ja sovittaminen on helpompaa kun osaa soittaa myös kitaraa. Tälläkin hetkellä miksailen tässä bändin uusia kappaleita. Musiikki on hyvä keino käyttää kaikki mahdollinen vapaa-aika, Herola naurahtaa.

Lue lisää aiheesta