NHL-tähdet sparraavat toisiaan Turussa – 82 ottelun maraton asettaa kovan vaatimustason kesäharjoittelulle
NHL-jääkiekkoilijoiden kausi alkaa vasta lokakuun puolessavälissä, mutta edellytykset menestyneelle kaudelle luodaan juuri nyt. Myös jääharjoittelulla on kesällä iso merkitys – ja Turussa paikalliset NHL-pelaajat hakevat vaatimustasoa ja mielekkyyttä harjoitteluun yhdessä kokeneen valmentajan Ismo Lehkosen valvovan silmän alla.
Makea naururemakka raikaa Turkuhallissa. Jääkiekkoliiga NHL:n parhaiden laitahyökkääjien joukkoon viime vuosien aikana noussut Mikko Rantanen menettää tasapainonsa taitotasoonsa nähden yksinkertaisessa kuljetusharjoitteessa, eivätkä kanssapelaajat tunne armoa. Rantasta itseäänkin huvittaa, kun hän saa itsensä ylös jäänpinnasta.
Hetkeä myöhemmin kuljetus päättyy laukaukseen. Artturi Lehkosen laukaus viuhuu ohi Kaapo Kähkösen vartioiman maalin, ja Rasmus Ristolainen vinoilee asiasta välittömästi. Kohta on Ristolaisen vuoro yrittää, yhtä huonolla menestyksellä. On Lehkosen vuoro leukailla.
Vajaan tunnin harjoittelun jälkeen siirrytään pienpeleihin. Ensin kaksi vastaan kaksi, myöhemmin kolme vastaan kolme. Joukkueet jaetaan pelipaitojen värin perusteella. Tällä kertaa Tarmo Reunanen löytää parhaiten maalijyvän, ja valkoisissa ja punaisissa paidoissa harjoittelevat pelaajat pääsevät juhlimaan voittoa.
Ennen kuin viisi maalia on kasassa, tunteet ovat roihunneet puolin ja toisin. Mitä lähemmäs viiden maalin rajapyykkiä päästään, sitä tiukemmin kulmissa kamppaillaan. Varsinkaan karhumainen Ristolainen ei anna armoa.
Mikko Lehtoselle pelataan avopaikka, mutta hän ei onnistu Kähköstä ohittamaan. Se menee tunteisiin, ja välittömästi Turkuhallissa kaikuu epäuskoinen manaus. Kokeneen jääkiekkovalmentajan Ismo Lehkosen suu kääntyy vaistomaisesti virnistykseen.
– Nämä ovat mahtavia poikia. Ei ole niin pientä asiaa, etteikö siitä saataisi aikaan kilpailu, harjoituksia NHL-pelaajille koko kesän vetävä Lehkonen naurahtaa.
Harjoitteluun lisää mielekkyyttä
Mikko Rantanen on pelannut yli 300 NHL:n runkosarjaottelua lähes piste per peli -tahtiin Colorado Avalanchessa. Kesällä Philadelphia Flyersiin siirtynyt Rasmus Ristolainen on saanut jo 500 NHL-ottelua täyteen. Artturi Lehkonen pääsi aloittamaan kesäharjoittelunsa vasta hiljattain, koska hän pelasi vielä heinäkuussa Stanley Cup -finaalissa Montréal Canadiensin nutussa.
Maailmanmestari Kaapo Kakko valmistautuu kolmanteen NHL-kauteensa New York Rangersissa. Samassa seurassa NHL-debyyttinsä teki viime kaudella Tarmo Reunanen. Mikko Lehtosella on alkamassa toinen NHL-kausi, nyt Columbus Blue Jacketsin riveissä. Jäällä on myös NHL:ään pyrkiviä pelaajia, kuten Arizonan sopimuspelaaja Matias Maccelli sekä muutamia ilman sopimusta olevia pelaajia.
Tolppien välissäkin on NHL-kokemusta, Minnesota Wildia edustavan Kaapo Kähkösen ja New York Rangersissa pelaavan entisen TPS-maalivahti Aleksandr Georgijevin muodoissa. Nyt ei todellakaan puhuta mistään höntsäjäistä. Täällä ei kilpailla ehkä vakavissaan, mutta varmuudella tosissaan.
– On hauskaa nähdä jätkiä ja kilpailla toisiamme vastaan. Tuolla on koko ajan hyvä taso, Canadiensin Stanley Cup -finaaliin vieneen maalin kevään pudotuspeleissä viimeistellyt Lehkonen vahvistaa.
– Totta kai harjoituksellinen vaatimustasokin on pointtina, mutta ennen kaikkea se lisää harjoittelun mielekkyyttä, kun pääsee koko ajan mittaamaan omaa tasoaan samantasoisia tai vähän itseä parempia vastaan. Esimerkiksi Rassea (Ristolainen) vastaan on tosi hauska pelata, kun tietää, että hän pelaa aina täysiä.
Lehkonen, Ristolainen ja Lehtonen olivat voittamassa yhdessä alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruutta Malmössä vuonna 2014. Pari vuotta nuoremmat Rantanen ja Kähkönen tekivät saman tempun Helsingissä 2016. Myös ryhmän nuoremmat tulokkaat ovat tulleet vuosien saatossa tiiviille ryhmälle tutuiksi.
Myös Lehtonen allekirjoittaa Lehkosen näkemyksen siitä, että ennen kaikkea harjoittelun mielekkyys lisääntyy, kun samassa askissa on maailman huippupelaajia.
– Sen takia ehkä olemmekin tässä pisteessä, kun olemme aina tykänneet kilpailla keskenämme. Aina kun on panos pelissä, se sytyttää ihan eri tavalla. Kaikki olemme aika samanhenkisiä. Kun kaikki laittavat sata lasiin, se vaikuttaa myös kehittymiseen, maailmanmestaruutta Bratislavassa 2019 juhlinut Lehtonen valaisee.
– Tämä on iso juttu. Ikalle iso kiitos, että hän vetää näitä treenejä. Kaikki jätkät tuntevat toisensa pienestä asti, joten on ylipäätään hauska nähdä äijiä ja harjoituksellisesti on ihan huippujuttu päästä treenaamaan tämän tason kaverien kanssa. Taso on jo kesällä korkea, ja kaikki vaativat sitä – ihan sama, millainen pienpeli on kyseessä, kaikki haluavat aina voittaa. Se vie kaikkia eteenpäin.
Tavoitteena mahdollisimman hyvä jääkiekkoilija
Muutamaa tuntia ennen päivän jääharjoitusta Artturi Lehkonen saapuu SSL Turun harjoituskeskukseen. Edellisenä päivänä ohjelmassa oli jalkatreeni, tänään harjoitetaan keskivartaloa. Fysioterapian erityisosaamisensa fysiikkavalmennukseksi laajentanut Viljo Niemeläinen ottaa Lehkosen tottuneesti vastaan.
Lehkonen on käynyt harjoittelemassa Niemeläisen valvovan silmän alla jo 16-vuotiaasta asti. Harjoitteet ovat niin tuttuja, että Niemeläisellä on varsinkin lämmittelyn aikana hyvin aikaa avata filosofiansa taustoja.
NHL-pelaajan (kesä)harjoittelu ei tietenkään ole pelkkää jäällä viilettämistä. Tärkeää on valmistaa kroppaa kesän ajan niin, että jaksaa pelata pitkän ja raastavan 82 ottelun runkosarjan sekä ihannetilanteessa reilut parikymmentä pudotuspeliottelua päälle. Tulevalla kaudella ohjelmassa on lisäksi Pekingin Olympialaiset – jos NHL-pelaajien osallistuminen turnaukseen varmistuu.
SSL Turku ei ole kuin mikä tahansa punttisali. Täällä ei kyykätä vapaalla tangolla tai väännetä penkiltä rautaa ylös. Niemeläisen filosofiassa lajinomaisuus korostuu kaikessa, mitä tehdään. Esimerkiksi jalkoja harjoitettaessa oleellista on se, että saadaan aikaan sellainen harjoite, joka palvelee optimaalisesti nimenomaan luisteluliikkeessä tarvittavaa voimantuottoa.
– Paljon perustuu yksilöllisyyteen, mutta johonkin objektiiviseen harjoittelun täytyy perustua. Pystymme tekemään myös testejä ja kartoituksia, jos tarpeelliseksi katsotaan. Sieltä nähdään lihastasapainoasioita, ja löydöksiä suhteutetaan lajin vaatimuksiin. Sitä kautta saadaan pohja harjoittelulle, Niemeläinen avaa.
– Yhä enemmän osaan arvostaa tietoa, mitä urheilijoilta itseltään tulee. Fyysinen harjoittelu on kehittynyt globaalisti harppausmaisesti; seuroissakin tehdään hyviä asioita, ja pelaajat altistuvat ympäri vuoden hyvälle harjoittelulle. Jos jokin on koettu hyväksi, sitä kannattaa arvostaa ja sisällyttää myös kesäharjoitteluun.
Lehkosen isä Ismo on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Niemeläisen kanssa. Hän kiittelee myös muun muassa Saku Koivua, jonka kanssa sai tehdä yhteistyötä tämän uran loppuvaiheessa. Kun näki läheltä kokeneen ja menestyneen huippu-urheilijan tekemistä, se antoi paljon myös valmentajalle.
Oleellista on ymmärtää, että harjoittelun pyrkimyksenä on olla mahdollisimman hyvä jääkiekkoilija – ei mahdollisimman hyvä kuntoilija. Kaikessa toiminnassa täytyy pitää mielessä, että funktiona on parantaa toimintaa ja toimintamahdollisuuksia jäällä.
– Testituloksista saa totta kai laadukasta informaatiota, mutta arvostan korkealle myös pelaajan omaa tuntemusta ja sitä, mitkä harjoitteet on koettu hyviksi tai ei-niin-hyviksi vaikkapa edellisen kesän aikana. Sitten täytyy muokata kokonaisuutta, jotta saadaan yksilölle mahdollisimman toimiva setti, Niemeläinen avaa.
– Olen tykännyt tästä, ja monta vuotta olen täällä jo käynytkin. Tämä sopii minulle, ja täällä tulee aina jotain uutta vastaan. Joku toinen tykkää erilaisesta treenistä, mutta en tiedä, onko olemassa oikeaa tai väärää tapaa. Tärkeintä on saada mahdollisimman hyvä lähtökohta niin, että on jääkiekon näkökulmasta mahdollisimman hyvässä kunnossa, kun kausi alkaa, Lehkonen huomauttaa.
Vaatimustaso maailman huipulla
Niin, se vaatimustaso. Lehkonen teki hyppäyksen NHL:ään kesällä 2016. Alla oli jo kaksi täyttä kautta sekä SM-liigassa että Ruotsin SHL:ssä, mutta nyt puhuttiin maailman parhaasta jääkiekkoliigasta.
– Kukaan ei voi kertoa sitä vaatimustasoa etukäteen – se täytyy kokea. Pitää oppia tuntemaan myös oma kroppansa, jotta tietää, mitä se tarvitsee. Minulla oli se hyvä puoli, että kun menin sinne, Tomas Plekanec otti minut siipiensä suojaan ja toimi minun mentorinani. Hän avasi pitkän uransa kokemuksia ja kertoi mielipiteitään. Minä koetin kuunnella ja ottaa mahdollisimman paljon irti siitä, jotta minäkin pystyn pelaamaan mahdollisimman kauan siellä, Lehkonen kertoo.
Ensimmäisellä kaudellaan Lehkonen pelasi 73 runkosarjaottelua ja kuusi playoff-ottelua. Ne tarjosivat arvokasta oppia.
– Isoin juttu oli tajuta, paljonko tuollainen 82 ottelun rypistys vaatii työtä, jotta pysyy hyvässä aerobisessa kunnossa ja jaksaa. Näen, että kesäharjoittelussa tärkeintä on varmistaa se, että jaksaa koko kauden – mutta myös se, että on mahdollisimman hyvä mahdollisuus pysyä terveenä. Murtuneita luita on vaikea ennaltaehkäistä, mutta lihasperäisiä vammoja pystyy. Pitää oppia tuntemaan oma kroppansa ja kuunnella, mitä se tarvitsee.
26-vuotias Lehkonen on pelannut NHL:ssä jo viisi kautta, ja asema sarjassa on vakiintunut. Vuotta vanhempi Lehtonen siirtyi Pohjois-Amerikkaan vasta viime kaudeksi. Kausi alkoi Toronto Maple Leafsin riveissä ja päättyi Columbus Blue Jacketsissa, josta myös seuraava kausi syyskuun puolessavälissä alkavalla harjoitusleirillä käynnistyy.
– Luulin aika paljon tietäväni, kun sinne viime vuonna lähdin. Tiesinkin paljon, mutta todella paljon tuli uutta oppia. Se on eri peli, kun kaukalosta otetaan leveyttä pois. Se muuttaa pelin lainalaisuuksia. Paljon jäi sellaisia asioita, joihin osaa nyt valmistautua, Lehtonen sanoo.
NHL on jääkiekkomaailman ammattimaisin sarja. Ammattimaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä myös ja ennen kaikkea sitä, että pelaajan täytyy olla itseohjautuva. Kädestä pitäen ei tuolla tasolla enää opeteta – jos ei itse pysty itseään auttamaan, työpaikat menevät muille.
– Jos meidän fysiikkavalmentajiltamme menee jotain kysymään, kyllä he puhuvat niin kauan kuin haluaa kuunnella. Sekin pitää itse tiedostaa, jos ei ymmärrä fysiikkavalmennuksesta yhtään mitään. Silloin saa apua, Lehkonen valaisee.
– Jääkiekkopuoli on sitten asia erikseen – ei siellä kukaan opeta, että mailaa kannattaa pitää näin tai näin. Ne pitää itse tiedostaa. Sekin on tärkeää tiedostaa, jos on jossain asiassa huono – silloin täytyy olla jossain muussa asiassa todella hyvä.
Niemeläinen nyökkäilee. 82 ottelun runkosarjan aikana harjoittelu on haastavaa, kun pelejä vyöryy syliin neljällä eri aikavyöhykkeellä.
– NHL:ssä kausi on niin pitkä ja pelejä on niin paljon, että hallilla vietetyn ajan täytyy olla erittäin tehokasta. Silloin täytyy olla selkeä setti kulloisellekin pelirytmille. Esimerkiksi matkustuspäivinä ei pysty tekemään oikein mitään. Ne ajat, jolloin ollaan kotona, ovat hyvää aikaa harjoitella jään ulkopuolella. Pelaajan täytyy oppia siihen, että tietää, mitä tekee. Jos ei tiedä, sitten täytyy osata ottaa yhteyttä oikeisiin ihmisiin.
”Ika tietää tarkalleen, mitä se pelaaminen siellä vaatii”
Palataan taas Turkuhalliin. Lehkonen on aamun harjoituksensa SSL:llä tehnyt ja liukuu jäälle. Vaikka pari tuntia aiemmin on tehty kova lihaskuntoharjoitus, taas täytyy jaksaa painia väkivahvaa Ristolaista ja muita vastaan. Kilvoittelu on taas valmis alkamaan.
– Jää on tosi hyvä elementti myös siihen, että pysyy kunnossa. Teemme paljon myös aerobisia juttuja jäällä, Lehkonen huomauttaa.
Ei ole sattumaa, että nimenomaan isä-Lehkonen vetää jääharjoituksia. Oheisharjoitteluun jäällä olevilla pelaajilla on toisistaan poikkeavia ratkaisuja, mutta isä-Lehkosella on paitsi aikaa ja mielenkiintoa myös tietotaitoa harjoitusten vetämiseen.
Ismo Lehkosen päivät alkavat kauden aikana käytännössä poikkeuksetta NHL:n katsomisella. Eikä nyt puhuta mistään koosteista, vaan useamman kokonaisen ottelun tarkalla katsomisella tallenteina. Kauden aikana katsottuja otteluita kertyy satoja.
Lisäksi Lehkonen on ennen koronaviruspandemian puhkeamista käynyt Pohjois-Amerikassa useaan otteeseen. Hän on nähnyt läheltä lukemattomia NHL-otteluita ja -harjoituksia sekä alempien tasojen tapahtumia ja päässyt juttelemaan sikäläisten laji-ihmisten kanssa. Tämä yhdistettynä yli 30-vuotiseen valmennusuraan luo hyvät lähtökohdat.
– Isossa kuvassa kesä on sitä varten, että tehdään pohjia kautta varten. Ika on hyvä vetämään näitä jääharjoituksia ja hän tietää tarkalleen, mitä se pelaaminen siellä vaatii. Ei ole niin paljon aikaa, joten sellaista nopeaa pientä liikettä ja lisää yksinkertaisuutta pitää pystyä hiomaan peliin, Lehtonen pohtii.
Kuukauden päästä tämä porukka ei ole enää tiiviissä nipussa Turussa. Silloin heidät on ammuttu kuin haulit ympäri Pohjois-Amerikkaa.
Osan asema on jo niin vakiintunut, että harjoitusleiri on vain viimeinen silaus pelikunnon hiomisessa pitkää kautta varten. Osa lähtee harjoitusleirille varmistamaan pelipaikkaansa ja osan tehtävä on vielä raadollisempi: täytyy pystyä tekemään sellainen vaikutus, että pystyy ryöstämään jonkun muun työpaikan.
Yksi asia on varmaa: valmius kilpailla pelipaikoista on hyvällä tasolla, kun on kilpaillut toisiaan vastaan koko kesän. Ei vakavissaan, mutta tosissaan.