Pekingin olympialaiset päätökseen – Suomen joukkueelle paras talviolympiatulos sitten 2000-luvun alun

Suomi on Pekingin talviolympialaisten jälkeen tavoitevauhdissa olympialajeille määritellyssä tulostavoitteessa. Jääkiekko ja maastohiihto vastasivat Pekingissä kahdeksan mitalin potista, johon mahtui kaksi kultamitalia. 

Suomen 94 urheilijan kokoinen olympiajoukkue saavutti Pekingin talvikisoista kahdeksan mitalia (kaksi kultaista, kaksi hopeista ja neljä pronssista) ja 11 pistesijaa. Lisäksi tuloksena oli 17 muuta sijoitusta 16 parhaan joukkoon. Mitalimäärä on suurin sitten Torinon 2006 (yhdeksän mitalia) ja kultamitaleita painottavan mitalitaulukon mukaan Suomi on edellisen kerran yltänyt parempaan suoritukseen Salt Lake Cityssä 2002. 

– Ennen kisojen alkua kansainväliset ennusteet lupailivat meille 3-4 mitalia. Oma tilastollinen ennusteemme enteili noin viittä mitalia. Näistä lähtökohdista tämä oli hyvä olympiatulos, Suomen olympiajoukkueen johtaja Mika Lehtimäki sanoo. 

– Olympialajeille määritelty tulostavoitteemme koko olympiadille on kymmenen mitalia ja 20 pistesijaa. Pekingin saalis on sellainen, että tavoitteen täyttyminen ja jopa ylittäminen Pariisin kesäkisoissa 2024 on realistinen tavoite. 

Olympia- ja paralympiatuloksen lisäksi suomalaisen huippu-urheilun tavoitteena on kasvattaa ammattilaisuuden astetta sekä menestyä MM- ja EM-tasoilla joukkuepeleissä. Lisäksi menestystä mitataan suhteessa muihin valtioihin erilaisin mittarein. 

– Vaikka onnistuimme Pekingissä hyvin, on tärkeää muistaa, että suomalainen huippu-urheilu ei ole yhtä kuin pelkkä olympiamenestys. Koko suomalaisen huippu-urheilun menestystavoitteet heijastelevat huippu-urheilukulttuuriamme, joka on poikkeuksellisen laaja ja moninainen, Lehtimäki lausuu. 

Pekingissä esiintyneistä yksilölajien urheilijoista noin kolmannes jäi realistisesta odotusarvostaan. 94 urheilijan kokonaisuus kääntyy roimasti plussan puolelle, kun huomioi, että molemmat jääkiekkojoukkueet onnistuivat erinomaisesti. Peräti 52 suomalaisurheilijalla on kotiintuomisinaan olympiamitali, mihin eivät pysty vastaamaan kuin Yhdysvaltain, Kanadan ja Venäjän olympiakomitean joukkueiden kaltaiset suurmaat. 

Kärkilajit vastasivat mitaleista 

Pekingin kisoissa Suomen mitalit tulivat jääkiekosta ja maastohiihdosta. Lisäksi pistesijatason suorituksia tuli lumilautailusta ja yhdistetystä sekä sijoituksia 16 parhaan joukkoon lisäksi ampumahiihdosta, freestylesta, mäkihypystä ja taitoluistelusta. 

– Ei ole sattumaa, että kovin menestys tuli jääkiekosta ja maastohiihdosta. Nämä kaksi ovat olympialajeissa ainoat kärkilajimme tukijärjestelmäluokittelussamme. Se tarkoittaa, että näissä lajeissa on koko suomalaisen huippu-urheilun vahvin menestysperinne, valmennusjärjestelmä ja osaaminen ja sitä kautta myös kaikkien toimijoiden yhteinen resursointi. Tuo yhtälö tuottaa jatkuvaa tulosta, Lehtimäki kuvailee. 

Jääkiekko ja maastohiihto ovat näyttäneet lajeina suuntaa koko suomalaiselle huippu-urheilulle. Kolme keskeisintä menestystekijää – lajin valmennusjärjestelmä, urheilijapotentiaali ja kokonaisresursointi – ovat kansainvälisen huippumenestyksen vaatimalla tasolla. 

– Jääkiekon erityisvahvuuksia ovat jatkuva pyrkimys kehittymiseen sekä kansainvälisen vaatimustason sisäistäminen ja etenkin sen käsityksen jalkauttaminen kentän tasolle. Laji on Suomessa volyymiltään niin suuri, että huippu-urheilumenestykseen tähtäävää toimintaa on ympäri Suomen. Se on haastava ympäristö toimia, mutta Jääkiekkoliitto on osannut hyödyntää myös suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän peruspilareita mestarillisesti, Lehtimäki kehuu. 

– Maastohiihto puolestaan on malliesimerkki toiminnan keskittämisestä. Laji on kiinnittynyt Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukaan, ja valmentautumisen tueksi on löydetty vahvoja palasia yhteistyöllä, jossa ovat Hiihtoliiton ja Olympiavalmennuskeskuksen lisäksi mukana Huippu-urheiluyksikkö, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö Vuokatissa. 

Arvokisahanke lisäsi kilpailukykyä 

Pekingiin valmistauduttaessa osaamista on jaettu seitsemän lumilajin yhteisessä arvokisahankkeessa, jossa sisältönä on ollut valmentajien yhteinen toiminta ja suunnittelu, tiedonjako, kehitys ja tutkimustyö. 

– Olemme tehneet hankkeen kautta erittäin onnistunutta taustatyötä muun muassa Pekingin erityisolosuhteisiin valmistautumisessa. Olemme vierailleet kisapaikoilla niin usein, kuin se on ollut mahdollista, tehneet ratojen mallinnuksia ja simulointeja, tutkineet hypoksiaa ja suorituskykyisyyttä korkeassa ilmanalassa, valmistautuneet aikaeroon ja koronapandemian asettamiin haasteisiin erittäin huolellisesti, Lehtimäki kertoo. 

– Vaikka tämä ei vielä realisoitunut mitalimenestykseksi muissa lajeissa kuin maastohiihdossa, uskon että tällä toimintatavalla kehitämme jatkossa kilpailukykyämme laajalla rintamalla. 

Suomi mitalitaulukossa 16:s 

Kaikkiaan Pekingissä mitaleita jaettiin 13 urheilumuodossa ja 109 lajissa. Suomen mitalisaalis oikeutti mitalitaulukossa 16:nnelle sijalle. Mitalimäärällä mitattuna Suomi oli 15:nneksi paras maa. 

– Kun katsomme talviolympialaisten 109 mitalilajin kokonaisuutta, yli puolet niistä on sellaisia, joissa Suomella ei ollut Pekingissä edustusta lainkaan. Lisäksi rinnelajeissa sekä jäälajeissa jääkiekon ulkopuolella meillä on haasteita huipputuloksen mahdollistavissa olosuhteissa, mikä näkyy menestyslajeja ohuempana lajikulttuurina. Näistä lähtökohdista yltäminen vielä korkeammalle kansojen välisessä vertailussa vaatisi meiltä epärealistisen kovaa onnistumisprosenttia, Lehtimäki summaa.   

Peking 2022, suomalaissijoitukset 

1.Iivo Niskanen, 15 km P (maastohiihto) 
1. Suomi, miehet (jääkiekko) 
2. Kerttu Niskanen, 10 km P (maastohiihto) 
2. Iivo Niskanen/Joni Mäki, M parisprintti P (maastohiihto) 
3. Iivo Niskanen, 15+15 km yhdistelmähiihto (maastohiihto) 
3. Kerttu Niskanen, 30 km V (maastohiihto) 
3. Krista Pärmäkoski, 10 km P (maastohiihto) 
3. Suomi, naiset (jääkiekko) 
4. Joni Mäki, sprintti V (maastohiihto) 
4. Kerttu Niskanen, 7,5+7,5 km yhdistelmähiihto (maastohiihto) 
4. Kerttu Niskanen/Krista Pärmäkoski, N parisprintti P (maastohiihto) 
4. Suomi (Kyllönen, Matintalo, Niskanen, Pärmäkoski), N 4 x 5 km viesti (maastohiihto) 
6. Ilkka Herola, normaalimäen kilpailu (yhdistetty) 
6. Perttu Hyvärinen, 15 km P (maastohiihto) 
6. Suomi (Hakola, Niskanen, Hyvärinen, Mäki), M 4 x 10 km viesti (maastohiihto) 
7. Perttu Hyvärinen, 15+15 km yhdistelmähiihto (maastohiihto) 
7. Krista Pärmäkoski, 7,5+7,5 km yhdistelmähiihto (maastohiihto) 
7. Enni Rukajärvi, slopestyle (lumilautailu) 
8. Suomi (Herola, Mäkiaho, Hirvonen, Reponen), joukkuekilpailu (yhdistetty) 
9. Anni Kärävä, big air (freestyle) 
9. Tero Seppälä, 15 km yhteislähtö (ampumahiihto) 
10. Krista Pärmäkoski, 30 km V (maastohiihto) 
11. Suomi (Minkkinen, Eder, Seppälä, Hiidensalo), 4 x 6 km sekaviesti (ampumahiihto) 
12. Antti Aalto, normaalimäki (mäkihyppy) 
12. Johanna Matintalo, 7,5+7,5 km yhdistelmähiihto (maastohiihto) 
13. Rene Rinnekangas, big air (lumilautailu) 
13. Rene Rinnekangas, slopestyle (lumilautailu) 
14. Johanna Matintalo, 10 km P (maastohiihto) 
14. Lauri Vuorinen, sprintti V (maastohiihto) 
15. Anni Kärävä, slopestyle (freestyle) 
15. Juulia Turkkila/Matthias Versluis, jäätanssi (taitoluistelu) 
16. Ilkka Herola, suurmäen kilpailu (yhdistetty) 
16. Anne Kyllönen, 10 km P (maastohiihto) 
16. Suomi (Minkkinen, Eder, Jänkä, Kinnunen), N 4 x 6 km viesti (ampumahiihto) 
17. Antti Aalto, suurmäki (mäkihyppy) 
17. Eero Hirvonen, normaalimäen kilpailu (yhdistetty) 
17. Suomi (Laitinen, Seppälä, Hiidensalo, Harjula), M 4 x 7,5 km viesti (ampumahiihto) 
18. Kalle Järvilehto, big air (lumilautailu) 
19. Perttu Hyvärinen, 50 km V (30 km) (maastohiihto) 
19. Olli Penttala, kumparelasku (freestyle) 
20. Eero Hirvonen, suurmäen kilpailu (yhdistetty) 
20. Anne Kyllönen, 30 km V (maastohiihto) 
20. Carola Niemelä, big air (lumilautailu) 
20. Jimi Salonen, kumparelasku (freestyle) 
21. Carola Niemelä, slopestyle (lumilautailu) 
21. Tero Seppälä, 12,5 km takaa-ajo (ampumahiihto) 
22. Anne Kyllönen, 7,5+7,5 km yhdistelmähiihto (maastohiihto) 
22. Perttu Reponen, normaalimäen kilpailu (yhdistetty) 
22. Enni Rukajärvi, big air (lumilautailu) 
23. Katri Lylynperä, sprintti V (maastohiihto) 
23. Johanna Matintalo, 30 km V (maastohiihto) 
23. Arttu Mäkiaho, normaalimäen kilpailu (yhdistetty) 
23. Jon Sallinen, halfpipe (freestyle) 
23. Tero Seppälä, 20 km (ampumahiihto) 
24. Arttu Mäkiaho, suurmäen kilpailu (yhdistetty) 
25. Remi Lindholm, 15+15 km yhdistelmähiihto (maastohiihto) 
25. Tero Seppälä, 10 km (ampumahiihto) 
25. Jenni Saarinen, N yksinluistelu (taitoluistelu) 
26. Jasmin Kähärä, sprintti V (maastohiihto) 
27. Jasmi Joensuu, sprintti V (maastohiihto) 
27. Julia Kykkänen, normaalimäki (mäkihyppy) 
27. Simo Peltola, slopestyle (freestyle) 
28. Mari Eder, 7,5 km (ampumahiihto) 
28. Ristomatti Hakola, 15 km P (maastohiihto) 
28. Kalle Järvilehto, slopestyle (lumilautailu) 
28. Remi Lindholm, 50 km V (30 km) (maastohiihto) 
28. Severi Vierelä, kumparelasku (freestyle) 
29. Simo Peltola, big air (freestyle) 
30. Mari Eder, 10 km takaa-ajo (ampumahiihto) 
32. Mari Eder, 15 km (ampumahiihto) 
32. Jenny Rautionaho, normaalimäki (mäkihyppy) 
37. Riikka Honkanen, pujottelu (alppihiihto) 
37. Otto Niittykoski, suurmäen kilpailu (yhdistetty) 
38. Olli Hiidensalo, 10 km (ampumahiihto) 
43. Suvi Minkkinen, 10 km takaa-ajo (ampumahiihto) 
45. Remi Lindholm, 15 km P (maastohiihto) 
49. Heikki Laitinen, 12,5 km takaa-ajo (ampumahiihto) 
51. Nastassia Kinnunen, 15 km (ampumahiihto) 
51. Suvi Minkkinen, 7,5 km (ampumahiihto) 
52. Olli Hiidensalo, 12,5 km takaa-ajo (ampumahiihto) 
54. Heikki Laitinen, 10 km (ampumahiihto) 
66. Heikki Laitinen, 20 km (ampumahiihto) 
73. Erika Jänkä, 7,5 km (ampumahiihto) 
74. Olli Hiidensalo, 20 km (ampumahiihto) 
75. Nastassia Kinnunen, 7,5 km (ampumahiihto) 
81. Tuomas Harjula, 20 km (ampumahiihto) 
92. Tuomas Harjula, 10 km (ampumahiihto) 

Ei sijoitusta 

Riikka Honkanen, suurpujottelu (alppihiihto) kesk. 
Erika Pykäläinen, pujottelu (alppihiihto) kesk. 
Erika Pykäläinen, suurpujottelu (alppihiihto) kesk. 
Rosa Pohjolainen, pujottelu (alppihiihto) kesk. 
Samu Torsti, suurpujottelu (alppihiihto) kesk. 

Lisätiedot: 

Mika Noronen, Olympiakomitean viestintäjohtaja 040-5048714 

Lisää sisältöä tähän juttuun liittyvistä aiheista