Päivittyvä tilannekuva Venäjän hyökkäyksen vaikutuksesta urheiluun
Päivitetty 13.4.2023
Suomen Olympiakomitea tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Venäjä ja Valko-Venäjä on suljettu kansainvälisen urheilutoiminnan ulkopuolelle.
Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on 28.3.2023 tiedottanut uusista linjauksistaan koskien venäläisten ja valkovenäläisten osallistumista kansainväliseen urheiluun. KOK on päättänyt pitää sanktiot Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan voimassa. Kansanvälisille lajiliitoille annetaan kuitenkin mahdollisuus poiketa linjasta yksittäisten urheilijoiden kohdalla tiukoin reunaehdoin. KOK:n reunaehtosuositukset ovat luettavissa tästä. Suomen Olympiakomitean kannanotto KOK:n tiedotteeseen (28.3.2023) on kanta pysynyt ennallaan: Aika venäläisten paluulle ei ole oikea.
Suomen Olympiakomitea pitää tärkeänä, että suomalaiset urheilijat ja valmentajat pääsevät rauhassa valmistautumaan ja osallistumaan kansainvälisiin arvokisoihin ja että osallistuminen Pariisin karsintoihin turvataan. Päätösvalta tässä asiassa on kuitenkin kansallisilla lajiliitoilla.
Aikaisemmin Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on 25.1.2023 tiedottanut, että se tutkii venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden paluumahdollisuutta kansainväliseen urheilutoimintaan. Samalla KOK kuitenkin ilmoitti, että helmikuussa 2022 asetetut sanktiot ja suositukset Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan ovat edelleen voimassa.
Suomen Olympiakomitea on ilmaissut mielipiteensä vahvasti KOK:n suuntaan koko sen ajan, kun asiasta on käyty keskustelua. Suomen Olympiakomitean kanta on, että venäläisiä ja valkovenäläisiä ei tällä hetkellä tule ottaa mukaan kansainväliseen urheilutoimintaan. Suomen Olympiakomitea on vaatinut tiukkoja reunaehtoja, mikäli KOK päättää harkita paluumahdollisuutta venäläisille ja valkovenäläisille urheilijoille.
Pohjoismaiset olympiakomiteat, paralympiakomiteat ja urheilujärjestöt ovat tehneet asiaa koskevan yhteisen kannanoton syyskuussa 2022 (julkilausuma 23.9.2022) ja helmikuussa 2023 (julkilausuma 7.2.2023). Julkilausumissa vaaditaan urheilijoiden lisäksi kansainvälistä urheiluliikettä sulkemaan venäläiset ja valkovenäläiset toimihenkilöt pois kansainvälisistä tehtävistä tai tapahtumista.
Myös urheiluministerien julkilausumat ovat linjassa pohjoismaisten julkilausumien kanssa. 34 maan urheiluministerit toteavat 4.5.2023 julkaistussa kannanotossaan, ettei vielä voi puhua Venäjän paluusta kansainväliseen urheilutoimintaan (julkilausuma 4.5.2023). Suomi on allekirjoittanut kaikki urheiluministereiden julkilausumat (Ministereiden julkilausumat: julkilausuma 1.11.2022, julkilausuma 8.7.2022, julkilausuma 9.3.2022).
Kilpailutoimintaan osallistuminen
Kilpailutoimintaan liittyvät suositukset koskevat koskee seuroja, urheilijoita, valmentajia ja toimihenkilöitä, jotka edustavat Venäjää tai Valko-Venäjää kansainvälisessä kilpailutoiminnassa. Yksilölajeissa (kuten tennis ja golf), joissa osallistujat edustavat vain itseään eivätkä maataan, osallistumisoikeuden kansainvälisiin turnauksiin määrittää lajin kansainvälinen lajiliitto. Joukkuelajeissa, joissa ammattilaisina pelaavat venäläiset tai valkovenäläiset urheilijat edustavat ulkomaalaisia seuroja (kuten NHL ja eri maiden jalkapallosarjat), päätöksen osallistumisoikeudesta tekee kyseinen sarja tai se kansainvälinen lajiliitto, jonka alaisuudessa kyseinen sarja toimii.
Kansalliseen kilpailutoimintaan Suomessa voivat osallistua Suomessa asuvat Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset edellyttäen, että heillä on lajinsa myöntämä osallistumisoikeus kilpailuun/otteluun lajin määrittelemällä tavalla urheilijana, valmentajana tai toimihenkilönä. Kansallisesta kilpailutoiminnasta, jossa edustetaan itseään tai suomalaista seuraa eikä maata, ei ole mahdollista sulkea tiettyjen maiden kansalaisia.
Kansainvälinen urheiluyhteisö on sulkenut Venäjän ja Valko-Venäjän kansainvälisen urheilutoiminnan ulkopuolelle, ja osallistumiskielto koskee seuroja, urheilijoita, valmentajia ja toimihenkilöitä, jotka edustavat Venäjää tai Valko-Venäjää kansainvälisessä kilpailutoiminnassa. Kuten yllä jo mainitaan, Suomen Olympiakomitea pitää tärkeänä, että suomalaiset urheilijat ja valmentajat pääsevät rauhassa valmistautumaan ja osallistumaan kansainvälisiin arvokisoihin ja että osallistuminen Pariisin karsintoihin turvataan. Päätösvalta tässä asiassa on kuitenkin kansallisilla lajiliitoilla.
Jos lajiliitto tai urheilija päättää osallistua tilanteesta huolimatta, kantaa osallistuva taho tällöin itse päätöksestään vastuun. Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan osalta lajiliittojen tulisi kuitenkin huomioida harkinnassaan, että pitkät kilpailutauot voivat haitata kohtuuttomasti lasten motivaation ylläpitämistä ja kehittymistä lajissaan etenkin koronapandemian jälkeen. Olympiakomitea tarjoaa tarvittaessa lajiliitoille ja urheilijoille neuvontaa päätöksenteon tueksi.
Myös maajoukkuetoiminnan osalta päätösvalta on kansallisilla lajiliitoilla. Suomen Olympiakomitea pitää erittäin ongelmallisena tilannetta, jossa urheilija jatkaisi venäläisen tai valkovenäläisen seuran edustamista ja samanaikaisesti edustaisi Suomen maajoukkuetta. Suomen Olympiakomitea suosittelee, etteivät lajiliitot toistaiseksi sallisi urheilijoiden tai valmentajien osallistumista maajoukkuetoimintaan, mikäli he päättävät jatkaa venäläisen tai valkovenäläisen seuran toiminnassa.
Lisäksi Suomen Olympiakomitea katsoo, että Venäjällä tai Valko-Venäjällä ei voi järjestää mitään kansainvälisiä urheilutapahtumia nykyisessä tilanteessa. Olympiakomitea vetoaa, että kansainväliset lajiliitot ja muut urheilujärjestöt peruvat välittömästi Venäjälle tai Valko-Venäjälle myönnetyt urheilutapahtumat.
Venäjä aloitti liikekannallepanon 21.9.2022. Suomessa laillisesti oleskelevia venäläisiä on tiettävästi myös määrätty armeijaan. Jos esimerkiksi seuraan työsuhteessa oleva henkilö lähtee sotaan, syntyvät perusteet työsuhteen purkamiselle työntekijän ollessa kykenemätön täyttämään työsopimuksen edellyttämiä velvoitteita.
Mikäli venäläinen henkilö hakee turvapaikkaa, mistä tahansa syystä, on hänellä oikeus työntekoon Suomessa aikaisintaan kolmen kuukauden päästä siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa, jos hän esittänyt voimassa olevan ja aidoksi todetun passin tai muun matkustusasiakirjan viranomaiselle. Työskentelyn voi aloittaa aikaisintaan kuuden kuukauden päästä siitä, kun turvapaikkaa on haettu, jos henkilö ei ole esittänyt passia tai muuta matkustusasiakirjaa (tarkemmat ohjeet Migrin sivuilta). Urheilujärjestöt voivat palkata myös venäläisiä turvapaikan hakijoita.
Ukrainasta sotaa pakenevat henkilöt ovat niin kutsutun tilapäisen suojelun piirissä. Heille työnteko on mahdollista heti heidän laitettuaan tilapäistä suojelua koskevan hakemuksen vireille (tarkemmat ohjeet Migrin sivuilta).
Kaksoiskansalaisuuden omaavilla henkilöillä, joilla on Suomen ja Venäjän tai Suomen ja Valko-Venäjän kansalaisuus on lähtökohtaisesti aivan samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla. Jos kaksoiskansalaisuuden omaava henkilö päättää edustaa Venäjää tai Valko-Venäjää, ei häntä kuitenkaan Suomen Olympiakomitean suosituksen mukaan tulisi päästää kansainväliseen kilpailutoimintaan.
Myös Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on kehottanut kaikkia kansainvälisiä lajiliittoja siirtämään tai perumaan Venäjälle tai Valko-Venäjälle suunnitellut urheilutapahtumansa, eikä KOK suosittele venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden ja toimihenkilöiden osallistumista urheilutapahtumiin (KOK:n tiedotteet 28.2.2022 ja 25.2.2022). KOK:n linjaukset ovat edelleen voimassa.
Urheiluministerien julkilausumat
Ensimmäisen yhteisen julkilausuman Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemiseksi kansainvälisestä urheilutoiminnasta 37 eri maan urheiluministerit antoivat maalikuussa 2022 (julkilausuma 9.3.2022).
Urheiluministerikokous antoi toisen yhteisen julkilausuman, jossa vaadittiin Venäjän ja Valko-Venäjän urheilun kansallisten hallintoelinten erottamista kansainvälisistä lajiliitoista (julkilausuma 8.7.2022). Lisäksi allekirjoittajamaat vaativat, että Venäjän ja Valko-Venäjän edustajilta tulee poistaa asema kansainvälisissä lajiliitoissa, kuten hallituksissa ja järjestökomiteoissa. Jos kansalliset ja kansainväliset urheilujärjestöt sekä muut tapahtumien järjestäjät päättävät sallia Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevien urheilijoiden osallistumisen urheilutilaisuuksiin, on urheiluministereiden mukaan selvää, etteivät he edusta Venäjän tai Valko-Venäjän valtioita.
EU:n urheiluministerit toistivat vaatimuksen Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemiseksi kansainvälisestä urheilutoiminnasta (julkilausuma 1.11.2022).
Uusin yhteinen julkilausuma on julkaistu 20.2.2023, jossa 34 maan urheiluministerit toteavat kannanotossaan (julkilausuma 20.2.2023), ettei Kansainvälisen Olympiakomitean olisi syytä muuttaa 28.2.2022 tekemäänsä päätöstä venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osallistumisesta kansainväliseen urheiluun.
Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n yleiskokous päätti hyllyttää Venäjän ja Valko-Venäjän kansallisten paralympiakomiteoiden jäsenyyden keskiviikkona 16.11. Saksan Berliinissä järjestetyssä kokouksessa. Lue 17.11.2022 julkaistu uutinen tästä.
Suomen Olympiakomitea ilmaisee huolensa suomalaisurheilijoiden tilanteesta Venäjällä. Mikäli urheilija haluaa palata takaisin Suomeen, hänelle on taattava mahdollisuus sopimuksen purkamiseen ja matkustamiseen suomalaisviranomaisten auttamana.
Suomen Olympiakomitea käy kansainvälisestä tilanteesta jatkuvaa keskustelua Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK), Euroopan olympiakomiteoiden (EOC) ja muiden kansallisten olympiakomiteoiden kanssa, ja pyrkii lisäksi vaikuttamaan asiaa koskevaan päätöksentekoon yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Suomen Olympiakomitea haastaa koko urheiluyhteisön auttamaan Ukrainan kriisin uhreja. Tee lahjoitus Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon tästä.
Lisätietoja:
Taina Susiluoto, toimitusjohtaja, Suomen Olympiakomitea, taina.susiluoto@olympiakomitea.fi