Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
Blogi
17.03.2022 | Huippu-urheilu | Blogi

Vieraskynä Aku Nikander: Valintavaiheen kaksoisura – tutkimuksista käytäntöön

On useita syitä, miksi nuoruus ja valintavaihe ovat tärkeitä kaksoisuran kannalta. Tähän ikävaiheeseen osuu esimerkiksi nuorten sarjoista aikuisten sarjoihin siirtymä, mitä pidetään kaikkein haastavimpana siirtymänä urheilu-uralla. Haasteet urheilullisten ja urheilun ulkopuolisten tavoitteiden tasapainottelussa saattavat olla yksi syy sille, että nuori luopuu urheilusta.

Urheiluyläkoululaisten, urheilulukiolaisten ja urheiluamislaisten tutkiminen on tärkeää myös psykologisen ja psykososiaalisen kehityksen näkökulmasta. Psykologisen kehityksen näkökulmasta nuoret etsivät ja muodostavat identiteettiään sekä suunnittelevat tulevaisuuttaan. Oman urapolun löytyminen onkin yksi nuoruuden tärkeimmistä kehitystehtävistä. Lisäksi yksilön motivaatioon liittyvät suhteellisen pysyvät tekijät, niin urheiluun kuin koulutukseen liittyen, saattavat muotoutua jo aikaisessa vaiheessa (yläkoulussa) ohjaten nuorten valintoja myöhemmissä elämän vaiheissa.  Psykososiaalisen kehityksen näkökulmasta nuoret oppivat ylläpitämään ja hyödyntämään suhteitaan valmentajiin, vertaisiin ja vanhempiin, jotka toimivat tärkeinä tukihenkilöinä elämän ja uran eri vaiheissa.

Viime vuosien valintavaiheen kaksoisuratutkimukset (Winning in the Long Run –projekti; Ryba ym., 2016) sekä urheiluyläkouluun liittyvät katsaukset (KIHU, 2020) sekä tutkimukset (Kuokkanen ym., 2020; Romar ym., 2021) antavat laajan kuvan suomalaisen kaksoisurajärjestelmän vaikutuksista nuorten urheilijoiden kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin sekä riskitekijöihin.

Näiden tutkimusten löydökset auttavat kehittämään järjestelmää sekä kohdentamaan tukea esimerkiksi siirtymissä ja haasteiden ilmetessä mahdollistaen nuoren kokonaisvaltaisen kehityksen sekä tavoitteiden saavuttamisen niin urheilussa kuin opinnoissa.

Kokonaiskuormitus

Nuorten urheilijoiden yksi suurimmista haasteista kaksoisuralla näyttäisi olevan hektinen aikataulu. Vaikka monissa selvityksissä nuoret ovat tyytyväisiä kaksoisurajärjestelyihin (Stambulova ym., 2015; Ryba ym., 2016; Nikander ym., 2020), tutkimukset nuorten hyvinvoinnista korostavat arjen monia vaatimuksia. Esimerkiksi Winning in the Long Run –projektissa, joka seurasi urheilijoita lukion aikana, urheilulukiolaiset kertoivat unelmapäiväkseen päivän, jolloin heillä ei ollut aikataulua. Toisin sanoen, tämä päivä oli vapaapäivä. Lisäksi Sorkkilan ym. (2018) tutkimuksessa tuli esille, että uupumusoireet kasvoivat urheilulukion aikana korostaen nykypäivän urheilulukiolaisten arjen vaatimuksia.

Esimerkiksi Ruotsissa lukion alussa nuoret urheilijat olivat optimistisia sen suhteen, että pystyvät yhdistämään urheilun ja opinnot sujuvasti, mutta jo ensimmäisen vuoden aikana he kohtasivat haasteita sopeutua uusiin vaatimuksiin. Urheilijat, joilla oli enemmän taitoja (esim. arjen hallinta, tunnetaidot) ja resursseja (esim. tuki valmentajilta ja opettajilta) yhdistää urheilu ja opinnot sekä hallita arjen kokonaiskuormitusta, sopeutuivat paremmin urheilulukioon.

Vaikka nuoret itse, valmentajat, vanhemmat ja muut kaksoisuran tukihenkilöt tiedostavat terveyden ja kuormituksen seurannan tärkeyden, on tässä ikäluokassa vaikeaa tuntea kokonaiskuormitusta, sillä siihen vaikuttavat monisyisesti niin urheilun kuin koulun vaatimusten kasvu. Edetessä koulutuspolulla koulukuormitus kasvaa. Niin ikään kohti aikuistensarjaa mentäessä, harjoituskuormitus ja harjoitusintensiteetti nousevat. Lisäksi kuvaan tulevat edustehtävät, leiritykset sekä mahdolliset muun elämän muutokset, kun nuori siirtyy ympäristöstä toiseen, kuten urheilulukioon tai urheiluamikseen.

Sorkkilan ym. (2018) tutkimus korosti myös sitä, että koulu-uupumus voi siirtyä urheilu-uupumukseksi. Näin ollen toimijat voivat tehdä vääriä päätelmiä kuormituksen lähteestä tai kuormitus näkyy suorituksissa vasta viiveellä toisessa osa-alueessa. Vaikka yksilöllä olisikin taitoja selvitä arjen haasteista, niin ympäristö ja sen rakenteet saattavat aiheuttaa haasteita, kuten vuoropuhelun puuttuminen eri toimijoiden kanssa tai joustavien kaksoisuraratkaisujen puuttuminen.

Kaksoisuran tukeminen

Yksi tärkeistä tekijöistä onnistuneessa valintavaiheen kaksoisurassa näyttäisi myös olevan valmius urheilupainotteiseen kouluun. Opiskelijaurheilijoille ja heidän vanhemmilleen pitäisi antaa riittävästi tietoa erilaisista urapoluista ja kaksoisuraympäristöistä sekä niiden toiminnasta ja vaatimuksista. Kun tietoa on riittävästi, vanhempia on helpompi rohkaista ja ohjeistaa, miten valmistaa lasta itsenäiseen elämään. Esimerkiksi nuoret tulevat erilaisilla valmiuksilla kaksoisuraympäristöön ja helpottaakseen sopeutumista, kotona opetettavat taidot ovat oleellisessa asemassa. Näin ollen tässä iässä kohdennetut interventiot, työpajat ja interventiotyökalujen kehittäminen opiskelijaurheilijoille sekä oleellisten toimijoiden (valmentaja, opettajat, vanhemmat) koulutus voivat edesauttaa tärkeiden taitojen kehittymistä, jolloin opiskelijaurheilijat olisivat paremmin valmistautuneet kaksoisuran tuleviin vaiheisiin.

Oleellista kaksoisuran tukemisessa on myös huomioida yksilöiden erilaiset kehityspolut (Cartigny ym., 2019;2021; Ryba ym., 2021). Esimerkiksi nuorilla on tunnistettu kolme erilaista suuntautumista kaksoisuraan:

  1. urheilu ja opinnot yhtä tärkeitä
  2. urheilu prioriteettina ja
  3. opinnot prioriteettina.

Ensimmäisen ryhmän nuoret pyrkivät yhdistämään tavoitteellisesti urheilun ja opinnot, siinä usein onnistuen. He kokevat, että heillä on riittävästi resursseja sekä taitoja yhdistää kummatkin. Toisen ryhmän nuorilla on selkeästi suurempi panostus urheiluun ja he saattavat kamppailla koulun vaatimusten kanssa. Kolmas ryhmä puolestaan kokee koulun tärkeämpänä ja tekee urheilua koulun ehdoilla.

Tunnistamalla erilaisia kehityspolkuja voidaan kohdentaa tukea tarpeiden mukaan. Esimerkiksi urheilua ja opintoja yhtä tärkeinä pitävät nuoret saattavat tarvita kykyä priorisoida sekä huolehtia omasta hyvinvoinnista. Urheiluun priorisoivat voisivat hyötyä yksilöllisestä opetuksesta ja kaksoisurataitojen kehittämisestä. Koulutukseen priorisoivat puolestaan voisivat hyötyä kaksoisuran näkökulmasta urheilumotivaation tukemisesta.

Kehityspolkujen lisäksi tärkeää on tunnistaa, millaista tukea nuoret tarvitsisivat kussakin vaiheessa. Esimerkiksi yläkouluvaiheessa opitut yksilölliset taidot ja kokemukset saattavat auttaa kaksoisuran myöhemmissä vaiheissa. Lisäksi siirtymä toiselle asteelle tarkoittaa myös sitä, että suorituskeskeisyys niin koulussa kuin urheilussa kasvavat. Suorituskeskeisyyttä saattaa lisätä vertailu muihin, kasvaneet odotukset sekä paine ”kasvattaa” tulevaisuuden huippu-urheilijoita.

Kun ottaa huomioon nykyiset koulutuspoliittiset muutokset ja siihen liittyvät nuorten kokemukset ja uupumus koulussa, olisi tärkeää auttaa lukiolaisia suoritustavoitteiden sijaan oman taidon kehittämisessä ja oppimiseen tähtäävien tavoitteiden luomisessa ja asettamisessa niin koulussa kuin urheilussa. Nämä muodostavat pohjaa oppimiselle ja hyvinvoinnille. Tämä korostaa myös sitä, että opiskelijaurheilijoiden tuen on hyvä ymmärtää ja ottaa huomioon nämä muutokset, sillä ne vaikuttavat nuorten kehitykseen. Esimerkiksi valmentajat voivat pyrkiä voimaannuttavaa lähestymistapaan sekä osoittamaan nuorten tunteiden ja ajatusten kohtaamista.

Urapolut

Tarkasteltaessa nuorten urasuunnitelmia tutkimukset ovat osoittaneet, että urheilijoiden odotukset tulevaisuudesta vaikuttavat heidän uriin ja päätöksiin. Esimerkiksi yli puolet (60%) urheilulukiolaisista lukion alussa haaveili Winning in the Long Run –projektissa arvokisaedustuksesta aikuisten sarjoissa.

Samaan aikaan urheilijoiden on osoitettu viivästyttävän urheilu-uran ulkopuoliseen elämään liittyviä päätöksiä sekä heidän tulevaisuuden pohdinnan on osoitettu olevan lyhytkantoista.  Sen vuoksi on oleellista, että ulkoiset resurssit auttavat tulevaisuuden mahdollisuuksien tutkimisessa niin urheilussa kuin sen ulkopuolella.  Se, että nuorilla urheilijoilla olisi aikaa pohtia tulevaisuuttaan, voi auttaa valintojen tekemisessä sekä priorisoimaan asioihin mahdollistaen tasapainoisen kaksoisuran.

Sukupuolen rooli on tärkeää ottaa huomioon kaksoisuraohjelmissa ja niiden tukemisessa. Esimerkiksi Tanskan yläkoulujen urheiluluokilla pojat osallistuvat useammin urheiluluokille kuin tytöt ja pojat priorisoivat neljä kertaa todennäköisemmin urheiluun yli opintojen. Ero naisten ja miesten ammattiurheilun mahdollisuusrakenteessa saattaa myös selittää, miksi tytöt ennemmin urheiluluokilla, vaikka haluisivatkin jatkaa urheilua, haluavat yhdistää urheilun ja koulutuksen.

Tämä saattaa viitata siihen, että naisten huippu-urheilu ei ole urapolku itsessään vaan pitää yhdistää urheilun ulkopuolisen uran kanssa, kuten viimeisin raportti naisten jalkapallosta osoittaa. (FIFPro, 2017). Jos nuorille suunnatut yläkouluohjelmien, urheilulukioiden ja urheiluamisten tarkoitus on mahdollistaa pyrkimys urheilu-uraan, niin oleellista olisi tehdä toimia sen kulttuurin muuttamiseen, missä naisilla on vain vähän mahdollisuuksia urheilu-uraan.

Tärkeää olisi siis, ettei kaksoisuraohjelmat tai järjestelyt suosi vain tiettyä sukupuolta tai luokkaa, varsinkaan nuoruudessa. Esimerkiksi Tanskan urheiluluokilla korkeamman sosioekonomisen aseman perheen lapset olivat yliedustettuina. Lisäksi nuorilla pitäisi olla mahdollisuus valita yläkoulun jälkeen kaksoisurapolkunsa (urheiluamis, urheilulukio tai yleinen linja) henkilökohtaisten uratavoitteiden mukaisesti ja näille poluille pitäisi rakentaa tarvittavat kaksoisurajärjestelyt sekä tukipalvelut.

Tutustu tutkimuskatsaukseen tästä: Valintavaiheen kaksoisura – kansainvälinen tutkimuskatsaus

Kirjoittaja: Aku Nikander
väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto/ psykologian laitos

Valintavaiheen kaksoisuran kansainvälisestä tutkimuskatsauksesta järjestään verkkotapaaminen keskiviikkona 13.4. klo 10:00-11:15 (Zoom). Tapaamisessa tutkija Aku Nikander avaa katsauksen sisältöjä ja aikaa on varattu myös osallistujien kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuus on avoin kaikille. Linkin tapaamiseen saa Jarno Parikalta: jarno.parikka@olympiakomitea.fi
Valintavaiheen kaksoisuramallien käsittelyä jatketaan valintavaiheen urheiluoppilaitosseminaarissa 5.–6.5. Jyväskylässä.

Urheiluakatemiaohjelma on julkaissut aiemmin vastaavan tutkimuskatsauksen korkea-asteelta: Kaksoisura korkeakouluissa – kansainvälinen tutkimuskatsaus_Nikander 2021

Lue lisää aiheesta