Kaksoisuralta loikka urheilijatutkintoon

Urheilijan kaksoisura on kahden uran eteenpäin viemistä rinnakkain tarkoituksenmukaisesti. Kaksoisuramalleja on monia, mutta toisella asteella se useimmiten tarkoittaa urheilun ja opiskelun yhteensovittamista urheiluoppilaitoksessa. Urheiluoppilaitoksessa ymmärretään urheilijan arkea ja tukea molempien urien edistämiseen on runsaasti. Hyviä malleja löytyy sekä ammatillisesta että lukiokoulutuksesta.

Urheilulukiot ovat toimineet opiskelun ja urheilun yhdistämisen kivijalkana monta kymmentä vuotta. Myös urheiluamikset aloittivat toimintansa urheiluoppilaitoskokeilussa 1980-luvulla. Erityistehtävän lukioiden osalta toiminta virallistettiin 1994, mutta urheiluamikset jatkoivat toimintaansa hankemaisesti vuosi kerrallaan. Urheiluamisten rahoitus on varmistettu kuluvan hallituskauden ajaksi, mutta tulevaisuus sen jälkeen on edelleen epävarma.

Urheilun erityisen tehtävän lukio tarkoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustamaa urheilulukiota (15 kpl). Opiskelijat suorittavat jopa 44 opintopisteen verran erityisen koulutustehtävän opintoja, esimerkiksi urheiluvalmennusta, ja voivat niitä vastaan jättää tutkinnostaan pois 16 opintopisteen verran muita pakollisia opintoja. Ammatillisella puolella erityistehtävä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi on 16:lla urheiluamiksella.

OSAOssa suosittu sporttimerkonomilinja

Oulussa toimivassa ammatillisessa oppilaitoksessa OSAOssa on muutaman vuoden toiminut sporttimerkonomilinja, joka on saavuttanut urheilijoiden suosion siinä määrin, että koulutusta ei tarvitse enää edes markkinoida, hakijoita riittää.

– Urheilijoilta on tullut koulutuksesta tosi hyvää palautetta. Tieto liikkuu nuorten keskuudessa ja vetovoima on selvästi kasvanut, sanoo OSAOlla urheilutoimintaa koordinoiva Antti Puotiniemi.

OSAOlla on tehty monia opiskelua tukevia ratkaisuja, jotka tukevat opintojen etenemistä.

– Vuosi sitten teimme muutoksen, että kaikki linjalla opiskelevat ovat samassa ryhmässä riippumatta ikäluokasta. Kokemukset ovat olleet hyviä; vanhemmat opiskelijat huolehtivat, että tunnelma on hyvä ja opiskelurauha säilyy.

– Myös tutkinnon rakenne on erilainen, meillä lähdetään tekemään kokonainen tutkinnon osa kerrallaan valmiiksi. Esimerkkinä vaikkapa asiakaspalveluosa, jota kaikki lähtevät tekemään samaan aikaan. Sen jälkeen työssäoppimisjaksot ja näyttö eli osa saadaan kerralla maaliin asti. Tämä malli on erityisen toimiva esimerkiksi liigajoukkueiden mukana harjoitteleville urheilijoille, joille päivittäinen opiskelu on haastavampaa treeniaikatauluista johtuen. Näin hekin saavat tehtyä opintokokonaisuuksia valmiiksi asti, eivätkä opinnot jää niin helposti kesken, Puotiniemi kertoo.

Joustavuus opinnoissa tärkeintä urheilijoille

Yksi syy koulutuksen suosiolle on urheilijoille erityisen tärkeä joustavuus.

– Meillä on paljon erilaisia etäopiskeluratkaisuja verkossa ja erilaisilla alustoilla. Meillä oli esimerkiksi eräs jääkiekkoilija, joka oli Oulussa vain ensimmäisen vuoden ja lähti sitten Kanadaan pelaamaan. Hän valmistui tämän vuoden maaliskuussa. Jouluna ja kesällä Suomessa ollessaan hän sai hoidettua työssäoppimisjaksot, mutta teki ensimmäisen vuoden opintojen lisäksi käytännössä kaiken muun etänä. Yksilöllisyys opinnoissa on kaiken a ja o. Eteneminen on paljon itsestä kiinni, ja kannustamme opiskelijoita tekemään kahden ensimmäisen vuoden aikana mahdollisimman paljon. Monesti urheilu-ura pääsee hyvään nousukiitoon kolmannella vuodella, ja silloin ollaan jo aikuisten joukkueiden mukana, joten opinnot tulee paremmin suoritettua loppuun asti, kun pohjalla on jo hyvä määrä ensimmäisten vuosien opintoja.

Urheilu edellä, mutta opintoja edistäen

Sporttimerkonomilinja on Puotiniemen mukaan alkutekijöissään, mutta hyvällä tiellä. Hän kertoo toisinaan keskustelevansa yhteishaun aikaan vanhempien kanssa, jotka toivoisivat jälkikasvun valitsevan lukion ja haluavat lisätietoa sporttimerkinomiopinnoista, kun nuori itse haluaakin hakea sinne.

– Painotan heille sitä, että urheilu edellä mennään, mutta myös opinnot pitää hoitaa. Parin kuukauden jälkeen saatan kuulla samoilta vanhemmilta, kuinka tyytyväisiä he ovat ratkaisuun. Urheilijan harjoittelumäärän noustessa he ovat huomanneet, että nuori pystyykin selviytymään sekä urheilusta että opinnoista, kun tasapaino kuormitukselle on löytynyt.

– Meillä on mahdollisuus myös kaksoistutkintoon, ja nykyisin se onkin koko ajan suositumpi ja suositumpi. Teemme hyvää yhteistyötä aikuislukion kanssa. Kerron usein esimerkkinä erään jääkiekkoilijan tarinaa, joka suoritti kaksoistutkinnon ja pelasi tosissaan kiekkoa. Jossain vaiheessa hän totesi, että jääkiekko saa jäädä ja on aika suunnata toiselle uralle. Hän hakeutui yliopistoon lukemaan taloustieteitä ja tekee tällä hetkellä työtä veroasiantuntijana. Eli haluan aina painottaa, että kaksoistutkinnon suorittaminen ammatillisella puolella ei sulje akateemistakaan uraa pois, se on aina itsestä kiinni. Tämä vaihtoehto antaa valinnan mahdollisuuden päätöksentekoon, saa katsoa molemmat kortit loppuun asti, Puotiniemi avaa.

Hän toteaa vielä lopuksi, että kaikki lähtee urheilijamyönteisistä opettajista. Urheilijoille tulee poissaoloja harjoitusten, kilpailujen ja leirien takia tulee poissaoloja ja opintoja joudutaan miettimään yksilöllisesti. On tärkeää, että opettajat ymmärtävät, kuinka isoista valinnoista urheilussa on kysymys myös opiskelijoille. Silloin opettajakin osaa tukea ja auttaa löytämään ratkaisuja opintojen etenemiseen.

– On äärettömän tärkeää, että urheilijoiden suhteen pystytään ja uskalletaan joustaa, eikä ajatella, että tämä minun opetukseni on niin tärkeää, ettei tältä kurssilta voi olla pois.

Urheilu ammattina -kurssilta rohkeutta heittäytyä urheilijan uralle

Mäkelänrinteen urheilulukiossa pilotoitiin viime keväänä Urheilu ammattina -kurssia, kun urheilijoita haluttiin paremmin tukea ja rohkaista valitsemaan urheilu ensimmäiseksi ammatikseen. Kurssia lähdettiin jo muutama vuosi sitten rakentamaan Perhon Liiketalousopiston urheilijoiden ammatillisen koulutuksen asiantuntijan Tuuli Merikosken johdolla palvelumuotoilun keinoin. Asiakasymmärrystä haettiin yo-merkonomiksi opiskelevien huippu-urheilijoiden Topi Raitasen ja Oskari Mörön avulla.

– Heiltä saatiin arvokasta tietoa siitä, millaista tietoa he olisivat kaivanneet siinä iässä, jotta olisivat olleet paremmin valmistautuneita ja uskaltautuneet ehkä aikaisemmin heittäytyä urheilijan uralle. Lisäksi Topi ja Oskari toteuttivat kyselyn entisen opinahjonsa Mäkelänrinteen lukion urheilijaopiskelijoille ja kävivät haastattelemassa Pohjois-Haagan urheilulukion väkeä, Merikoski kertoo.

Kurssin teemoja mietittiin myös Urhean ja Olympiakomitean kaksoisura-asiantuntijan Juha Dahlströmin ja Mäkelänrinteen lukion valmennuksen asiantuntijan Kati Suomelan kanssa. Urheilijoilta ja muilta sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella valikoitiin tietyt teemat, joita lähdettiin testaamaan pilottikurssilla Suomelan johdolla.

– Kurssin teemoiksi valikoituivat mm. itsensä johtaminen, urheilijan talous, oman lajin ammattilaisuus, urheilija yrittäjänä, urheilijan brändäys ja urheiluun liittyvät sopimukset sekä sponsorointiyhteistyö, media ja sosiaalinen media, urheilija vaikuttajana, urheilun toimintaympäristö ja urheilusta karttunut osaaminen ja kaksoisura, luettelee Merikoski.

Tärkeä tuki pilottikurssin toteutumiselle tuli Mäkelänrinteen lukion rehtori Vesa Vihervältä, joka otti kurssin osaksi urheilulukioiden valtakunnallista kehittämistehtävää ja osaksi lukion uutta opetussuunnitelmaa.

Asiantuntemusta urheilijalta urheilijalle

Asiantuntijoiksi teemakokonaisuuksiin haettiin mm. urheilijoita, eli vertaisilta oppiminen oli keskeisessä roolissa. Opiskelijoilta saatu palaute oli erittäin hyvää.

– Kurssin ainutlaatuisuus oli asiantuntijoissa ja halusimme tuoda asiat heidän kauttaan urheilijoiden lähelle. Urheilulajit ovat erilaisia ja urheilijat eri tilanteissa, mutta tavoite olikin saada urheilijat tiedostamaan, mihin pitää kiinnittää huomiota juuri siinä uran vaiheessa ja mistä asioista pitää ottaa enemmän selvää. Erään palautteen mukaan oli voimaannuttavaa kuunnella huippu-urheilijoiden kertomista vastoinkäymisistä ja siitä, kuinka kaikesta oli selvitty luovuttamatta. Asiantuntijat olivat todella hyviä ja nuoria puhuttelevia, ja kaikki tulivat mielellään, kun heitä pyydettiin mukaan. Puhumassa olivat mm. Emma Terho, Riikka Lehtonen, Juho Nenonen, Jyrki Louhi, Perttu Pajukoski ja Raiko Häyrinen. Oskaria ja Topia ei tähän toteutukseen vielä saatu, mutta ehkä jo seuraavaan, toteaa Merikoski.

– Palautteiden mukaan kurssilla ei ollut mitään turhaa. Hyvänä pidettiin myös sitä, että alussa opiskelijat joutuivat pohtimaan oman uransa vaiheita aikajanalla ja miettimään, missä ovat menossa ja minne matkalla. Ylipäätään hyvänä pidettiin sitä, että asiantuntijoilla oli monipuolinen lajitausta, erilaisia näkökulmia ja eri koulutustasoja. Yksittäisenä teemana nousi urheilijan talous, jota olisi palautteiden mukaan voinut olla enemmänkin. Muuten kokonaisuutta pidettiin kattavana.

Seuraava toteutus tulossa ensi vuonna

Kurssi toteutetaan Märskyssä uudelleen ensi keväänä. Pilotti osoitti, että kurssille on tarvetta. Merikoski näkee, että osaamista ja saatuja kokemuksia on tärkeää jakaa toisen asteen oppilaitosten ja urheilutoimijoiden kesken ja jatkaa kehittämistä koko verkoston yhteistyöllä.

– Urheilu on yhä useammalle realistinen ammatti, ja urheilun työpaikkoja nykyisin enemmän kuin ennen. Monissa lajeissa ammattilaisuus on kehittynyt huimasti. Huippu-urheilujärjestelmänä haluamme, että olisi myös enemmän heitä, jotka valitsevat sen tien, ja että urheilijoilla olisi paloa, uskallusta ja eväitä taistella sen puolesta, että urheilu on oikea ammatti. Olisi hienoa, jos tämän kurssin avulla voisi tuoda rauhaa urheilijoille, että ammattiurheilu on yksi vaihtoehto, jota kohti mennä. Jatko-opintoja ehtii miettiä sitten myöhemminkin.

– Ylipäätään ajattelen, että kurssilla käsiteltiin asioita, joista on hyötyä missä tahansa ammatissa: viestintää, itsensä johtamista, vaikuttamista, talousasioita ynnä muuta. Asiaa oli hirveän paljon, mutta kokonaisuus oli onnistunut, koska teemat olivat puhuttelevia ja riittävän konkreettisia, ja herättivät ajatuksia. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan toteutukseen, päättää Merikoski.

Kehitteillä kaksoisuramalliin pohjautuva urheilijakoulutus

Nykyinen urheilijakoulutus voisi toimia hyvin koulutuksen tutkinnollistamisen pohjana. Urheiluakatemiaohjelmassa kaksoisura-asiantuntijana työskentelevä Jarno Parikka kertoo, että ensisijaisesti tarkoituksena on lähteä rakentamaan suomalaiseen kaksoisuramalliin pohjautuvaa urheilijakoulutusta ja -tutkintoa. Koulutuksen avulla parannetaan valmiuksia ammattiuralle ja tuodaan esiin urheilussa syntyvää osaamista, sekä sen hyödyntämismahdollisuuksia urheilijan ammatissa, muussa työelämässä ja muissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

– Kulttuurin ja taiteen aloilla on hyviä malleja ammattilaisuuteen johtavista koulutuksista, joissa hyödynnetään nykyistä koulutusjärjestelmää. Samaan tapaan pitäisi järjestää myös ammattiurheilijan uralle valmistavaa ja tutkintoon johtavaa koulutusta. On perusteltua, että tulevaisuudessa Suomessa olisi urheilijan koulutusohjelma, jota voitaisiin pilotoida hyödyntäen kulttuurialan käytäntöjä ja nykyistä urheilijan kaksoisuramallia, Parikka innovoi.

Teksti: Mari Lohisalo