Olympiakomitea budjettiesityksestä: liikuntapaikkojen energiakustannuksiin tarvitaan valtion tukea

Esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2023 on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Olympiakomitea lausui eduskunnan sivistysvaliokunnalle budjettikäsittelyn yhteydessä liikunnan ja urheilun näkökulmasta. Valtion liikuntabudjetilla edistetään liikunnan ja urheilun edellytyksiä rahoittamalla muun muassa liikuntapaikkarakentamista, liikunnan kansalaistoimintaa, kuntien liikuntapalveluita ja huippu-urheilua.

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2023 ehdotetaan liikuntaan ja urheiluun 153,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Liikuntabudjetti säilyy siis lähes ennallaan parlamentaarisen rahoitusratkaisun ja budjettiriihen päätösten myötä.

Olympiakomitea pitää vastuullisena, että hallituksen budjettiriihessä lisättiin liikunnan rahoitusta 3,1 miljoonalla eurolla, minkä myötä liikuntapaikkarakentamiseen kohdistunut leikkausuhka peruuntui ja liikuntabudjetti pysyy nykytasollaan. Liikunnan ja urheilun edistämiselle on keskeistä, että rahoituksen taso säilyy pitkäjänteisesti. Haasteen tulevaisuuteen luo korkea inflaatio, jonka myötä rahalla saa vähemmän.

Energiakriisi heijastuu voimakkaasti liikuntaan ja urheiluun

Kasvavat energiakustannukset aiheuttavat haasteita liikuntapaikkoja ylläpitäville kunnille, yrityksille ja seuroille. Useissa kunnissa suunnitellaan parhaillaan liikuntatilojen sulkemista tai käyttöaikojen rajoittamista. Vaikutukset heijastuisivat koronapandemian rajoitusten tapaan suomalaisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Kun koronapandemian aikana liikuntatiloja suljettiin, lukuisat lapset ja nuoret putosivat liikuntaharrastamisen parista ja etenkin nuorilla katkosten vaikutus harrastusaktiivisuuteen voi olla pysyvä.

Liikuntapaikat ja niissä järjestetty toiminta ovat merkittäviä hyvinvoinnin tuottajia. Suomen Liikunnan Ammattilaisten kunnille tehdyn kyselyn mukaan energiakriisin vaikutusten arvioidaan koskevan erityisesti jäähalleja, uimahalleja, liikuntahalleja ja ulkoilureittien valaistusta. Nämä ovat liikuntapaikkoja, jotka palvelevat laajasti eri käyttäjäryhmiä. Energiakustannusten kasvu lisää muun muassa painetta käyttömaksujen korottamiseen ja edelleen harrastusmaksuihin, mikä nostaa merkittävästi kynnystä osallistua harrastustoimintaan erityisesti vähävaraisten perheiden osalta.

Liikuntapaikkojen sulkeminen olisi monella tapaa kestämätön ratkaisu. Olympiakomitea vetoaakin vahvasti koko julkiseen hallintoon, ettei liikuntapaikkoja suljettaisi. Myös Valtion liikuntaneuvosto on kannanotossaan vedonnut valtionhallintoon, että liikuntapaikkojen sulkemisia vältettäisiin viimeiseen saakka.

Energiankulutuksen vähentämiseksi ja energiakustannusten hillitsemiseksi liikuntapaikoilla tulee tehdä toteutettavissa olevia energiasäästötoimenpiteitä. Liikunta- ja urheiluyhteisö on laajasti sitoutunut ottamaan käyttöön tehokkaita ja nopeavaikutteisia keinoja energiansäästöön. Olympiakomitea on koonnut energiansäästösuosituksia kaikille liikunnan ja urheilun kansanliikkeen parissa toimiville.

Olympiakomitea esittää liikuntapaikkojen ylläpitäjille myönnettävää tukea nousseiden energiakustannusten kattamiseksi. Tukimekanismi tulisi suunnitella ja valmistella mahdollisimman pian, koska liikuntatilojen sulkupäätöksiä jo valmistellaan. Lisäksi tukea tarvitaan energiasäästöä edistäviin toimenpiteisiin, jotka ovat myös pidemmällä aikavälillä tärkeitä – ennen kaikkea ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Liikuntapaikkojen energiatehokkuutta edistävien peruskorjaus- ja rakentamishankkeiden vauhdittamiseen tulee etsiä lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuja.

Liikkuvat-ohjelmien rahoitus turvattava

Olympiakomitea pitää huolestuttavana, että valtion talousarvioesityksessä ei ole varattu lainkaan rahoitusta valtakunnallisten liikunnan edistämisohjelmien, eli Liikkuvat-ohjelmien, toimeenpanoon vuodelle 2023. Liikkuvat-ohjelmien toimeenpanon vuosittainen rahoitus on ollut viime vuosina (2016–2021) noin 3,8–7 miljoonaa euroa.

Erityisesti Olympiakomitea on huolestunut pienten lasten liikuntaa edistävästä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmasta, jonka toiminta heikentyisi merkittävästi ilman lisärahoitusta. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2015 lähtien ja siinä on mukana hieman yli puolet varhaiskasvatuksen yksiköistä. Tavoitteena on, että ohjelma laajenee kattamaan koko varhaiskasvatuksen. Tällä hetkellä vain 10–20 % alle kouluikäisistä lapsista saavuttaa nykysuositusten mukaisen fyysisen aktiivisuuden määrän.

Liikkuvat-ohjelmilla edistetään yhdenvertaisia liikkumismahdollisuuksia arjen toimintaympäristöissä vauvasta vaariin. Liikunnallisen elämäntavan toimintakulttuurin luominen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta. Mikäli budjettiesitys toteutuu tällaisenaan, se vaarantaa merkittävästi liikunnallisen elämäntavan edistämistyötä paikallisesti.

Olympiakomitean näkökulmat tiivistettynä: 

• Olympiakomitea pitää hyvänä, että budjettiriihen päätösten myötä valtion talousarvioesityksessä liikunnan ja urheilun määrärahat pysyvät vuoden 2022 tasolla.

• Olympiakomitea esittää, että valtio kehittää mahdollisimman pian liikuntapaikkojen tukimekanismin, jolla tuetaan liikuntapaikkojen ylläpitäjiä nousseiden energiakustannusten kompensoinnissa ja energiatehokkuusinvestoinneissa ja siten estetään liikuntapaikkojen sulkeminen.
• Olympiakomitea pitää lasten liikunnan edistämisessä keskeisinä valtion toimenpiteinä liikunnan lisäämistä koulupäiviin sekä Harrastamisen Suomen mallin ja Liikkuvat-kokonaisuuden jatkuvuutta.
• Olympiakomitea esittää, että Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toimeenpanoon lisätään kaksi miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Lue lisää: Olympiakomitean lausunto valtion talousarvioksi (3.10.2022)

Tutustu myös: Urheilun suositukset energiansäästöön